- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1531-1532

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vrchlicky ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1531

Wrede

YVren

1532

tettiin 1809 kreiviksi. W:n mainitaan olleen
avonainen, rehellinen ja sivistynyt henkilö, joka
yleisesti oli voittanut ympäristönsä ja alaistensa
suosion.

6. Fabian Jakob W. (1802-93), ruots.
sotilas ja tiedemies, edellisen poika, palveli
tykistö-väessä, kohoten lopulta 1857 Ruotsin
ylitykistö-mestariksi ja tykistön päälliköksi. Otti 1875
eron. On matemaatikkona ja fyysikkona tehnyt
itsensä tunnetuksi useiden koneiden
(spektroskoopin, maamagnetismin mittaajan y. m.)
keksijänä ja tieteellisten tutkimusten julkaisijana
(esim. ..Försök att bestämma lagen för ängans
elasticitet", ,,Note sur le metre et le kilogramme",
„Undersökning af jernmalmsfält medelst
magne-tiska observationer", kaikki Ruotsin
tiedeakatemian julkaisuissa). Tuli 1874 Upsalan yliopiston
kunniatohtoriksi. k. g.

7. Rabbe Axel W. (s. 1851), lainoppinut,
politikko; tuli yliopp. 1869, lakitieteen tohtoriksi

1884; oli 1885-98
siviili-lainopin ja roomalaisen
oikeuden professorina,
1898-1905 roomalaisen
oikeuden, siviiliprosessioikeuden ja lainopillisen
ensyklopedian
professorina. V:sta 1877 alkaen
hän otti aatelissäädyn
jäsenenä osaa melkein
kaikkiin säätyvaltiopäiviin,
ollen ruotsalaisen
puolueen huomattavimpia
joh-tomiehiä. Oikeus
järjes-tykseemme perinpohjaisesti tutustuneena hän on
usein ratkaisevalla tavalla
voinut vaikuttaa sen
kehittämistä tarkoittavien kysymysten käsittelyyn.
Venäläisten Suomen autonomian hävittämistä
sisältäviä pyrkimyksiä vastaan W. alusta alkaen
esiintyi päättävästi ja taitavasti, vaikka samalla
kertaa suurella maltilla. V. 1904 venäläiset
viranomaiset karkoittivat W:n maasta;
palattuaan 1905 hän valittiin yliopiston rehtoriksi ja
tuli jouluk. 1905 senaatin oikeusosaston
puheenjohtajaksi, josta toimesta luopui 1909, ja on
ollut sittemmin kahdesti, toisen kerran 1917,
valittuna yksikamariseen eduskuntaan. Suomen
olojen järjestämiseen vallankumouksen ja
punaisen kapinan jälkeen hän otti huomattavalla
tavalla osaa. Vv. 1893-1900 W. oli
oikeuden-käyntitilaitoksen uudistamista varten asetetun
komitean puheenjohtajana. Julkaisuja: „Om
kvittning enligt ’finsk rätt" (1883), „Om
pro-cessinvändningarna enligt finsk allmän
civil-processrätt" (1884), ..Grunddragen af bevisrätten
enligt gällande lag" (1894, suomennettu 1910),
„Finlands gällande civilprocessrätt" (1905-10),
..Drag af fornfinskt rättslif" (Tidskrift for
rets-videnskab IX) sekä laajahko oikeus- ja
kulttuurihistoriallinen teos ,,Mat,thias Calonius"
(1917).

8. Mathilda Augusta W. (s. 1864),
filantrooppi. W. on harjoittanut v:sta 1883
hyvällä menestyksellä hengellistä herätystyötä
Suonien vankiloissa.

