- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1539-1540

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wright ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1539

Vue—Vulkaaniset maanjäristykset

1540

— 3. V. O 1 g o v i t s, Tsernigovin ruhtinas,
anasti 1139 suuriruhtinaan valtaistuimen, jolla
sitten hallitsi kuolemaansa asti 1146. — 4. V.
Jurjevitä (1154-1212) tuli 1176 veljensä
Mikaelin jälkeen Susdalin 1. Vladimirin
ruhtinaaksi sekä suuriruhtinaaksi, jona sitten oli 36
vuotta. Ilän valloitti Novgorodin, mutta joutui
tappiolle liettualaisia vastaan. Myös Pilikova,
Smolensik y. m. tunnustivat hänen
yliherruuttaan. Novgorodissa hallitsivat peräkkäin hänen
puolestaan useat hänen pojistaan, joista
Jaro-slav 1227 teki sotaretken jäämejä vastaan ja
lähetti pappeja karjalaisia kastamaan
kreikkalaiseen uskoon. Viimemainitun poika oli
Aleksanteri Nevskij. K. G.

Vue [vy] (ransk.), näköala.

Vuhu, sopimussatama Länsi-Kiinassa,
Ngan-hvein maakunnassa, alisen Jangtsekiangin oik.
rannalla, kulkukelpoisten sisämaahan johtavien
kanavien varrella; 99,640 as. (1915). Satamassa
(avattu ulkomaalaiselle kaupalle 1877)
selvitettiin 1913 kaikkiaan 6.8 milj. netto rek.-ton.
aluksia. Vientitavaroita: riisi, tee. silkki,
puuvilla ; tuontitavaroita: opiumi, kivihiili,
vuori-öljy, puuvillatuotteet, puutavarat,

Vulcan o.-y., omistaa konepajan, valimon,
levypajan ja laivaveistämön Turusisa, Aurajoen
itärannalla, kaupungin lounaislaidassa; valmistaa
höyrykoneita (luisti- ja venttiilihöyrykoneita),
lokomohiilejä, höyrykattiloita, petroli- ja
nafta-moottoreita, jäähdytyskolleita (teurastuslaitoksia
ja panimoita varten), moottoriruiskuja,
höyrylaivoja y. m. Yhtiön osakepääoma 1.750.000 mk.
Toimeenpaneva johtaja, insinööri C. Holmström,
on ollut V:n teknillisenä ja kaupallisena joilta
jana liikkeen perustamisesta alkaen.

V. o.-y. perustettiin 1898, ostamalla silloin
aikaisemmin toimineen .,Uuden konepajan"
laitokset kiinteimistöineen ja maa-alueineen;
osakepääoma oli 500,000 mk. Tavallisen konepajatyön
lisäksi alettiin pian valmistaa erikoisalana [-petro]-] {+pet-
ro]+} imoottoreita ja sotatarpeita, m. m.
torpedon ampumalaitteita (Venäjän
meriministe-riölle). Venäjän valtiolle (meriministeriön lisäksi
myös m. m. tykistöhallinnolle) valmistettiin
suuria tilauksia, kunnes 1906 ministerineuvosto
varasi kaikki va.ltionhankinnat Venäjällä
sijaitseville konepajoille. Se sai aikaan V. o.-y:n uuden
tehtaan perustamisen Pietariin, josta pian
kehittyikin yhtiön pääliike, joka valmisti yksinomaan
sotatarpeita, kuten projektiileja, miinoja,
torpedoputkia, ilmapumppuja y. m. Tämän
pietarilaisen tehtaansa V. o.-y. möi eräälle ven. yhtiölle
1913. — Turussa sijaitsevat tehtaat jatkavat yhä
kehittyvää toimintaansa, valmistaen nykyjään
m. m. tunnetutta „Voima"-lokomobiilejä,
täsmä-liöyrvkoneita y. m. (ks. ylemp.). Työväestöä n. 500
henkeä. Tehtaiden käyttövoimana 011 sähkö.
Valmistusarvo 1911 oli 7,602,500 mk. V. o.-y:n
tuotteilla on ollut suuri kysyntä ensi sijassa
Venäjällä. L. Ibnen.

Vulcanus/-(?’-/, muinais-it. tulen jumala,
yhtä-läistytetty aikaisin kreik. llephaistoksen (ks. t.)
kanssa. V:n lisänimi oli Mvlciber (,,tulenvaarau
tukahuttaja"). Hänen juhlansa Vulcanalia elok.
23 p:nä oli hyvin kansanomainen. [G.
Wis-sovva, „Religion und Kultus der Römer", 2:nen
pain. (19021.1 ./. //.

