Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Voimistelu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1455
historia" (1905-09), sama, „Gymnastikeus teori"
(2 :nen pain. 1915, suom. 1916); Kaarlo
Pulkkinen, „llelleenien voimistelu ja urheilu" (2:nen
pain. 1917). Kotimaisia käsikirjoja:
K. G. Göös, „Voimistelun harjoitus-oppi" (1868);
Viktor Heikel, ,,Praktisk handbok i
skolgymna-stik för gossar" (1874), sama, „Gymnastiska
fri-öfningar med och utan jernstaf" (2:nen pain.
1889; suom. „Voimistelun vapaa-ja sauvaliikkeet",
2:nen pain. 1912), sama, „Handledning i
mili-tärgymnastik" (1881) ; Ivar VVilskman,
.Voimistelun käsikirja kansa- ja alkeiskouluja varten"
(3:s pain. 1913), sama, „Terveys ja tarmo" (2:nen
pain. 1917) ; V. Tammiputtonen, „Työväen
voimis-telukirja seuroja varten" (1898) ; E. Kallio,
..Naisvoimistelun käsikirja" (1901), sama,
„Voi-inistelun käsikirja"(1909) ; Fanny Stenroth,
,,Kansakoulun voimistelukaavoja" (1910), sama,
..Voimistelukaavoja naisvoimistelua varten"
(1917); Arvo Vartia, ,,Voimisteluohjelmia. I.
Sauvaliikkeitä" (2:nen pain. 1915), sama,
„Vol-misteluohjelmia. II. Vapaa-, seura- ja
permanto-liikkeitä" (2:nen pain. 1918), sama,
„Voimistelu-opas" (1916).] Kl. U. S.
Voimistelu- ja urheilujärjestöt, yhdistyksiä
ja liittoja, joiden tarkoituksena on herättää,
pitää vireillä ja levittää harrastusta
vapaaehtoiseen voimisteluun ja urheiluun. Suurin Suomen
v. j. u:istä on Suomen voimistelu ja
urheiluliitto (SVUL), joka on perustettu
1906 ja jor.ka valtapiiriin kuuluvat seuraavat
liikuntokasvatuksen haarat: voimistelu, rata- ja
kenttäurheilu, paini, hiihto, pyöräily ja luistelu.
Jokainen haara on oman jaostohallintonsa
alainen; ylin toimeenpaneva hallintoelin on
toimitus-valiokunta, joka on vastuunalainen kahdesti
vuodessa kokoontuvalle keskushallinnolle. Tämän
taas muodostavat paikallisuus- t. kieliperusteilla
syntyneiden piirikuntien edustajat. Liiton
ensi-mäisenä toimintavuonna siihen kuului 8
piirikuntaa, 50 seuraa ja 3,065 jäsentä,
v. 1909 13 piirik. 210 seur. 11,216 jiis.
„ 1912 21 „ 303 „ 19,793 „
„ 1915 24 „ 525 „ 32,011 „
„ 1917 Vb 25 „ 633 „ 42,985 „
Viimemainituista on kaupunkilaisseuroja 159,
joiden yhteinen jäsenmäärä 19,140, maalaisseuroja
474, jäseniä 23,845, ruotsinkielisiä seuroja, jotka
kaikki muodostavat oman piirikuntansa, 38,
jäseniä 4,038. — V. 1912 Suomen voimistelu- ja
urheiluliitto yhtyi sam. v. perustettuun
Kansainväliseen amatööri
urheiluliittoon (International amateur athletic federation).
Suomen naisten voimisteluliitto
perustettiin 1896 ja toimi v:een 1917, jolloin sen
sijaan perustettiin Suomen naisten 1 i
i-kuntokasvatusliitto. Tämän liiton
ohjelmaan kuuluvat voimistelu, liikuntourheilu ja
leikki. Liitto jakautuu kahteen, toisistaan
riippumattomaan, ainoastaan yhteisen liittohallituksen
yhdistämään osastoon. Suomenkieliseen osastoon
kuuluu 13 seuraa, joissa jäseniä yhteensä n. 600,
ruotsinkieliseen osastoon 10 seuraa, jäseniä n. 500.
— Muista Suomen liikuntourheiluliitoista
mainittakoon Suomen lyseoiden urheilijat
(perustettu 1899), Suomen palloliitto
(1907), Suomen soutuliitto (ks. Soutu),
Suomen uimaliitto (ks. Uinti), Suo-
1456
me n luis.tinliitto (1908) ja Suomen
1 a w n-t e n n i s 1 i i t t o (1911). Kl. U. S.
