Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Voronež ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1504
Samylin linnan Dargon ja sai sen johdosta
ruhtinaan arvon; taisteli sittemmin menestyksellä
tserkessejä vastaan. V. 1853 hän torjui
turkkilaisten hyökkäyksen, mutta otti pian eronsa.
3. I Ilari on V.-D a s k o v (1837-1916),
ruhtinas, sotilas ja hallitusmies; otti osaa vv.
1853-56 ja 1877-78 Turkin sotiin ja niiden väliaikana
taisteluihin Kaukaasiassa ja Turkestanissa; oli
1881-97 hoviministerinä, 1905-15 Kaukaasian
käskynhaltiana koettaen ei ainoastaan
rauhoittaa maata vaan myöskin panna toimeen
parannuksia hallinnon ja oikeudenhoidon alalla
pääsemättä kuitenkaan sanottaviin tuloksiin. j. f.
Vorontsov-Daskov ks. Vorontsov 3.
Vorpommern [för-] ks. P o m m e r i.
Worsaae ,[-sö], Jens Jakob Asmussen
(1821-85), tansk. muinaistutkija ja
museonjohtaja, tieteellisen arkeologian perustaja. W. oli
erinomaisen lahjakas henkilö, harvinaisen
työkykyinen ja tuottelias tutkija ja oivallinen
järjestelijä. Paitsi sitä, että hän on Tanskan
museo-kokoelmain ja museo-olojen sekä tansk.
muinais-tutkimuksen järjestäjä on hän lisäksi maansa ja
Euroopan ensimäinen uudenaikainen
muinaistutkija. Hän on oikein arvioinut muinaisesineitten,
kiinteitten muinaisjäännösten ja järjestettyjen
museoitten arvon ja hän siirsi
muinaistutkimuk-sen romanttishistorialliselta pohjalta itse esineitä
ja muotoja käsittäväksi, samalla kuin hän selvästi
tähtäsi suureen päämäärään: koko esihistorian
selvittämiseen ja kirjoittamiseen. W:lla olikin
sen vuoksi valtava merkitys koko arkeologisen
tieteen kehitykseen Euroopassa. Hänen lukuisista
teoksistaan ja kirjoituksistaan mainittakoon:
,,Danmark’s oldtid, oplyst ved oldsager og
grav-hoje" (1843), „Afbildninger fra det kongelige
Museum for nordiske oldsager’" (1854, 1859).
„Om en ny inddeling av steen- og bronzealderen"
(1859). „Den danske erobring af England og
Nor-mandiet" (1863). „Om opdagelsen af den a;ldre
jernalder" (1866, 1867), „Ruslands og det
skandi-naviska Nordens bebyggelse og aeldste
kulturfor-hold" (1872), ,,Nordens forhistorie" (1881), „Tlie
industrial arts of Denmark" (1882). [S. Miiller,
„Mindetale over J. J. A. Worsaae" (Aarboger f.
Nord. Oldkyndighed, 1886).] A. .)/. T.
Vorskla, Ukrainan kauneimpia jokia, Dneprin
lisäjoki vas., alkaa Kurskin kuvernementin
eteläosassa, virtaa lounaista pääsuuntaa
Harko-van ja Pultavan kuvernementtien läpi ja laskee
Krementsugin alapuolella emäjokeensa; 448 km
pitkä, höyryaluksilla kuljettava vain n. 9 km:n
päähän suusta. Rotkojen uurtelema oik. ranta
65-85 m korkea; laakson asutuskeskuksista
Pultava suurin. — V:n varrella venäläiset
tuhosivat 1709 Kaarle XII:n armeian (ks.
Pultava 3). J. G. G-ö.
Vorsud l-u’d], votjaakkien pakanallisessa
uskonnossa perhe- ja sukuonneu suojelushaltia,
jota kotipyhäkössä, kodassa, uhrein palvotaan,
vrt. Votjaakkien mytologia. Y. TV.
Vorwärts [för-], Saksan sosiaalidemokratian
pää-äänenkannattaja, per. 1884 nimellä ,.Berliner
Volksblatt", sai nyk. nimensä 1 p. lokak. 1890;
ilmestyy joka päivä: sunnuntaisin siihen liittyy
kuvallinen lisälehti „Die neue Welt";
päätoimittajana 1890-1900 W. Liebkuecht.
Voss, Gerhard Johannes ks. V o s s i u s.
