Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vollmar ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1481
Vostokov—Votjaakin kieli ja kirjallisuus
1506
vaksi ulkomaankaupan keskukseksi, liikenne sen
virroilla kiivi vilkkaaksi ja asutus näiden
kulkuväylien varsilla suuremmaksi. Pietarin
perustamisen jälkeen Venäjän ulkomaankauppa
suuntautui Itämerelle, minkä johdosta
Vienankau-punki ja samalla myös V. joutui syrjään. Vasta
viimeksi kuluneina vuosikymmeninä,
V:n-Vienan-kaupungin, Vjatkan-Kotlasiu ja Siperiaan
johtavan pohjoisradan valmistuttua, talouselämä
kuvernemenlissa on uudelleen elpynyt. —
2. Edellämain. kuvernementin pääkaupunki,
kuvernementin lounaisosassa, Sulionaan laskevan
Vologda-joen varrella,
Moskovan-Vienankau-pungin ja Pietarista Siperiaan johtavan radan
risteyksessä; 41,600 as. (1915). — Kirkoista,
joita 60 (joukossa roomal.-katolinen ja
protestanttinen), Iivana Julman 1570 perustama
Sofian-katedraali ja Taivaaseenastumisen-kirkko
(mainitaan jo 1147) huomattavimmat; 2
luostaria; 1 poika- ja 2 tvttökymnaasia, reaalikoulu,
hengellinen seminaari; 2 museota; teatteri.
Piispanistuin. Sahoja, nahkatehtaita,
olutpanimoja y. m. teollisuuslaitoksia. Melkoiset
markkinat tammikuussa. Jokisatama. — V.
mainitaan ensi kerran 1147; sen perustivat
novgorodi-laiset. V. 1273 Tverin ruhtinas Svjatoslav ja
tataarit hävittivät kaupunkia. Katariina II :n
aikana, 1780, muodostettiin V:n
käskynhaltija-kunta; kuvernementin pääkaupunkina V. on
v :sta 1796. J. G. G-ö.
Volontääri (ransk. volontaire, < lat.
volun-tä’rws), vapaaehtoinen (soturi, palveluskunnan
jäsen).
Volos (Volo, turk. G olon), kaupunki Kreikassa,
Thessaliassa, Larissan nomoksessa, Volos-lahden
rannalla, rautateiden päätekohdassa; 23,563 as.
(1907). — Vanha turk. sitadelli, kreik. kirkko,
moskeia, kymnaasi: kreik.-kat. metropoliitan
istuin. V. on Thessalian huomattavin
satamakaupunki, harjoittaa vilkasta merenkulkua ja
kauppaa; vientitavaroista tärkeimmät puuvilla,
villa, seesami ja öljy. Lähimmässä ympäristössä
Pagasae ja Demetrias nimisten kaupunkien
rauniot. — V. on viimeisten vuosikymmenten
kuluessa nopeasti kasvanut (1881 4,987 as.).
K-o B-n.
Volosti (ven. völostj), ven. hallintoalue, joka
käsittää useampia kyläkuntia.
Wolowski /-lo’v- ], Louis Frangois
Michel Raymond (1810-76), puol.-ransk.
taloustieteilijä ja politikko; asettui Puolan
kapinan jälkeen 1830-luvulla Pariisiin ja rupesi
Ranskan kansalaiseksi; tuli 1839 kansantalouden
professoriksi laitokseen ,,Con.servatoire des arts et
metiers", 1848 jäseneksi perustuslakiasäätävään
kokoukseen; v:sta 1875 elinkautinen senaattori.
W. otti tehokasta osaa Crödit foneier pankin
perustamiseen; teoksia: ,.La question des banques"
(1864), „La question mon6taire" (1869), „L’or et
1’argent" (1870).
Wolseley (uo’lsli], Sir G a r n e t (1833-1913),
Kairon viskountti, engl. sotapäällikkö; meni
1852 sotapalvelukseen, otti osaa Krimin sotaan ja
useihin siirtomaasotiin Intiassa ja Afrikassa;
niinpä hän 1873 johti asanteja vastaan
lähetettyä retkikuntaa; oli kuvernöörinä Natalissa ja
Kyproksessa, ja lopetti 1879 zuluja vastaan
käydyn sodan. V. 1882 W. tuli kenraaliajutantiksi
sotaministeriöön ja sai sam. v. Egyptin retki-
kunnan ylipäällikkyyden voittaen 13 p. syysk.