Wrede [■?■], Karl Philipp (1767-1838),
ruhtinas, baierilainen sotapäällikkö; toimi ensin

Rabbe Wrede.

lakimiehenä, siirtyi sotilasuralle 1799, jolloin
perusti vapaajoukon; W. otti huomattavaa osaa
Baierin sotajoukon uudestijärjestelyyn,
nimitettiin 1804 kenraaliluutnantiksi ja oli sitten
mukana niissä sodissa, joihin Baieri Napoleonin
liittolaisena seur. vuosina sekaantui, m. m. 1812
Venäjän sotaan. Kun Baieri 1813 oli mennyt
Napoleonin vihollisten puolelle, koetti W.
Leipzigin taistelun jälkeen sulkea Napoleonilta
paluutien länteenpäin, mutta joutui tappiolle Hanaun
tienoilla; kunnostautui 1814 Ranskan sotaret.kellä
ja korotettiin ansioittensa johdosta ruhtinaaksi
ja sotamarsalkaksi; tuli 1822 Baierin armeian
ylipäälliköksi. [Heilmannin kirjoittama [-elämäkerta.]-] {+elämä-
kerta.]+}

Wredeby (suom. M u h n i e m i), maatila
Anjalan pitäjässä, Kymijoen ja Muhujärven
rannalla, 9 112 km Inkeroisten rautatieasemalta. Sen
muodosti alkujaan 13 rälssitilaa Muhniemen
kylässä; nyk. siihen kuuluu 14 rälssitilaa ja osa
erästä rusthollia; sen pinta-ala on n. 1,500 ha;
n. 3 5/« manttaalia. W. on 1600-luvun
alkupuolelta asti kuulunut Wrede-suvulle; Jesper
Kriisin aatelistilaluettelo 1618 mainitsee sen
omistajana Henrik Wreden perilliset. Viime vuosisadan
alkupuolelta lähtien ovat sen omistajina olleet:
majuri F. G. Wrede (1810-56), tuomari H. A.
Wrede (1856-83) ja viimemainitusta v:sta alkaen
professori Rabbe Axel Wrede. — Kartanoa
ympäröivässä, luonnonihanass^i puistossa on eräs pieni,
Anjalan kartanosta tuotu punainen puurakennus,
jota kansan kesken nimitetään „liittolnioneeksi",
koska Anjalan liiton miehet siellä muka pitivät
kokouksiaan. Tarina ei kuitenkaan ole tosi, sillä
tupa rakennettiin jonkun aikaa 1788-90 sodan
jälkeen väliaikaiseksi asuinrakennukseksi, koska
venäläiset olivat po’ttaneet Anjalan kartanon.
W:n päärakennus on 2-kerroksinen puutalo,
rakennettu 1812-15. E. C-g.

Wredow /-e-/, August (1804-91), saks.
kuvanveistäjä, Rauchin oppilas, opiskeli
myöhemmin Roomassa. On muovaillut joukon
mytologisia ja raamatullisaiheisia suuria pystykuvia
Berliinin, Potsdamin y. m. lähikaupunkien
julkisia paikkoja varten. F. L.

Wren [renj, Sir Christopher (1632-17231.
engl. astronomi, matemaatikko ja kuuluisa
arkkitehti, jona hänen etevä kykynsä Lontoon
suuren palon jälkeen (1666) paraiten tuli
käytäntöön, barokkitaiteen ensimäisiä miehiä
Englannissa ja Paavalin katedraalin luoja.
Vähää ennen tulipaloa Kaarlo II antoi W:n
toimeksi rappeutuneen vanhan Paavalin
katedraalin uusimisen, josta W:n ensimäinen ehdotus
jätti entiselleen vain kuorin, mutta kun
tulipalo hävitti katedraalin melkein
uusimiskelvot-tomaksi, laati W. uuden sentraaliehdotuksen
Pantheonin malliin, ja kun tämäkään ei papistoa
tyydyttänyt, rakennettiin nykyinen kirkko
(1675-1710) ,,hyvään roomalaiseen tapaan
vanhaa goottilaista karkeutta välttämällä" engl.
katedraalikaavaan, konstruktiivisesti
huomattavaa keskikupua kolmikuorisine kattoineen
lukuunottamatta. Pietarinkirkon malliin W:n
katedraalin eteen suunnittelema kolonnadi jäi
lunastettavien tonttien kalleuden vuoksi
toteuttamatta; sama oli sen uuden City-pohjankin
kohtalo, jonka W. laati säteittäin haaraantuvin
kaduin. Palon jälkeen n. 50 Cityn kirkkoa jäi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0794.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free