- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1479-1480

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Volgan bolgaarit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1481

Vostokov—Votjaakin kieli ja kirjallisuus

1506

ja siipialttarikuvia. Aikaisemmissa omissa
teoksissaan, joissa tosin alankomaalaisen taiteen
jäljittely on jotenkin tuntuva, hän käsittelee värejä
sangen voimakkaasti ja rohkeasti, mutta
vähitellen ne muuttuvat yhä enemmän
kaavamaiseksi, hengettömäksi tusinatyöksi. Hänen
paraim-pia saavutuksiaan ovat Hofin
Kolminaisuuden-kirkon alttari (v:lta 1465), joka nyt on
Miin-cheniu Vanhassa Pinakoteekissa, ja Zwickaun
Mariankirkon alttari (v:lta 1479) sekä Goslarin
raatihuonesalin maalaukset. Myöskin hän
suoritti muotokuvatilauksia ja puupiirroksia.
[Thode, ,,Die Niirnberger Malerschule im 14. und
15. Jahrhundert" (1891); R. Vischer, „Studien
zur Kunstgeschichte" (1886).] F. L.

Volhov ks. Olhavanjoki.

Volhynia ks. V o 1 y n i a.

Voljsk (Voi sk, Volgsk), samannimisen
piirikunnan (5,621 km2, 249,800 as. 1915)
pääkaupunki Saratovin kuvern. Kaakkois-Venäjällä,
Volgan oik. puolella, korkealla „vuorirannalla",
aroseudussa, rautatien varrella; 36,134 as.
(1911). — Kirkkoja 9, joista 2 vanhauskoisten,
opettajaseminaari, reaalikoulu, tyttökymnaasi.
Useita teollisuuslaitoksia, joista tärkein iso
mylly. Vilja- ja puutavarakaupan keskus.
Tärkeä jokisatama. — Lähistössä alabasterilouhos.

J. G. G-ö.

Volkelt [fo-], Johannes Immanuel
(s. 1848), saks. filosofi ja esteetikko, synt.
Lip-nikissä Galitsiassa, opiskeli Wienissä, Jenassa ja
Leipzigissä, oli dosenttina Jenassa, filosofian
professorina Baselissa, Wiirzburgissa ja v:sta
1894 Leipzigissä. V. on teräväjärkisesti käsitellyt
tieto-opillisia kysymyksiä teoksissaan ,,Kants
Erkenntnistheorie nach ihren Grundprincipien
ar.alysiert" (1879), „Erfahrung und Denken"
(1886), ,,Die Quellen der menschlichen Gewissheit"
(1906). Myöhemmässä toiminnassaan V. on ensi
sijassa omistautunut estetiikkaan, millä alalla
hän on julkaissut „Franz Grillparzer als Dichter
des Tragischen" (1888), „^Esthetische Zeitfragen"
(1895), „^stlietik des Tragischen" (1897), „System
der JEsthetik" (3 os. 1905-14) y. m. V:n muita
filosofisia teoksia on m. m. arvokas esitys ja
tutkimus Schopenhauerin filosofiasta: ,,Arth.
Schopenhauer, seine Persönlichkeit, seine Lehre, sein
Glaube" (1900). A. Gr.

Volkmann [fo-], Friedrich Robert
(1815-83), saks. säveltäjä, opiskeli musiikkia
Leipzigissä, tutustuen Schumanniin ja saaden
häneltä syvälle ulottuvia taiteellisia vaikutuksia.
Tuli 1839 musiikinopettajaksi Praagiin, 1842
Budapestiin, muutti välillä Wieniin (1854-58) ja palasi
jälleen Budapestiin, jossa hän lopulta tuli
konser-vatorin teorianopettajaksi. Sävelsi 2 sinfoniaa,
6 jousikvartettia, pianosonaatin ynnä muita
orkesteri-, kamarimusiikki- ja pianoteoksia, 2 messua
mieskuorolle, 6 duettoa muinaissaks. sanoihin
sekä muita kuoro- ja soololauluja. I. K.

Volkmar [fo-], Gustav (1809-93),
protestanttinen teologi, v:sta 1858 professorina
Ziiri-chissä, kuului tubingeniläiseen kouluun ja koetti
kehittää Ferdinand Christian Baurin (ks. t.)
ajatuksia, selittäen useita U:n T:n kirjoja aivan
myöhäisiksi tuotteiksi 2:selta vuosis. j. Kr.
[..Religion Jesu’’ (1857): ..Marcus und die
Synopsis" (1870): „Jesus Nazarenus" (1882)
y. m.] Ar. 11.