Voss [f-], Johann Heinrich (1751-1826),
1506
saks. runoilija, tuli 1772 Göttingeniin, missä
harjoitti opinnoita ja tuli göttingeniläisten runoi
li jäin (,,Hainbund") johtavaksi sieluksi. V. 1775
V. muutti Wandsbeckiin, mistä käsin toimitti
„Göttinger Musenalmanaeh"ia, jossa myöskin
hänen ensimäiset runonsa olivat ilmestyneet.
V. oli läheisissä ystävyyssuhteissa Boien, Heynen,
Claudiuksen ja Klopstockin kanssa. Toimiessaan
koulumiehenä Ottendorffissa V. alkoi
huomattavimman kirjallisen työnsä, Homeros-käännöksen,
josta Odysseia ilm. 1781 ja Iliadi 1793. Tällä
työllä oli erittäin huomattava merkitys ajan
henkisessä elämässä. V. julkaisi myöskin useita
muita käännöksiä Kreikan ja Rooman kirjaili
suudesta (Aristophanes, Horatius, Tibullus y. m.i.
V:n oma runollinen tuotanto oli vähäpätöistä,
muodollisesti kankeaa, vailla alkuperäisyyttä ja
usein kovin arkipäiväistä (esim. „Gedichte" 1785K
Parhaiten hän onnistui luonnon- ja
maalaiselämän kuvauksissa. Tunnetuimmat hänen
runoistaan ovat idyllit „Luise" (1795) ja „Der sieb
zigste Geburtssag" (1781). V:n „Sämtliche Ge
dichte" ilm. 1802 (7 nid.) ; sittemmin useita
painoksia. Hänen „Briefe" julk. hänen poikansa
(3 nid. 1829-33; uusi pain. 1840). [Herbst.
.,J. H. V." (2 nid. 1872-76); Knögel. „V:s Luise
u. d. Entwickelung d. deutschen Idylle bis H.
Sei-del" (1904) ; Linchenheld, „Hexameter bei Klop
stoek u. V." (1906).] E. W-s.
Voss [f], Peter Christiansen
(1837-1909), norj. koulumies; perusti 1861 yhdessä
J. J. Aarsin kanssa Kristiaaniaan latina- ja
reaalikoulun, joka oli hyvässä maineessa ja johon
sittemmin otettiin myöskin tyttöjä. V. oli hyvin
perehtynyt Norjan ja ulkomaiden kouluoloihin
ja hänen apuansa käytettiin paljon Norjan koulu
oloja uudistettaessa. Opettajain valmistuksesta,
jota kysymystä hän erityisesti harrasti, hän on
julkaissut „Forslag til oprettelse af en
lsererhej-skole" (1884|, „Den panlagogiske utdannelse for
lferere ved de hojere skoler i Preussen og
Sacli-sen" (1888), „Vor liojere la;rerdannelse" (1901).
Yhdessä H. Trierin kanssa hän julkaisi 1879-190:’
aikakauskirjaa „Vor ungdom".
Wossidlo [-%’-], Richard (s. 1859), saks. kan
sanrunouden keräyttäjä ja julkaisija. V:stal884
alkaen on W. keräyttänyt huomattavan
kokoelman alasaksalaista kansanrunoutta, etnografisia
tietoja ja murresanastoa. W:n kokoelmat
käsittivät jo v. 1908 n. 800 henkilön n. 2,500 eri
kansanrunouslähetystä. Julkaisuista mainitta
koon: ..Mecklenburgische Volksiiberlieferungen.
I. Rätsel" (1895), ,.Die Tiere im Munde des
Voi-kes" (1899) : „Kinderwartung und Kinderzucht"
(1906) sekä suosittu kansatieteellinen
näytelmä-kappale ..Ein Winterabend in einem
mecklen-burgischen Bauernhause" (1900). W :n yksityinen
kansatieteellinen kokoelma sisältää n. 3,000
esinettä. [S. J. Pentti, „R. W.", Aika 1908.]
S.-n V-ö.
Vossinansaari, 4 km pitkä, l km leveä
ulkosaari Laatokassa, n. 45 km Kurkijoelta itään,
n. 25 km lähimmästä mantereesta.
Vossische Zeitung ffosisa tsäiturjkJ, Berlii
nissii kaksi kertaa päivässä ilmestyvä
vapaamielinen sanomalehti; per. 1721, nykyinen nimi v:sta
1785.
Vossius (Voss), Gerhard Johannes
(1577-1649). hollant. polyhistori, v.sta 1622 kauno
1481 Vostokov—Votjaakin kieli ja kirjallisuus 1506
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
