Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Voimistelu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1451
Voimistelu
1453
Kreikassa 011 saks. v:iuin yhdistetty «seita
antiikkisia harjoituksia ja leikkejä; ruots.
valakin harjoitetaan nimeksi. Italiaan tuli
1849-luvulla Spiesein järjestelmä, mutta 1880-luvulla
luotiin siellä oma, joka monesta omituisuudestaan
huolimatta perustuu saksalaiseen, lähennellen
Jägerin suuntaa. Espanja ja R a n s k a saivat
vaisa viime vuosis. alussa Francisco Amo
r o s i n välityksellä niinikään Saksasta. Vasta
Suom. sauvaharjoituksia.
tappionsa jälkeen 1870-71 ranskalaiset kuitenkin
huomasivat saks. v:n sotilaallisen merkityksen ja
kiinnittivät siihen vakavampaa huomiota. Viime
aikoina on ruots:kin v. saavuttanut jalansijaa
Ranskassa, jotapaitsi siellä on tehty yrityksiä
oman järjestelmän keksimiseksi (esim. G.
Hebertin järjestelmä). P o h j o i s-A m e r i i k a n
Yhdysvalloissa vallitsee kilpailu saks. ja
ruots. v.-järjestelmiin välillä, ensinmainitun
osoittautuessa ylivoimaiseksi: miespuolinen seura-v.
on miltei kauttaaltaan saksalaista. Myös on
tehty kokeita kummankin järjestelmän yhdistämi
seksi. Muista, aito ameriikkalaisista järjestelmistä
on huomattavin toht. D. A. Sargentin
keksimä. Se perustuu lukuisiin ruumiinmittauksiin,
joiden ]>ohjalla se individualisoidaan kunkin
voimistelijan ruumiinrakenteen vailJinaisuuksia
silmälläpitäen. Harjoitukset suoritetaan suurim-
Ratsasvoimistelua, unk. joukkue.
maksi osaksi erityisten konemaisten
voimistelu-laitteiden avulla. Sargentin järjestelmä on
Yhdysvalloissa laajalti levinnyt. Japanissa
harjoitetaan vanhan kansallisen dzudzutsun (ks. t.)
ohella eurooppalaistakin v:ua etupäässä saks.,
osaksi myöskin ruots. järjestelmän mukaan.
Suomessa yliopiston miekkailunopettaja, it.
Giacchino Otta ryhtyi 1830-luvulla
opettamaan P. H. Lingin v:ua. V. 1868 julkaisemassaan
Suomen ensimäisessä v:n käsikirjassa „V:n
harjoitus-opissa" Jyväskylän seminaarin v:n lehtori
K. G. Göös teki ensimäisen yrityksen ruots. ja
saks. v:n yhteensulattamiseksi. Tämän yrityksen
toteutti Viktor Heikel (ks. t.) 1870-luvulla.
Pitäen silmällä sekä terveydellisiä että
kasvatuksen isia näkökohtia hän lainasi kummastakin jär-
Suom. voimistelua: seuraharjoituksia
jestelmästä tässä suhteessa kelpaavat ainekset ja
loi niistä suom. v. - järjestelmän, jossa
saks. piirteet ovat kuitenkin vallitsevina. Kuten
saks. on meidänkin v:mine sekä kasvatus- että
terveyskeino, sitä harjoitetaan luokittain,
opettajan välittömästi johtaessa ja se on järjestetty
asteittain kehittyviksi luokkakursseiksi. Myös
Suom. naisvoimistelua.
v:n systemaattinen jakotapa on meillä
suunnilleen samanlainen kuin Saksassa. — V :uumme
kuuluu 1) vapaa- ja sauvaharjoituksia, jotka
jakautuvat yksinkertaisiin ja yhdistettyihin käsivarsi-,
jalkavarsi- ja vartaloharjoituksiin sekä vapaisiin
siirtymisharjoituksiin (käynti-, juoksu- ja
hyppyharjoitukset); 2) telineharjoituksia, jotka
jakautuvat riippu-, noja-, hyppy- ja
tasapainoharjoituk-siin sekä saks. että ruots. telineillä; 3)
seuraharjoituksia, joita suorittaessaan voimistelijat
käyttävät tukenaan toinen toistansa; ja 4)
järjestys-harjoituksia, joihin kuuluu askelia, käännöksiä ja
marsseja. Sitäpaitsi koulu-v :uamme
täydenne-tään urheilu- ja leikkiharjoituksilla. — Suo m.
n a i s - v. seuraa pääasiallisesti ruots.
järjestelmää, mutta on kuitenkin lainannut yhtä ja toista
(esim. sauvat, tangon ja nojapuut) meidän
mies-v :stamme.
[A. Spiess, „Die Lehre der Turnkunst" I-IV
(1840-46) ; O. H. Jäger, „Gymnastik der
Ilelle-nen" (1850), sama, „Neue Turnschule" (1876);
Carl Euler, „Geschiclite des Turnunterrichts"
(2:uen pain. 1891), sama, ,,Encyklopädisches
Ilandbuch des gesamten Turn\vesens" I-III
(1894-06) ; Georg Hirth, „Das gesamte Turmvesen" I-ITI
(1893); F. A. Schmidt, „Unser Körper" (1899);
Joh. Miiller, „Die Leibesubungen" (1914); G.
Demeny, ,,Les bases scientifiques de l’6ducation
physique" (1903), sama, ,,M6canisme et öducation
des mouvements" (1903) ; P. H. Ling,
„Gymna-stikens allmänna grunder" (1834) ; J. Lindhard,
„l)en almindelige (tysiologiske) gymnastiktheori"
I III (1915-16) ; Viktor Heikel, ’ „Gymnastikens
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
