- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1485-1486

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Volsungit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1481

Vostokov—Votjaakin kieli ja kirjallisuus

1506

kin nähtävästi perustuvat muihinkin lähteisiin.
V". kertoo Volsunga-suvun useista kuuluisista
jäsenistä (joista tunnetuin oli Sigurd Fafnesbane) ja
heidän elinvaiheistaan. /*’. S.

Volsungit, Volsungin jälkeläiset. V:sta
kertovat eräät vanhemman Eddan runot. V:n
kuuluisin edustaja on Sigurd Fafnesbane (ks. t.),
Sig-mundin poika ja Volsungin pojanpoika. Hänen
tyttärensä oli Svanhild, joka meni naimisiin
kuningas Jörmunrekin (1. Ermanarikin) kanssa.
Uudempi muodostus v:n kohtalosta esiintyy saks.
Nibelungenliedissä. k. g.

Volta, Alessandro (1745-1827), it.
fyysikko. nimitettiin syntymäkaupunkinsa Comon
lukion fysiikan opettajaksi ja johtajaksi 1774 ja
professoriksi Paviaan 1779. V. 1804 V. vetäytyi
yksityiselämään, mutta Itävallan hallitsija Frans
kutsui hänet jälleen 1815 filosofisen tiedekunnan
johtajaksi Padovaan, missä toimessa hän pysyi
v :een 1819. — V. on tehnyt joukon
mielenkiintoisia keksintöjä sähköopin alalla. Hän keksi
m. m. elektroforin, eudionietrin.
elektroskoo-pin ja sähkökondensaattorin sekä teki tärkeitä
havaintoja kaasujen ominaisuuksista.
Erinomai-sen suuri merkitys sähköopin kehitykselle on
ollut hänen tekemällään n. s. V:n
peruskokeen a (ks. G a 1 v a n i s m i), koska siitä on
johtunut mahdollisuus pysyväisen galvaanisen
virran aikaansaamiseksi. V:n kuuluisin ja
seurauksiltaan laajakantoisin keksintö on sentähden juuri
hänen 1800 suunnittelemansa, laatuaan
ensimäi-nen galvaaninen elementti. V’:u patsas (ks. t.),
joka hänen sitä näytellessään Pariisissa herätti
niin suurta huomiota, että Napoleon antoi hänelle
0,000 frangin palkinnon sekä nimitti hänet
hiukan myöhemmin kreiviksi ja Italian
kuningaskunnan senaattoriksi (1802). V:n sähköopillisista
ansioista puhuvat sellaiset nimityksetkin kuin
..voltametri" (ks. t.), „V:n
kondensatsionielektro-skooppi", sähkömotorisen voimayksikön nimi
..voltti" ja tämän mittaamiseksi suunniteltu koje
..volttimittari" (ks. S ä h k ö o p i 1 1 i s e t m i
t-tauskojeet). — V. teki laajoja
ulkomaanmatkoja 1777 ja 1782, joiden tuloksena oli m. m.
se. että hän palattuaan kotimaahansa pani alulle
Lombardiassa perunaviljelyksen. — V:n
useimmat teokset julkaisi V. Antinori 1816 nimellä:
..Collezione delle opere del eonte A. V." (5 nid.).
[Biauchi & Mochetti: „Vita di V." (1829-32;
2 nid.): Porlezza: „Vita di A. V." (1897).]

U. S:n.

Volta-induktsioni ks. Sähköindu
k-t s i o n i.

Voltaire [-tä’r], Francois Marie
Fr. M. Arouet, 1694-1778; alkuaan V:n
kirjailijanimi, muodostettu kirjaimista Arovet
l[e] i[eune], — „Arouet nuorempi"), kuuluisin
ja vaikuttavin 18:nnen vuosis. ransk.
valistuskirjailijoista. syntyi Pariisissa 21 p. marrask.
1694. kävi koulua jesuiittiopistossa (1704-11).
Nuorena V. herätti huomiota Pariisin vilkkaassa
seuraelämässä runokokeillaan, sukkeluudellaan
ynnä monilla vallattomuuksillaan ja
seikkailuillaan. Epäiltynä muutamien pilkkarunojen
tekijäksi, m. m. erään väliaikaista hallitsijaa
Orleans’in herttuaa loukkaavan, ynnä muista
syistä häntä pidettiin kaksi erää mielivaltaisesti
vangittuna Bastillessa. toisella kerralla
yksitoista kuukautta. V. 1718 esitettiin myrskyisellä

