Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wright ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1537
Liljefors. Hiin on maalannut myöskin pari
alttaritaulua ynnä joitakuita muotokuvia. —
Aikoinaan W:n taide oli hyvin suosittua ja yhä
edelleenkin sillä 011 hartaita ystäviä.
Pohjoismaisessa taidenäyttelyssä Tukholmassa 1866 hän
sai teoksistaan kultamitalin ,,pro litteris et
arti-bus", 1873 Pietarin tiedeakatemian sekä 1876
Helsingin yleisen näyttelyn hopeamitalin. V. 1885
Suomen valtio myönsi hänelle tunnustukseksi
ylimääräisen elinkautiseläkkeen. — Huolimatta
siitä, että hän elämänsä viimeiset
vuosikymmenet sai viettää vuoteen omana, maalasi hän
edelleenkin ahkerasti ja hartaudella rakkaita
lin-tujaan. F. L.
4. Viktor Julius von W. (s. 1856),
edellisten veljenpoika, teollisuudenharjoittaja; perusti
1879 Helsinkiin paju- ja rottinkitavaraintehtaan.
\Y, osoitti aikaisin työväenasiain harrastusta.
V. 1883 perustettiin hänen aloitteestaan Helsingin
työväenyhdistys, jonka puheenjohtajana hän oli
1883-96.* Vv. 1893-96 W. oli Suonien
työväenval-tuuskunnau puheenjohtajana, josta toimesta luopui
kun työväenliikkeemme alkoi kääntyä
sosialistiseen suuntaan. Vv. 1886-89 hän toimitti Suomen
ensimäistä työväenlehteä, ,,Työmies",
,,Arbeta-ren", joka ilmestyi kahden Helsingin lehden
lisä-lehtenä. W. on myöhemminkin ottanut osaa
työväenkysymysten käsittelyyn Helsingin
työväen-asiainlautakunnan ja työväenvakuutuskomiteain
jäsenenä y. m. toimissa. Esitti ensimäiset
ehdotukset keskuselimien muodostamiseksi
teollisuuden (1881), kaupan (1882), työntekijäin (1883)
ja kotiteollisuudenhar.joitta.jien (1905) yleisten
etujen valvomista varten ja yleisen työnantajain
liiton perustamiseksi (1901). Erityisesti W. on
harrastanut kotiteollisuuden ja käsityöammattien
kohottamista; otti v:sta 1882 aatelin jäsenenä
osaa kaikkiin sääty valtiopäiviin.
Wright [rait], Thomas (1810-77), engl.
kirjailija ja tiedemies, harjoitti opinnoita
Cambridgessä, tuli 1836 Lontooseen ja teki itsensä
tunnetuksi sivistys- ja
kirjallisuushistorioitsi-jana sekä arkeologina. Hänen teoksistaan
mai-pittakoon „Queen Elisabeth and her times"
(2 nid. 1838), ,,Biographia britannica litterana"
(2 nid. 1842-46), „Essays on the literature,
superstitions and liistory of England in the
middle ages" (2 nid. 1846), „Narrations of magic
and sorcery" (2 nid. 1851), ,,Domestic manners
in England during the middle agesv (1861),
..Essays on archaeological subjects" (2 nid. 1861),
..The Chester plays" (1841), „Political songs
of .England from the reign of John to that of
Edward II" (2 nid. 1859-61), „Womankind in
Western Europe" (1869) v. m. Hän on myöskin
julk. Chaucerin „Tlie Canterbury tales" (3 nid.
1847-51), sekä teoksen „Anglo-latin satirical
poets of 12th century" (2 nid. 1872).
(E. W-s.)
Wright (rait], W i 1 b u r (1867-1912), amer.
ilmapurjehtija, alkoi 21-vuotiaana painattaa omaa
sanomalehteä, perusti sittemmin (1893)
polkupyöräteiltään, jossa valmisteli ensimäisiä
lento-konemallejaan; 1904 hän antautui kokonaan
lentäjäksi. Saatuaan tietää saks. Otto
Liljentha-lin lentoyrityksistä hän rupesi yhdessä veljensä
O r v i 1 1 e W :n (s.1871) kanssa salaa kokeilemaan
kaksikattoisella moottorilentokoneella
(biplaa-nilla). V. 1905 heidän jo onnistui lentää 39 km.
