Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Volvulus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1494
Vostokov—Votjaakin
kieli ja kirjallisuus 1506
Volvulus, suolen kiertyminen sellaiselle
mutkalle. että se samalla tukkeutuu. V. on eräs n. s.
suolisolmun muoto. ks. Suolitaudit.
Volynietri (< lat. vohVmcn, vrt. V o ly mi),
areometri (ks. t.), .joka ilmaisee nesteeseen
uponneen areometrin osan tilavuuden.
Volymi (ransk. volume, < lat. vohVmen <
volvere = kääriä), kirjakääry (ks. K i r j a) ;
kirjateoksen osa. nide; tilavuus, laajuus,
kuutio-sisällys.
Volyniipaino, ks. Ominaispaino.
Volynia (Voi hy n ia), ent. kuveruementti
(ven. I olijnskuja gubernija) Lounais-Venäjällä,
Puolan ja Galitsian rajalla; 71,853 km2, josta
114 km- järviä, 4,241,800 as. (1915), 59 km2:llä.
— Pinnanrakenteeltaan V. jakautuu kahteen
osaan, pohjoiseen 120-250 m yi. merenp. olevaan,
paikoin matalakumpuiseen tasankoseutuun ja
eteläiseen mäkimaahan, joka vähitellen kohoaa
etelään ja lounaaseen, saavuttaen suurimman
korkeutensa Kreineuetsin lähistössä (405 m yi.
merenp.) sekä Staro-Konstantinovin eteläpuolella,
Podolian rajalla, (341 m) ja. Avratynin selänteessä
(366 m). Vuoriperä on enimmäkseen liitu- ja
tertiäärikausilta; paikoin tulee vanhempiakin
muodostumia (gneissiä, graniitteja) näkyviin.
Kuvt-rnemeutin pohjoisosassa on tyypillisiä
moreenimaisemia; etelässä maaperä on
mustaa-multaa ja lössiä. Länsirajalla virtaavaa Bugia
lukuunottamatta, kuuluu koko V. Dneprin,
lähinnä sen lisäjoen Pripetin, vesialueeseen.
Viimemainitun joen lähteet ovat
kuverne-inentin luoteisosassa, ja lännempänä suuntautuu
alueen halki useita sen oikeanpuoleisia lisäjokia
(Stohod. Styr, Gorynj 1. Horyn ja tähän laskeva
pitkä Slutsj, Ubort y. m.). Kaakossa virtaa
muutamia Dnepriin päättyviä jokia, joista
Tete-rev ou tärkein. Järviä on enimmän luoteessa,
moreeniseudussa. Vesiteitä 1,495 km (ainoastaan
lotjilla ja lautoilla kuljettavia). — Ilmasto ei
ole niin selväpiirteisesti mantereinen kuin
idempänä olevassa Kiovan kuvernementissa.
2ito-mi rissa (V :n kaakkoisosassa) v:n keskilämpö
7.2° C, lännempänä olevassa Belaja Krinitsassa
7,«°C: vuotuinen sademäärä 500-550 mm. Soita
on V:n pohjoisosassa, n. s. Polesjessa., runsaasti,
metsät peittävät n. 26 % pinta-alasta.
Asumattomissa seuduissa elää vielä karhuja, susia, kettuja,
vuorikauriita y. m.; suoalueella on linnusto
erittäin runsas. — Asukkaista 1897 oli venäläisiä
73,7 %. juutalaisia 13,2 %, puolalaisia 6,2 ja
-aksalaisia 5,7 Uskontunnustukseltaan oli
sain. v. kreik.-katolisia 70,8 %, Mooseksen
usko-laisia 13,s <?0, roomal.-katolisia 9,9 % ja
protestantteja 5,8%; lukutaitoisia oli vain 17,2 %
(Euroopan-Venäjän keskiarvo 22,9%). —
Maataloutta harjoittaa 74,9 %, vuorityötä ja
teollisuutta 8.2 %., kauppaa ja liikennettä 6,7 %
väestöstä. Pääelinkeino maanviljelys tuottaa
viljaa yli oman tarpeen. Sato 1914: rukiita
659,500 ton., vehniä 312,800 ton., ohria 191,000
ton., kauroja 418,100 ton., tattaria 80,800 ton.,
hirssiä 47,800 ton., herneitä, papuja ja
virvi-löitä yhteensä 53,600 ton. sekä perunoita
1.256,000 ton. ja sokerijuurikkaita 475,000 ton.
Jonkun verran viljellään myös humalaa
(vuotuinen sato keskimäärin n. 2.000 ton.) ja
tupakkaa (halpoja laatuja, 11. 335 ton. vuosittain).