menestyksellä, hänen
näytelmänsä ,,(Edipe", joka
sisälsi hyökkäyksiä
ahdasmielisyyttä, sortoa ja
papistoa vastaan. V. 1723
julkaistiin osia hänen
suurisuuntaisesta eepilli
sestä runoelmastaan ..Le
Ligue, ou Henri le
Grand" (myöhemmin
täydellisenä nimellä „La
Henriade"); hänen
yrityksensä luoda tällä
runollaan Ranskalle
jonkinmoinen kansalliseepos
esittämällä Henrik IV :n
historiaa ei ole mitenkään
erikoisen onnistunut. V. 1726, kun V.
toistamiseen oli ollut vangittuna, oli hänen pakko lähteä
ulkomaille, Englantiin. Sikäläiset kirjalliset ja
tieteelliset liikkeet antoivat selvän muodon niille
valistusaatteille, joiden siemenet jo ennakolta
itivät hänen mielessään, sekä siten vakavampaa
sisällystä hänen pyrinnöilleen. Hän yhtyi
innokkaasti vapaauskoisten deistien uskonnollisiin
mielipiteisiin. Locken empiristiseen filosofiaan
ynnä valtiollisiin vapausrientoihin; näiden
ajatusten yleistajuisena esittäjänä ja levittäjänä hän
on saavuttanut suuren sivistyshistoriallisen
merkityksensä.

Päästyään vasta 1729 palaamaan Pariisiin V.
antautui siellä erinomaisen monipuoliseen ja
tuotteliaaseen kirjalliseen toimintaan ja joutui
pian moniin kiihkeihin kirjallisiin kiistoihin.
Vv. 1735-49 hän asui oppineen ystävättärensä,
markiisitar du Chätelefn Cirey nimisessä
linnassa Lotliringenin ja Champagnen rajalla.
Markiisittaren kuoltua V. ensin oleskeli Pariisissa,
mutia läksi sitten, noudattaen Fredrik II :n
kutsua. Preussin hoviin, ja eli 1750-53 kuninkaan
vieraana Potsdamissa ja Berliinissä. Kuningas
vastaanotti hänet suurella ihailulla; mutta
sittemmin persoonalliset seikat, — m. m. V:n katkerat
kiistat muutamien muiden hovissa oleskelevien
ranskalaisten tiedemiesten kanssa ynnä hänen
osoittamansa rahanahneus, — rikkoivat sovun,
joten kuningas ja V. erosivat ilmivihollisina:
sittemmin he rupesivat kuitenkin taas kirjeen
vaihtoon kirjallisista asioista. V. oleskeli sen jäi
keen muutamia vuosia Sveitsissä Lausannen ja
Geneven seuduilla sekä asettui 1758 Genöven
läheisyydessä, mutta Hanskassa olevaan Ferneyhen,
missä asui elämänsä 20 viimeistä vuotta, yhä
vielä väsymättä toimien kirjallisuuden ja
yhteiskunnan alalla. Vasta v:n 1778 alussa iäkäs van
hus uskalsi lähteä taas Pariisiin, jonne hän jo
kauan oli salaa ikävöinyt. Siellä hänet
vastaanotettiin verrattomilla juhlallisuuksilla. Mutta
juhlimiset ja muu levoton olo Pariisissa
kuluttivat liiaksi hänen voimiaan; hän kuoli siellä 30 p.
toukok.

V. on kirjoittanut tavattoman suuren joukon
kaunokirjallisia, yleistajuis-filosofisia sekä
historiallisia teoksia. Kaunokirjallisten joukossa on
pitkä sarja murhenäytelmiä, kuten ,,Brutus"
(1731), ..Zaire", „Mahomet ou le fanatisme"(1742),
,.M<jrope"’, ,,Oreste" (1750) y. m.; monilla niistä
oli aikoinaan loistava teatteri-menestys. Hänen
huvinäytelmistään paras on ,.L’enfant prodigue"

Voltaire.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Oct 11 13:39:22 2022 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0771.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free