49. X. Paicettu -•«/, 19.
1538
V. 1908 W. saapui Eurooppaan näytellen täällä
suurella menestyksellä lentotaitoaan. W :n
mainiosti suuniteltu kone 011 ollut useimpien muiden
lentokoneiden esikuvana, vrt.
Ilmapurjeh-d u s. U. S:n.
Wright Irait], William (1830-89), engl.
orientalisti, tuli 1856 arabian kielen
professoriksi Lontooseen, 1858 Dubliniin ja 1870
seemiläisen kielitieteen professoriksi Cambridgeen,
missä pysyi kuolemaansa saakka. Tutkijana W.
011 liikkunut etupäässä arabian ja syyriau
kielten alalla. W:n tunnetuin teos 011 engl.
parannettu ja laajennettu laitos Caspari’n arabian
kieliopista (3:s pain. 1896-97, 2 nid.), vieläkin
paras alallaan. VV:n muista teoksista
mainittakoon tekstijulkaisut „The travels of Ibn
Jubair" (arab. 1852), el-jNlubarrad’in „Kämil"
(arab. 1874-92, 2 nid.), „Apocrypliical acts of
the apostles" (syyr. ja engl. 1871, 2 nid.), ,,Tlie
chronicle of Joshua the Stylite" (syyr. ja engl.
1882), „The book of Kalilah and Dimnah" (syyr.
1884) sekä historiallinen tutkimus ,,The empire
o: the Hittites" (2:nen pain. 1886). W:n
jäämistöstä julkaistiin m. m. ,,A sliort liistory of
syriac literature" (1894) ja „The ecclesiastical
liistory of Eusebius" (syyr. 1898). (E. V/-s.)
Vritra, Veda-runoissa esiintyy Vritra niminen
hirviö, jonka Indra ukonnuolellaan surmaa. V.
kuvataan ta\allisesti talvijättiläiseksi, joka
jäätämällä estää vedet vuorilta juoksemasta. Kun V.
011 surmattu, pääsevät vedet valloilleen. E. K-a.
Wronski, Joseph Marie (1778-1853), puol.
filosofi ja matemaatikko, oikealta nimeltänsä
H o e n e. Opiskeli Saksassa Kantin filosofiaa,
jonka kehityksenä piti omaa koko inhimillisen
tiedon käsittävää systeemiään nimittäen tätä.
„absoluuttiseksi filosofiaksi" tai ..messianismiksi".
Messianismi vie ihmiskunnan absoluuttiseen
totuuteen. Tärkeä tehtävä sen palveluksessa
kuuluu muka slaavilaisille. Tästä hän puhuu m. m.
avoimessa kirjeessään Venäjän keisarille (1851).
W:n teoksissa 011 paljon uusia aatteita. Vasta
myöhemmin kiinnitettiin huomiota hänen
matemaattisiin teoksiinsa, joista on päätetty, että W.
oli nerokas matemaatikko, jota aikalaiset eivät
ymmärtäneet. W. on vielä julkaissut teoksia
fysiikan ja astronomian alalta. Tärkeimmistä
teoksista mainittakoon: ,,Messianisme ou R£forme
absolue et par consöquent finale du savoir
hu-inain", ,,Prol6goinenes du Messianisme",
,,Philo-sophie absolue de 1’histoire", ,,Philosophie
criti-que döcouverte par Kant et fondöe döfinitivement
sur le principe absolu du savoir", „Introduction
ä la philosophie des matheinatiques". [S.
Dick-stein. ,,Hoene-W." (puol.); Bobynin, ,,Hoene-W."
(ven.), K. Krauz, „Hoene-W. jako filozof".]
V. J. M-kka.
Vsevolod, useain ven. ruhtinaiden nimi, joista
huomattavimmat ovat:
1. V. Jaroslavits (1030-93), ensin
Smo-lenskin ruhtinaana, sitten Kiovan
suuriruhtinaana 1078-93, rauhaa rakastava mutta heikko
ruhtinas. Hänen poikansa oli Vladimir Monomak
(ks. t.). — 2. V. M s t i sl a v i t s (k. 1137),
Novgorodin ruhtinaana 1117-36. Teki 1123 vaivalloisen
sotaretken jäämien maahan, 1130 ja 1133
tsuu-deja (virolaisia) vastaan; mutta 1136 syntyi
kapina, ja V. vangittiin ja karkoitettiin, jolloin
hän Pihkovaan perusti oman ruhtinaskunnan.
Wright—Vsevolod
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