Volkov ks. Olhavanjoki.

Wollaston [vulostan], William Hyde
(1766-1828), engl. kemisti ja fyysikko. Oltuaan
jonkun aikaa lääkärinä hän antautui
Lontooseen muuttonsa jälkeen kokonaan fysikaalisiin ja
kemiallisiin tutkimuksiin (v:sta 1800);
kutsuttiin Royal Societyn jäseneksi 1793 ja sihteeriksi
1806. — W:n alkuperäiset keksinnöt käsittelevät
kaikki pääasiallisesti kemiaa, mutta hänen
harrastuksensa ulottuivat myös valo- ja äänioppiin,
geologiaan, tähtitieteeseen, fysiologiaan,
kasvioppiin j. n. e. W. keksi palladiumin (1804) ja
rhodiumin (1805) sekä keinon, millä voitiin
platinaa tehdä takokelpoiseksi. Auringonspektrissä
hän jo 1802, siis ennen Fraunhoferia, huomasi
seitsemän vahvinta tummaa juovaa ja selitti
niiden merkityksen eri tavallaan. Hän on
edelleen parantanut mikroskoopin ja Camera lucidan
rakennetta sekä suunnitellut
heijastusgoniomet-rin (ks. Goniometri), kryophorin (1813) ja
hänestä nimensä saaneen galvaanisen elementin
(ks. t.). — W:n elämäkerran George Wilson on
esittänyt teoksessaan ,,Religio Cliemici" (1862).

V. 8 :n.

Wollastoniitti, kivennäinen, kokoomukseltaan
kalsiumsilikaatti, CaSiOs, kiderakenteeltaan
monokliiuinen, useimmiten sälöisinä tai
kuituisina massoina esiintyvä, väritön. W:ia on
syntynyt hyvin yleiseen siellä, missä hehkuvansulat
piihapporikkaat kiviaineet ovat tulleet kosketut,
seen kalkkikiven kanssa. Suomessa sitä on
yleisesti kalkkikiven ja graniitin kontakteissa. W. on
kalkkikivessä hyvin haitallinen epäpuhtaus, joka
suuresti vähentää poltetun kalkin arvoa. Monin
paikoin sitä on oikeana vuoriinjina. w.-kivenä

P. E.

Wolle, Jakob (k. 1653), liikemies; harjoitti
Turussa laajaa tuonti- ja vientikauppaa etupäässä
Danzigin ja Lyypekin kanssa hankkien myöskin
kruunulle sotatarpeita. Vv. 1627-35 hänellä oli
vuokrattuina Suomen kaikki yksitoista
salpietari-keittimöä. N. v. 1630 W. perusti Pohjan pitäjään
Anskuun rautalaitoksen ja osti 1644 kruunulta
sitä ennen vuokralla pitämänsä Mustion rautateh
taan, mutta menetti ne 1647 rahallisten
vaikeuksien tähden.

Wollin. 1. Saks. Pommerin provinssiin
kuuluva saari Itämeressä, Stettiner Haffin
edustalla. Mannermaasta sen erottaa kapea
Dievenow-salmi, lännempänä olevasta Usedom-saaresta
Swine-salmi; pituus 35 km, leveys 3-20 km.
245 km2. Saaren keskiosat ovat hiekkaista
tasankoa, jolle yksinäiset metsiköt ja pikkujärvet
luovat vaihtelua. Siellä täällä on hyviä
niittymaita. Rannikoilla lentohiekkakinoksia. Asuk
kaat (n. 14,000) harjoittavat karjanhoitoa ja
kalastusta. — W. kuului Ruotsille 1648-1720. —
2. Yllämainitun saaren tärkein kaupunki, silto
jen välityksellä mannermaan yhteydessä, rauta
tien varrella; 4.600 as. (1906). Harjoittaa kalas
tusta ja kauppaa. — W. on tarurikas, vanha
Julin 1. V i n e t a, jonka läheisyydessä oli
skand. viikinkien n. v. 960 perustama kuuluisa
Jomsborg (ks. t.). Oli jo 9:nnellä vuosis
suuri kauppapaikka. Sen hävitti 1183 Tanskan
kuningas Knuut VI; myöhemmin W.
rakennettiin uudelleen ja sai 1264 kaupunginoikeudet
Kolmikymmenvuotisen sodan aikana kaupungin
valloittivat 1036 ruotsalaiset; 1659 ja 167-">

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Oct 11 13:39:22 2022 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0768.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free