Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vreta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1533
Vreta—Wright
1534
VV: 11 uudesta rakennettaviksi. Erikoisella
kiitoksella W:stä mainitaan, että hän osasi taiten
käsitellä niukkojakin rakennusvaroja, niitä
kaikkiin rakennuksen osiin kuluttamatta,
keskittäen huomion johonkin rakennuksen osaan,
kuten interiööriin, jättäen seinät sileiksi (esim.
St. Stephens Walbrook, St. James, Piccadilly)
taikkapa torneihin (St. Mary le Bo\v, Cheapside),
joiden sommittelijana W. oli erinomaisen
taitava ja kekseliäs. Muista W:n lukuisista töistä
mainittakoon: Trajanuksen pylvästä jäljittelevä
„The Monument" (1681), Custom House, The
Royal Exchange, Hampton Court Palace,
Malbo-rough House (1710), Buckingham House y. m.
Lontoossa; Sheldonian Theatre (1669),
Ashmo-leau Museum Oxfordissa; Cliapel of Penibroke
Cambridgessä. W. aateloitiin 1673, oli 50 v.
kuninkaallisten rakennusten ylitarkastajana ja
haudattiin Paavalin katedraalin kuoriin. W:n
piirustuksia säilytetään Oxfordin Ali Souls
Lib-raryssa, biografioja W:stä on julkaissut m. m.
Iiänen pojanpoikansa („Parentalia", 1750), Elmes,
Phillimore y. m. U-o N.
Vreta, entinen sistersiläisten nunnaluostari
Ruotsissa, Gullbergin kihlakunnassa
Itägöötan-maalla n. peninkulman päässä Linköpingin
kaupungista; vanhojen muistiinpanojen mukaan
kuningas Kaarle Sverkerinpojan perustama
1162, toisten tietojen mukaan vielä vanhempi.
Tämä luostari oli Ruotsin huomattavimpia. Se
sai osakseen paljon suosionosoituksia
hallitsijoilta ja sitä muistettiin usein lahjoilla ja
testamenteilla. Sen hallussa lienee ollut kaikkiaan
n. pari sataa taloa. Vielä kuningas Eerik XIV :n
aikana siellä ylläpidettiin muutamia nunDla.
Vries 1. Fries Uris], Adriaen de
(1560-n. 1603), lioll. kuvanveistäjä, opiskeli nuorena
Giovanni Bolognan luona Firenzessä, siirtyi
sieltä ensin Praagiin, jossa keisari Rudolf II :u
tilauksesta valmisti tämän ratsastajapatsaan,
sekä sittemmin Augsburgiin, niissä hän suoritti
huomattavimmat teoksensa. Ne ovat etupäässä
henkilörikkaita suihkukaivoja. Tärkeimmät niistä
ovat Augsburgin Merkurius- ja Herkules-kaivot
sekä Neptunus-kaivo, joka alkujaan pystytettiin
Tanskaan Fredriksborgin linnan edustalle, mutta
jonka ruotsalaiset
sotasaaliina siirsivät
Drott-ningholmaan. f. l.
Vries [fris], Ilugo de
(s. 1848), holl.
kasvitieteilijä; tuli
professoriksi Amsterdamiin 1878.
länen tutkimuksensa
koskivat aluksi yksityisiä
tärkeitä viljelyskasveja
(monografiat apilaastia.,
sokeriruo’osta ja
perunasta) ja kasvifysiologian
alaa (etenkin kasvamisen
edellytyksiä ja
nestejän-nitystä), myöhemmin
kysymyksiä perinnöllisyys- ja
polveutumisopin aloilta.
Kuuluisaksi V. on tullut varsinkin
mutatsioni-teoriansa (ks. t.) kautta, jonka hän julkaisi
1900 ja johon hän sai parhaimman
todistusaineiston CEnnthera Lamarcfcmna-viljelyksestään
V. on myös tunnettu yhtenä Mendelin risteytys-
sääntöjen uudestikeksijöistä. Julkaisuja m. m.:
„Untersuchungen iiber die mechanischen Ursachen
der Zellstreckung" (1877), „Intrazellulare
Pan-genesis" (1889), „Die Mutationstheorie" I, Il
(1901-03), „Arten und Varietäten und ilire
Entstehung durch Mutation" (1906).
k. l.
