Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Volvulus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1481
Vostokov—Votjaakin kieli ja kirjallisuus
1506
terävä huomioiden tekijä, usein henkevä
satiirikko, omaten loistavan esitys- ja sepitystaidon.
Sen sijaan häneltä useimmiten puuttuu
taiteellista itsekuria. W:n laajasta tuotannosta
mai-uittakoon tärkeimpinä romaanit ja kertomukset
..Die Mieter des Herrn Thaddäus" (1885),
..Basilla" (1887), „Die Kinder der Exzelleaz"
(1888), „Der Kraft-Mayr" (1897), „Das dritte
Geschleeht" (1899), „Der Bibelhase" (1907), „Der
Erzketzer" (1911), näytelmäkappaleet „Der letzte
Zopt"’ (1884). „Das Lumpengesindel" (1892), „Der
Bastard" (1903) y. m. Lisäksi on W. julkaissut
joukon oopperatekstejä, elämäkerralliset teokset
..George Elliot" ja ,.Wilkie Collins" (1835) v. m.
4. K a r o 1 i n e von W., syntyisin von
Lengefeld (1763-1847), kirjailijatar, Schillerin
käly, joutui 1794 toisiin naimisiin ylihovimestari,
sittemmin ministeri Wilhelm v. W:n kanssa
Weimariin ja muutti 1825 Jenaan. Julkaisi 1792
Schillerin ,,Neue Thalia"ssa näytelmän ,,Der
leukadische Fels" ja 1797 romaanin ,,Agnes von
Lilien", jota aikoinaan monet pitivät Goethen
kirjoittamana. W:n muista teoksista
mainittakoon ,,Erzählungen" (2 nid. 1826-27), „Cordelia"
(2 nid. 1840), „Schillers Leben" (2 nid. 1830);
hänen kuoltuaan ilmestyi ,,Literarischer Nachlass"
(2 nid. 1848-49). [Bierbaum, „K. v. W., aus ihren
Werken u. Briefen" (1909).] (E. W-s.)
Vonier, vannasluu, ks. Pääkallo, palsta
1271.
Vomica (lat., = ajos, paise), on joko kokonaan
tai osittain märän täyttämä, tav. jonkun
hivuttavan taudin, kuten tuberkuloosin, aiheuttama
ontelo. Tavallisesti puhutaan v:sta 1. k a v e
r-nasta (lat. c a v e r n a, ks. t.) keuhkoissa, joissa
ne syntyvät joko kudoksen hajautuessa tai
ilma-tiehyiden pullistuessa. Y. K.
Vomitiiviset aineet (vomiliva remedia) ovat
oksennusta aiheuttavia lääkeaineita. Niiden
nimenä on myös emetika (ks. t.).
Vomitus (lat.), oksentaminen (ks. t.). — V.
gravidarum, raskauden tilassa, etenkin sen
alkuvaiheissa esiintyvä oksentaminen. — V. marinus,
meritauti, jonka eninten silmään pistäviä oireita
on oksentaminen. — V. matutinus potatorum,
juomarein aamusittain tapahtuvat oksennukset,
jolloin mahalaukusta poistuu limaista sisältöä.
Syynä viimemainittuun on alkoholin
pitkäaikaisesta käytöstä syntynyt mahalaukun katarri,
johon usein samalla liittyy nielukatarri. Y. K.
Vompatti (Pliascolomys ursinus),
austraalia-lainen, n. metrin pituinen pussieläin, on
liikkeiltään ja ulkomuodoltaan karhun kaltainen,
mutta elää kuin kaniini kaivamissaan
maako-loissa. Hampaat kuin jyrsijöillä. Turkki
arvokasta, liha syötävää. P. B.
Von ffon], saks. prepositsioni, joka
suku-i.imen edessä ja yhteydessä alkuaan ilmaisi tav.
asuinpaikkaa, sittemmin aateluutta.
Vondel /fondal], Joost van den
(1587-1672), holl. runoilija, kotoisin Kölnistä, muutti
vanhempiensa mukana Amsterdamiin, jossa
sittemmin harjoitti sukkaliikettii. V. 1611 V.
kääntyi katoliseen oppiin. Ensimäinen teos, jolla hän
saavutti huomiota, oli näytelmä ,,Palamedes";
siitä ilmestyi vuoden sisällä 30 painosta.