Tel-el-Kebirin taistelun ja ottaen Arabi pasan
vangiksi; nimitettiin sam. v. kenraaliluutnantiksi ja
pääriksi. V. 1884 hän johti Khartumin avuksi
lähetettyjä joukkoja, mutta ei ehtinyt perille
ajoissa, eikä voinut estää Gordonia joutumasta
mahdin käsiin. V. 1890 hän tuli Irlannissa
olevien joukkojen ylipäälliköksi, 1894
sotamarsalkaksi ja oli 1895-1900 Englannin arineian
ylipäällikkönä; julkaissut m. m. ,,The life of John
Churchill, Duke of Marlborough to the accession
of queen Anne’’ (1894). [Low, ,,Life of lordW."|
j. f.
Wolsey [uo’lsi], Thomas (n. 1474-1530). engl.
valtiomies, kardinaali ja Yorkin arkkipiispa, tuli
kuningas Henrik VII:n kappalaiseksi ja
käytettiin lähettiläänä sekä pääsi salaiseen neuvostoon.
Tuli 1514 Yorkin arkkipiispaksi, 1515
kardinaaliksi ja sam. v. lordi-kansleriksi sekä halli
tuksen varsinaiseksi johtajaksi. V. 1518 paavi
nimitti hänet legaatikseen. Nauttien Henrik
VII I: n suurta suosiota W. erittäin taitavasti
valvoi herransa mutta myös omia etujaan; hänen
ylpeytensä paisui ja hän kokosi itselleen suuria
rikkauksia, jotka hän uhrasi komeudenhaluns-i
tyydyttämiseksi. V. 1521 W. aikaansai liiton
keisari Kaarle V:n kanssa Ranskaa vastaan,
mutta kun keisari ei kannattanut Englannin
valloitusaikeita eikä edistänyt W:n pyrkimyksiä
päästä itse paavinistuimelle, luopui W. hänestä
tehden sen sijaan liiton Ranskan kanssa 1525.
Henrik VIII:ii avioero-kysymyksessä W. johti
neuvotteluja paavin kanssa, ja kun nämä
raukesivat tyhjiin, aiheutui siitä hänen kukistumisensa
1529. Aluksi W. vain karkoitettiin hovista sekä
sai pitää Yorkin arkkihiippakunnan, mutta
pian senjälkeen hänet vaJtionkavalluksesta
syytettynä vangittiin ja tuotiin Lontooseen: hän
kuoii matkalla sinne. — W. oli myös tieteitten
suosija ja perusti useita sivistyslaitoksia.
[Taun-ton, ,,Thomas W. legate and reformer".] g. r.
Volsinii /-st’-/, vanha Etrurian kaupunki
(etr. Veisuna), jonka roomalaiset useiden sotien
jäljestä lopullisesti valloittivat ja hävittivät v. 264
e. Kr. Roomalaiset perustivat sitten uuden saman
nimisen kaupungin (Volsinii novi, nyk. Bolsena
n. 12 km :n päähän vanhasta V -.sta. Myöhemmin
kasvoi V:n paikalle kaupunki, n. s. Urbs vetus,
s. o. Vanha kaupunki (nyk. Orvieto, ks. t.).
[G. Dennis, ..The cities and eemeteries of Etru
lia", 2:nen pain. (1883); H. Nissen. ..Italisehe
Landeskuude" (1883, 1902).] k. j. b.
Volsk ks. V o 1 j s k.
Volskit (lat. Volsci), muinais-it kansa
Latiu-min eteläosassa. Liris-joen (nyk. Gariglianon)
laaksossa. V. kahakoivat useasti roomalaisten
kanssa Rooman tasavallan alkuaikoina, joutuivat
ratkaisevasti tappiolle n. 338 e. Kr. ja
sulautuivat voittajiinsa. Heidän pääpaikkansa olivat
Antium (nyk. Anzio), Anxur 1. Tarracina (nyk.
Terracina), Priveruum (nyk. Piperno), Velitr»
(nyk. Velletri), Arpinum (nyk. Arpino) y. m.
V :n kielestä on säilvnyt vähäisiä jätteitä. [R. S.
Convvay, ..The Italil- i)ialects" (1897); H. Hirt.
„Die Indogermanen" (1905-07).] vrt, Ttajiset
kielet. A". -/. b.
Volsungasaga, norj. suorasanainen mukaelma
Eddan volsungeja (Volsungin jälkeläisiä)
käsittelevistä sankarirunoista. Muutamat kohdat kuiten
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