Wright [ruit], Carrol Davidson
(1840-1909), amer. tilasto- ja taloustieteilijä; otti osaa
sisälliseen sotaan ja yleni sen aikana everstiksi;
1873-88 Massachusettsin yhteiskuntatilastollisen
toimiston päällikkönä, 1885-1902 ,,commissioner of
labor" nimellä samassa asemassa koko unioniin
nähden pannen 1893-97 toimeen yleisen väen- ja
teollisuuslaskun ja julkaisten pitkän sarjan
virallista tilastoa; muita julkaisuja: „The factory
system of the U. S. A." (1880), „History of
\vages and prices in Massachusetts 1752-1883"
(1885), „The industrial evolution of the U. S."
(1887). VV. oli Carnegie-laitoksen toimikunnan
jäsen.
Wright [vrikt]. 1. Magnus von W.
(1805-68), suom. lintujentutkija ja taidemaalari,
syntyi Ilaminanlahden tilalla Kuopion lähellä.
Isä, majuri Henrik Magnus von W., oli innokas
metsästäjä; hänen seuralaisenaan poika jo
nuorena oppi tarkkaamaan luontoa ja eläinten
elämää. Kun hänellä oli taiteellisia taipumuksia,
alkoi hän v:n 1818 vaiheilla maalata ammuttuja
lintuja. Käytyään pari vuotta koulua Turussa
hän lähti 1826 Tukholmaan harjoittamaan
taideopinnolta Vapaitten taiteitten akatemiassa.
Varojen vähyyden vuoksi ne oli kumminkin pian
keskeytettävä. Sen jälkeen hän kehittyi
taiteessaan etupäässä omin neuvoin. Toimeentulonsa
Tukholmassa hän hankki tekemällä kuvia ja
kivipiirroksia luonnontieteellisiin teoksiin ja
Gottlundin Otava-kalenteriin. Näihin aikoihin
hän julkaisi ensimäiset tieteelliset
kirjoitelmansa, nim. 1826 „Anteckningar om
flyttfoglar-nes ankomst tili Finland, gjorda 1824-26" sekä
seur. v. „Atskilliga flyttfoglars ankomst tili
Stockholm oeli närmast omgifvande trakter,
anmärkt &r 1827". Samana vuonna kreivi Nils
Bonde antoi hänen tehtäväkseen laatia kuvia
omistamastaan lintumuseosta ja sittemmin sama
innokas lintujentuntija päätti julkaista
kustannuksellaan laajan kuvateoksen ,,Svenska foglar",
johon W:n tuli maalata kuvat. Tämä kutsui
Suomesta avukseen veljensä Wilhelmin, joka oli
taitava kivipiirtäjä. Vv. 1828-30 valmistuikin
teosta 30 vihkoa, yhteensä 180 kuvalehteä, mutta
sen jälkeen aije keskeytyi. Sitä otettiin vain
100 kpl. suuruinen painos. — Jo 1829 W. palasi
kotimaahan ja asettui 1831 asumaan Helsinkiin,
jossa sai toimen kartanpiirtäjänä silloisessa
maanmittaushallituksessa. V. 1845 hänet
nimitettiin yliopiston eläintieteellisen museon
preparaattoriksi ja 1849 yliopiston
piirustuksenopettajaksi. Kaiken aikaa hän oli myöskin jatkanut
lintutieteellisiä tutkimuksiaan, m. m. eräällä 1856
veljensä Ferdinandin kanssa tekemällään
matkalla Lappiin. Tämän tulokset hän julkaisi 1856
nimellä ,,Anteckningar under en ornitologisk resa
frän Kuopio tili Aavasaksa". V. 1859 ilmestyi
ensi osa hänen suurta teostaan ,,Finlands foglar",
toisen osan korjattuna ja täydennettynä julkaisi
1873 prof. J. A. Palmen. — Tieteellisen ja
käytännöllisen toimensa rinnalla VV. harjoitti myös-
H. de Vries.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