Näy-telmärunous oli V:n varsinainen ala ja hän on
sepittänyt kaikkiaan 32 murhenäytelmää.,
useimmat aiheeltaan uskonnollisia, muutamat myöskin
historiallisia. Niistä mainittakoon „Gysbreght
van Aemstel" (1637), „Oebroeders" (1640), ,,Maria
Stuart" (1646), „Leeuvvendalers" (1647),
„Luci-fer" (1654), joka on kuuluisin V:n näytelmistä,
,.Jephta" (1659), „Noah" (1667) y. m. V:n
näytelmät on kirjoitettu aleksandriineihin, ja parasta
niissä on lyyrilliset kuorolaulut, joista
muutamat kuuluvat holl. laulurunouden parhaimpiin.
Lisäksi V. on julkaissut opettavaisia ja
satiirisia runoelmia sekä eepoksen ,,Johannes de
Boet-gezant" (1663). Hän on myöskin kääntänyt,
joukon antiikin kirjailijain teoksia, kuten
Hora-tiuksen, Ovidiuksen, Vergiliuksen, Sophokleen
ja Euripideen, sekä sepittänyt ansiokkaan holl.
runousopin (1650). — V:n kootut teokset julk.
van Lennep (12 nid. 1850-69; uusi pain. 1890).
[Brandt, „Leven van J. v. d. V." (1682) ; Te
Winkel, „V. als treurspeldichter" (1881) ;
elämäkertoja julk. myöskin Baumgartner (1882), Haek
(1890). Kalff (1902); Unger, „Bibliographie van
V :s Werken" (1888); Venvev, „Een inleiding tot
V." (1892).] E. W-s.
Woodin lejeerinki [vudinj, 68° :ssa C sulava
metalliseos, jossa on vismuttia 15 osaa, lyijyä 8
osaa, tinaa 3 osaa ja kadmiumia 3 osaa. S. S.
Woodsia, kiviyrtti, pieni sananjalkakasvi.
jolla on parilehtiset lehdet ja itiöpesäkkeistön
katesuomu jakautunut karvoiksi, jotka ovat kiinni
pesäkkeistön alla. Meillä 2 lajia, joista
tavallinen k. (~W. ilvensis) on yleinen t. jokseenkin
yleinen kallion raoissa kautta maamme. K. L.
Woodstock [vudstokj, pieni kaupunki
Etelä-Englannissa, 14 km Oxfordin pohjoispuolella.
Siitä kuninkaallisesta linnasta, missä Elisabet
kuningatar prinsessana ollessaan istui vankina,
ei ole mitään jäljellä. Lähellä on Marlboroughin
herttuan linna Blenlieim house puistoineen
ja järvineen sekä taideaarteilleen.
Voragine, J a c o b u s de ks. J a c o b u s de
V o r a g i n e.
Vorarlberg fförä-], ent. valtionmaa Itäval
lassa, käsittää valtakunnan läntisimmän,
Liech-tensteiniin ja Sveitsiin rajoittuvan osan;
2,602 km2, 150,837 as. (1913), 58 km2:llä. —
V:n eteläosa on kiteisistä vuorilajeista
muodostunutta alppimaata, jonka korkein huippu.
Silvretta-ryhmän Fluchthorn, kohoaa 3,408 m yi.
merenp.; pohjoisessa on matalampaa
kalkkivuo-ristoa (Mittagspitze 2,092 m). Laaksoista ovat
Reinin ja Illin asutuskeskuksina ja liikenneväy
linä tärkeimmät. Ylävuoriston jääkautisissa
kallioaltaissa on monta kaunista järveä. —
Ilmasto leuto ja erittäin sateinen; Boden-järven
rannalla olevassa Bregenzissä esim. on v:n
keskilämpö -f- 8,«° C ja vuotuinen sademäärä 1.390 mm.
— Asukkaista 1910 oli kansallisuudeltaan <aksa
laisia 95,4 %., italialaisia ja ladiineja 4.4 %.
slovaakkeja O.i %, uskontunnustukseltaan roomal.
katolisia 98,s evankelisia 1,4 %. lvansakou
luissa (kaikki saksankielisiä, yhteensä 195) 1911
oli 20,752 oppilasta,’ 92,i % kouluiässä olevista
lapsista, keskikouluissa (3 kymnaasia ja 1
reaali-koulu) sam. v. 816 opp., kauppakouluissa (5’
281 opp. Opettajien valmistusta varten V:ssS on
1 seminaari, jossa 1911 oli 245 opp. —
Sanomalehtiä 35 (kaikki saksankielisiä). — Elinkeinot
verraten monipuolisesti kehittyneet. Peltoa ja
puutarhaa on 3,5 %, niittyä ja laidunta 58.» %.
metsää 25,» % ja arvotonta aluetta (kallioita.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
