- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1481-1482

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vollmar ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1481 Vostokov—Votjaakin kieli ja kirjallisuus

brandenburgilaiset; Pommerin sodan aikana
uudelleen ruotsalaiset 1759. K-o E-n.

Vollmar [f o-], Georg Heinrich von
is. 1850), saks. sosiaalidemokraattinen politikko;
otti baierilaisena upseerina osaa v:n 1800 sotaan,
palveli sen jälkeen paavin sotajoukossa, mutta
siirtyi pian Baierin rautateiden palvelukseen;
iv :n 1S70-71 sodassa hän rautatievirkamiehenä
haavoittui pahasti, minkä jälkeen ryhtyi
harjoittamaan monipuolisia opintoja, jotka veivät hänet

1876 sosiaalidemokraattiseen puolueeseen. V:sta

1877 V. toimitti lehteä „Dresdener Volkszeitung",
tuomittiin sittemmin vankeusrangaistukseen ja
karkoitettavaksi; ollut Saksan valtiopäiväin,
Saksin ja Baierin maapäivien jäsenenä. V. kuuluu
puolueensa oikeistoon, n. s. revisionistiseen suuntaan;
julkaissut m. m. „Der isolierte sozia’istische
Staat" (1880), ,,t)ber die nächsten Aufgaben der
,,Sozialdemokratie", „tlber Staatssocialismus"
(1892). J. F.

Wollstonecraft [vulstankräft], Mary
(1759-97), engl. kirjailija, naimisissa W. Godwinin
(ks. t.) kanssa. W. oli ensimäisiä naisasian
ajajia, kirjoitti naisten vapautuksen puolustukseksi
,,Vindication of the rights of vvornen" (1792) y. m.
kirjoituksia; muistelmia hänen Skandinaaviaan
tekemältään matkalta sisältää „Letters writ,ten
during a short residence in Sweden, Norway and
Denmark" (1796). [Pennellin, Richterin ja
Rau-schenbusch-Cloughin kirjoittamat elämäkerrat.]

Wolmar, kaupunki Liivinmaalla, Koivajoen
rannalla, rautatien varrella, 5,050 as. Kaupungin
luona rauniot 1280-luvulla rakennetusta linnasta,
jonka turviin kaupunki on syntynyt.
Suurimman kuuluisuutensa W. saavutti 1601, jolloin
Kaarle Kaarlenpoika Gyllenhjelm ja Jaakko De
la Gardie kaksi kuukautta siinä puolustautuivat
suurta puol. sotajoukkoa vastaan. Tämän
piirityksen muisto on säilynyt suom.
kansanrunoudessakin (,,Onko linnassa lihoa, onko voita
Vol-marissa"). K. G.

Volney /-ne’], Constantin Frangois
Chasseboeuf, V:n kreivi (1757-1820),
ransk. kirjailija ja valtiomies, oleskeli 1783-87
Egyptissä ja Syyriassa, m. m. arabian kieltä
opiskellen, valittiin 1789 kansalliskokoukseen,
joutui liian maltillisena vankeuteen, mutta pääsi
vapaaksi Robespierren kukistuttua ja määrättiin
vasta perustettuun normaalikouluun historian
professoriksi. Teki 1795-98 matkan
Pohjois-Ameriikkaan. Napoleon korotti V:n kreivin
arvoon, ja Ludvik XVIII nimitti hänet pääriksi.
— Julkaissut maantieteellisiä ja filosofisia,
myöhemmin monelle kielelle käännettyjä teoksia.
Niistä tärkeimmät: „Voyage en Syrie et en
ligypte" (1787), ,,Les ruines ou möditations sur
les rövolutions des empires" (1791), „Tableau du
climat et du soi des fitats-Unis d’Am<5rique"
(1803). J. G. G-ö.

Vologda [v<y-]. 1. Kuvernementti (ven.
V ologodskaju gubcrnija) Pohjois-Venäjällä,
Vienanjoen ja Petsoran yläjuoksun ympärillä;
402,733 km2 (Arkangelin kuvernementin jälkeen
Euroopan-Venäjän laajin), josta 606 km2 järviä,
1,772,200 as. (1915), 4,4 km2:llä. — Korkein osa
on idässä, missä Uralin harjanteita ja huippuja
(Tölpoziz 1.688 m, Sablja 1,566 m yi. merenp.)
kohoaa, ja missä Timanin harjanne (n. 250 m),
Uralista haarautuen. suuntautuu luoteeseen.