Vulci ks. V o 1 e i.

Wulfeniitti 1. k e 11 a 1 y i j y 111 a 1 m i.
kivennäinen, kokoomukseltaan lyijymolybdaat.ti.
PbMoOv Kiteytyy tetragonisesti ja hemiedrisesti
ja on isomorlinen seheeliitin sekä stolziitin kanssa.
Väri useimmiten keltainen, joskus punainen. \V.
on jokseenkin yleinen lyijyhohteen seuralaisena.

P. E.

Wulff, Fredrik Amadeus (s. 1845),
ruots. kielentutkija, v:sta 1888 romaanilaisten
kielten professorina Lundin yliopistossa.
Mainittujen kielten alalta W. on julkaissut vanhoja
tekstejä sekä lause- ja äänneopillisia
tutkimuk-sia. Erikoisen maineen W. 011 saavuttanut
ruotsin kielen äännerakenteen tutkijana:
pääjulkai-sut: „Svenska spräkets ljudlära" (1885) ja
..Svensk uttals-ordbok" (1889-91, molemmat
yhdessä I. A. Lyttkensin kanssa).

Vulfila ks.’ U 1 f i 1 a.

Vulgata f-gä’-] (lyhen, täydellisestä
nimityksestä Versio vulgata s. o. ..Yleinen
käännös"), näin nimitetään 13:nnelta vuosis. alkaen
kirkkoisä Hieronymuksen vuosina 390-405
toimittamaa lat. raamatunkäännöstä, joka
länsimaisessa kirkossa vähitellen tunki tieltään muin.-lat.
käännöksen ja Tridentin kirkolliskokouksessa
1546 julistettiin katolisessa kirkossa
noudatettavaksi kanoniseksi tekstiksi (ks. R a a m a t u
11-k ä ä 11 11 ö k s e t). [G. Riegler, ..Kritisc-he
Geschiehte d. YVgata" (1820); Fr. Kanien,
„Ge-sehichte d. Vulgata" (1868): S. Berger, „Histoire
de la Vulgate pendant les premiers sieeles du
moyen äge" (1893).] Är. II.

Vulgo (lat.). yleisesti.

Vulgus (lat.), yhteinen kansa; rahvas;
roska-väki.

Vulgääri (ransk. vulgaire, < lat. vulgä’ris =
yleinen), rahvaanomainen; jokapäiväinen,
arkipäiväinen, alhainen.

Vulkaani (lat. Viileä’niis 1. Volcfi’uus. tulen
jumala), tulivuori (ks. t.). — V u 1 k a a n i n e 11.
tuliperäinen, tulivuoresta peräisin oleva,
tulivuorta koskeva.

Vulkaaninen ks. Vulkaani.

Vulkaaninen karsta ks. T 11 f f i.

Vulkaaninen lasi, amorfiseksi eli lasiseksi jä!i
mettynyt tulivuorenlaava. Tämä 011
olomuodoltaan samanlaista kuin keinotekoinen lasi ja myös
kin kokoomukseltaan tämän kaltaista silikaatti
seosta. Lasiksi jähmettyy laava ainoastaan
kaikkein pinnallisimmissa laavavirran osissa, missä
jäähtyminen on hyvin nopea; syvemmällä sama
aine saa kiderakenteen ja muodostuu tavallisiksi
eruptii vissiksi syvävuorila jeiksi. Amorfinen
olomuoto 011 alhaisissa lämpötiloissa epäpysyvä, ja
niinpä v. 1. vähitellen itsestään muuttuu
kidera-kenteiseksi eli devitrifioituu. P. E.

Vulkaaninen pommi, nimitys, jota käytetään
sellaisista tulivuorien purkaustuotteista, jotka
ovat singonneet ilmaan sulina laavalaikkoina ja
siellä jähmettyneet vaihtelevanmuotoisiksi
kimpaleiksi. ks. Tulivuori. P. E.

Vulkaaninen tuhka, hienoin pölynä ilmaan
singonnut tai ilmassa jähmettynyt tulivuorien
purkaustuote. P. E.

Vulkaaniset kaasut, tulivuorissa ilmaan pur
kautuvat kaasumaiset aineet, ks. T u 1 i v 11 o r i.

Vulkaaniset maanjäristykset,
tulivuorenpurkausten yhteydessä tuntuvat maankuoren
liikunnot. ks. Maanjäristy s. P. E.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0798.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free