Voimistelu- ja urheiluyhdistykset ks.
Voimistelu- ja urheilujärjestöt.
Voimistelujärjestelmät ks. Voimistelu.
Voimistelukilpailut ovat kahdenlaisia: 1)
sellaisia, joissa kaikki kilpailijat suorittavat saman
pakollisen ohjelman ja joiden arvostelussa otetaan
huomioon a) suorituksen virheettömyys, b) siinä
ilmenevä plastillisuus sekä joskus c) kilpailijain
esiintymisen synnyttämä vleisvaikutus; 2)
sellaisia, joissa kukin kilpailija esittää oman
ohjelmansa, jolloin edellisten lisäksi arvostellaan
ohjelman kokoonpanoa ja vaikeutta. V. ovat sitäpaitsi
joko mieskohtaisia t* joukkueiden välisiä.
Edellisistä ovat meillä huomattavimmat 1)
voimis-telumerkkikilpailut, joissa kilpailija,
suoritettuaan johonkin kolmesta luokasta
kuuluvan pakollisen ohjelman saaden tästä
suorituksestaan säädetyt minimipistemäärät, saa
vastaavan luokan kunniamerkin (voiniistelumerkin) Ja
-kirjan, ja 2) näihin läheisesti liittyvät
vuosittaiset voimistelu
mestaruu6kilpai-1 u t, joissa kilpailijat edellisen lisäksi suorittavat
vapaavalinnaisia telineharjoituksia.
Joukkuekilpailuista ovat tärkeimmät ne, jotka joka kolmas
vuosi pidetään Suomen voimistelu- ja urheiluliiton
kesäjuhlain yhteydessä. Edellytystensä mukaan
joukkueet tällöin ryhmitetään eri sarjoihin.
Kl. V. S.
Voimistelulaulut, marssin tahtiin sävellettyjä,
sisällöltään reippaita, aatteellisia, useimmiten
voimistelu- t. urheiluaiheisia lauluja, joita
voimistelijat marssiessaau laulavat. Yleisiä
varsinkin Saksassa. Kl. U. S.
Voimistelunopettaja, henkilö, joka
läpikäytyään kolmivuotisen yliopistollisen voimistelun
opettaja kurssi n on pätevä antamaan
voimistelun-opetusta maamme oppikouluissa. Suoritettuaan
lisäksi kasvatusopin tutkinnon ja käytännölliset
opettajakokeet v. on hakukelpoinen voimistelun
ja terveysopin lehtorin virkaan. Kl. U. S.
Voimistelupuku, kepeä, mukava,
terveydellisiä vaatimuksia vastaava puku, jota
voimistel-lessa käytetään. Miesten v :uun kuuluu tav.
avokauluksinen, lyhythihainen puuvilla- t. villapaita,
pitkät housut, löysähkö vyö, jossa ei saa olla
metallisolkea, sukat ja pehmeäpohjaiset kengät.
Naiset käyttävät joko samanlaista paitaa kuin
miehetkin t. puseroa, leveitä, lahkeista kurottuja
housuja t- lyhyttä, tarpeeksi väljää hametta,
sukkia ja pehmeäpohjaisia kenkiä. Väriltään
miesten v. on tav. valkea, naisten vaihteleva — V. on
usein puhdistettava siihen imeytyneestä hiestä ja
tomusta. ’ * Kl. U. S.
Voimistelutelineet, voimistelun vaikutuksen
tehostamiseksi ja voimistelijain käytännöllisen
ruumiinhallinta-taidon kehittämiseksi, usein
luonnosta saadun aiheen mukaan konstruoidut telineet.
Erotukseksi voimisteluvälineistä (ks. t.) v.
pysyvät enemmän t. vähemmän kiintonaisina,
harjoittelevan voimistelijan liikkuessa niiden
varassa. V:llä suoritettavien harjoitusten
pääominaisuuksien mukaan v. voidaan jakaa
kolmeen ryhmään: riippu-, noja- ja hyppyharjoitus
telineihin. Riippuharjoitustelineitä ovat: k i i p
e-ä m ä r i u’u t (läpimitta 50-60 mm),
kiipeämä-köydet (läpimitta 25-35 mm), puolapa t
saasta kehitetyt puolapuut (pystypuiden
Voimistelu- ja urheilujärjestöt—Voimistelutelineet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