1506

Kuvernementin keski- ja lounaisosat ovat
jokilaaksojen uurtelemaa loivapiirteistä alankoa,
jonka korkeimmat kohdat ovat n. 200 m yi.
merenp., mutta joka yleensä on alle 125 m:n
korkeudella. Vuoriperii on Uralissa arkeista
(graniittia, gneissiä, kiteisiä liuskeita) tai siluu
rin saviliuskeita ja kvartsiitteja, Timanissa
devoni- ja kivihiilikauden kalkkikiveä ja
mer-keliä. Lännempänä esiintyy permin ja juuran
muodostumia sekä vahvalti jääkauden
kerrostumia. Pääjoet ovat Vienanjoki ja sen isot
lähde-joet Suhona ja Vytsegda, sekä Petsora. Järvistä,
joita on suuri määrä, Kubenskoe, kuvernementin
lounaisosassa, on laajin (393 km2). Vesiteitä
kaikkiaan 9,780 km (enemmän kuin muissa
Euroopan-Venäjän kuvernementeissa), josta höyryaluksilla
kuljettavia 2,765 km. — Ilmasto mantereinen,
kylmä (v:n keskilämpö V:n keskiosassa olevassa
Ustjug Velikijssa -f- 1,»° C, tammik :n — 15,4° C.
heinäk:n -f- 18,9° C; v:n sademäärä 300-500,
eniten sataa heinä- ja elok:ssa). Melkein 85 %
V:n pinta-alasta on havumetsien ja soiden
peitossa. Vähimmän on metsää lounaassa ja
Uralissa, missä metsänraja on 450-550 m:n
korkeudella yi. merenp. Turkiseläimiä (karhuja,
kettuja, näätiä, hillerejä, kärppiä y. m.) on vielä
verraten runsaasti. — Asukkaista 1897 oli
venäläisiä 91,4% ja suomensukuisia syrjäänejä
8,6% (114,966, eniten Ustjsysoljskin ja Jarenskin
piireissä). Uskontunnustukseltaan oli sam. v.
kreik.-katolisia 99,» %, lukutaitoisia vain 19,i %
väestöstä. — Maataloutta harjoittaa 89,s %
(enemmän kuin muissa Euroopan-Venäjän
kuvernementeissa), vuorityötä ja teollisuutta 3%,
kauppaa ja liikennettä 1,4 % asukkaista.
Pääelinkeino maanviljelys tuottaa V:n lounaisissa
piirikunnissa viljaa yli oman tarpeen. Sato
1915-rukiita 259,500 ton., ohria 75,500 ton., vehniä
12,000 ton., kauroja 188,200 ton. sekä perunoita
127,000 ton. Karjanhoito seurauksena laajoista
laidunmaista melkoinen; 1915 V:ssa oli 272,370
hevosta, 583,410 nautaa, 373,317 lammasta ja
vuohta, 61,759 sikaa. Kuvernementin
lounaisosassa valmistetaan voita ja juustoa yli oman
tarpeen. Metsästystä harjoitetaan etupäässä
koillisessa, kalastusta etenkin Vienanjoessa,
Petsorassa ja Kubinskoe-järvessä. — Vuorityö
tuottaa hiukan lyijyä ja rautaa sekä suolaa,
alabasteria, kalkkia ja kovasimia. Teollisuuden
haaroista ovat pellava-, nahka-, paperi- ja
sahateollisuus huomattavimmat. Aksiisista vapaan
teollisuuden tuotantoarvo 1910 oli 20,s milj. mk.,
työväestö 7,551 henkeä. Aksiisin alaisissa
teollisuuslaitoksissa (viinapolttimoissa,
olutpanimoissa, tulitikku- ja tupakkatehtaissa) 1913
työskenteli 240 henkeä. — Rautateitä 742 km (1913).
— Kansakouluja 1,854 (opp. 85,088),
keskikouluja 18 (opp. 5,083), ammatillisia keski- ja
alempia kouluja 44 (opp. 4,220; 1914).
Sairaaloita 100, lääkäreitä 118 (1913). — V. jakautuu

10 piirikuntaan, pääkaupunki V. 2. — V:n nyk.
alue oli muinaisuudessa samojedilaisten ja
myöhemmin myös suomensukuisten kansojen asuma;

11 :nnellä ja 12:nnella vuosis. sen valloitti
Novgorod, jonka kanssa se 1478 joutui Moskovalle.
Pitkiä aikoja V. oli syrjäisenä siirtomaana.
Sen merkitys kasvoi tärkeäksi vasta 17:nnen
vuosis. alussa, jolloin, Siperian tultua
valloitetuksi ja Vienankaupungin kohottua huomatta-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Oct 11 13:39:22 2022 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0769.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free