Karjanhoito huomattava; 1915 V:ssa oli 643,582
hevosta, 1,047,170 nautaa, 516,705 lammasta ja
vuohta, 596,984 sikaa. Euimmän pidetään
karjaa Polesjessa, mistä karjantuotteita viedään mcl
koisessa määrässä muualle. Mehiläishoito 011
kuvernementin eteläosassa tärkeä sivuelinkeino
(1910 saatiin hunajaa 689,000 kg). -—■ Vuorityö
tuottaa kaoliinia, grafiittia, ruskohiiltä, rautaa
y. 111. Tehdasteollisuus monipuolinen; sen
haaroista mylly-, sokeri-, villa-, nahka-, posliini- ja
lasiteollisuus huomattavimmat. Aksiisista vapaan
teollisuuden tuotantoarvo 19,1 milj. mk., työväestö
5,887 henkeä (1910). Aksiisin alaisissa teollisuus
laitoksissa (sokeri- ja tupakkatehtaissa, viina
polttimoissa, olutpanimoissa) 1913 työskenteli
9,681 henkeä. — Rautateitä 1,353 km (1913).
-Kansakouluja 2,506 (oppilaita 150,884),
keskikouluja 23 (opp. 6,823), ammatillisia keski- ja
alempia kouluja 21 (opp. 3,446), muita kouluja 55
(opp. 4,553; 1914). Sairaaloita 192, lääkäreitä
319 (1913). — V. jakautuu 12 piirikuntaan.
Pääkaupunki 2 i t o 111 i r. — V:n länsiosassa
muodostui jo 9:nnellä vuosis. slaavilainen
ruhtinaskunta (ven. Volynj, puol. Volhyn). Se liitettiin
1074 Puolaan ja laajennettiin 12:nnella vuosis..
Gorynjin ja Bugin varrella olevia alueita siihen
yhdistämällä, erikoiseksi vojevodakunnaksi, joka
1335 joutui Liettualle, mutta palautettiin 1569
Puolalle. Venäjä sai V:n Puolan toisessa jaossa
1793. Kuvernementtina alue on v:sta 1797.
Suurvaltain sodan aikana keskusvallat miehittivät sen.
,J. G. G-ö.
Wolzogen [völtsögonj. 1. Alfred von \V.
vapaaherra (1823-83), opiskeli Berliinissä ja
Heidelbergissa lakitiedettä, tuli 1844 valtion pai
velukseen, kohoten hallitusneuvokseksi. V:sta 186S
toimi hoviteatterin intendenttinä Schwerinissä.
W:n kirjallisesta tuotannosta mainittakoon
„Preussens Staatsvenvaltung mit Rucksicht au f
seine Verfassung" (1854), „Reise nach Spanien"
(1857), „t!ber Theater u. Musik" (1860), „Wil
helmine Schröder-Devrient" (1863); ,,Sehiukel als
Architekt, Maler und Kunstphilosoph" (1864).
,,Rafael Santi" (1865), „Peter v. Cornelius" (1867).
W. on myöskin sepittänyt muutamia näytelmiä
(..Dramatische Werke", 1866) sekä
näytelmäsovi-telman Kalidasan „Sakuntalasta". [Hans v.
VVolzogen, „A. v. W." (1883).] (E. W-s.)
2. Hans von W. (s. 1848), edellisen poika,
musiikkikirjailija. tutki Berliinissä 1868-71
vertailevaa kielitiedettä ja mytologiaa, mutta siirtyi
1877 Bayreuthiin, jossa tuli ,,Bayreuther Blätter"
nimisen \vagnerilaisen musiikkilehden
toimittajaksi ja yleisen Wagner-yhdistyksen johtokunnan
jäseneksi. Julkaisi suuren määrän Wagneria ja
hänen taidettaan koskettelevia teoksia („Der
Nibe-lungenmythus in Sage und Litteratur", 1876.
,,R. Wagner, Entwiirfe", 1907 y. m.). Hänen muista
julkaisuistaan mainittakoon ,,Grossmeister
deut-soher Musik" (1897) sekä käännökset
muinaisgermaanilaisista runoelmista „Armer Heinrich",
,.Beowulf" ja ,,Edda". ynnä esteettinen tutkielma
„Poetische Lautsymbolik". I. K.
3. Ernst von W. (s. 1855), W. l:n poika,
kirjailija, joutui englantilaissyntyisen äitinsä
mukana varhain Englantiin ja Italiaan, opiskeli
1876-79 Strassburgissa ja Leipzigissä ja oleskeli
sitten muutamia vuosia VVeimarissa, myöhemmin
Berliinissä, Munclienissä ja Darmstadtissa. W. on
nerokas, hyväntuulinen kertoja, rikasaiheinen,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
