Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vuojalainen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1549
Vuojalainen—Vuokkijärvi
1550
tela. kulkee tulehdus ylöspäin turvottaen usein
koko raajan (elefantinjalka) sekä vie, jos ihon
haavoihin joutuu määrättyjä bakteereja, laajoihin
kudoksen kuoleutumisiin. Kp.
Vuojalainen 1. Vuojolainen. Kalevalassa
(13: 47) esiintyvä k a u p i n nimitys, tarkoittaa
voiolaista 1. gotlantilaista. Kansanrunoissa
ilmaantuu myös paikannimi V n o j o 1 a s. o.
Voionmaa 1. Gotlanti. A". K.
Vuojoki. 1. Kartano Eurajoen pitäjässä, pari
peninkulmaa Kalimalta koilliseen, 6 km Vuojoen
asemalta, käsittää V:n allodiaalisäterin (7
manttaalia), useita rälssitiloja Auvin, Häväisten ja
Linnamaan sekä kirkonkylässä. Olkiluodon ja
Orjansaaren rälssisaaret, Lavilan ja Mattiliui
yksityissäterit. Sjundbyn 1. Iljanteen
säterirusti-tilan, useita perintö- ja rälssitiloja Irjanteen,
Mullijan, Keinun ja Tawolan kylissä sekä pari
pieneni])ää. perintötilaa; kaikkien tilusten
yhteinen manttaalimäärä on 46 5/24. helitaariluku n.
14.000, joista metsämaata n. 10.000 ja loput
peltoa ja niittyä. V:n omassa viljelyksessä on 16
tilaa ja kuuluu siilien lisäksi 28 lampuotia, 93
torpparia ja n. SO itsellistä. Maanviljelyksen ja
karjanhoidon ohella (n. 680 nautaa, 150 sikaa ja
80 hevosta) harjoitetaan tilalla meijeri- ja
metsä-liiket.tä: jälkimäistä silmälläpitäen on m. m.
rakennettu 23 km pitkä metsärata ja omia
rahtilaivoja. Oma laivasatama ja lastauspaikka on
Verkkokarissa. — 1500-luvun loppupuolella
mainitaan V. mahtavan ja vaikutusvaltaisen Hartikka
Henrikiupojan lukuisien tiluksien joukossa. Kun
Kaarle IX oli 1599 hänet mestauttanut Turun
linnassa, joutui V. hänen sisarensa pojan Matti
Siprinpojan haltuun. Senjälkeen mainitaan
V:n isäntänä Juhana Pont uksen poika De la
Gar-die, joka 1626 muutti Viroon, jättäen kruunulle
kaikki suomenmaalaiset tiluksensa. Kaksin
lah-joituskirjoin (1626 ja a/« 1630) luovutti
Kustaa II Aadolf V:n ja Irjanteen sekä Lavilan tilat
serkkunsa Sigrid Vaasan pojalle, kuululle
sotasankarille ja valtaneuvokselle Ake Tottille. Tämän
poikii, kenraalikuvernööri Klas Tott, hänkin
huomattava mies, oli siksi tuhlaileva, että hänen
lopuksi (1667) oli pakko myydä V. vapaahra
Gustaf Soopille. Tämän tyttären Anna Ilaria
Soopin avioliiton kautta joutui V. senjälkeen
kreivi Axel Waehtmeisterille ja näiden tyttären
kautta von Fersen-suivulle. V. oli jonkun aikaa
jaettuna suvun eri jäsenten kesken, kunnes kreivi
\ksel von Fersen 1782 jälleen yhdisti koko tilan.
Vähän myöhemmin osti hänen sisarensa poika
vapaahra O. V. Klinkowström jälleen jaetun
lilan yksinomaisuudekseen. V. 1829 se siirtyi
oston kautta kapteeni, sittemmin vuorineuvos
I.ars Magnus Björkmanille, joka aateloituna
omaksui nimen Björkenheim. Hänen poikansa
poika, maanviljelysneuvos C. A. F. Björkenheim,
oli tilan viimeinen yks in omista ja. Hänen
kuoltuaan 1907 omistivat V:n muine tiloineen hänen
lapsensa avoimen yhtiön muodossa, joka 1908
muodostettiin osakeyhtiöksi toiminimellä .,Vuojoki
Co.Is Aktiebolag". V. 1911 myytiin kaikki osakkeet
tilanomistaja N. Toivoselle, maanviljelysneuvos
II. Paloheimolle ja tohtori K. A. Paloheimolle.
Ulisi yhtiö rakennutti lieti Rauman lähistölle
suuren sahalaitoksen, vientihöyläämön ja
sähkölaitoksen, jotka kuitenkin v:sta 1917 muodostavat
eri osakeyhtiön. V. 1918 kartano myytiin hel-
sinkiläiselle rahamiesyhtymälle (tirehtööri K. E.
Jon(sson, varatuomari O. Proeop6 y. m.) ;
kauppahinta oli ii. 15 milj. mk. — V:n komea,
kaksikerroksinen, tiilinen päärakennus on v:lta 1836.
E. C-(/.
2. K a u t a t i e a s e m a Rauman radalla,
Eurajoen ja Rauman asemien välillä, 33 km
Peipoh-jasta, 14 km Raumalle; etäisyys Helsingistä
o 17 km.
Vuojonmaa ks. V o i o n m a a.
Vuokala ks. Savonrant a.
Vuokatti, korkea ja komea kvartsiittiselänne
Sotkamon pitäjässä Nuasjärven, Jormasjärven,
Sapsojärven ja Kiantajärven välisellä alueella.
Suomen kuuluisimpia näköalapaikkoja. V:n
pääsuunta kiiy pohjoisesta etelään; pituus n. 15 km.
Pohjoisin V:ii kukkuloista 011 Pöllyvaara
(329 m yi. merenp. ja 193 m yi. Nuasjärven).
jonka näkötornista suurenmoinen näköala
ympäröiville saloille ja ihanille vesille; sen eteläpuo-
Vuokatti.
lella sijaitsevista V:n kukkuloista korkeimpina
mainittakoot K ei 111 a (326 m yi. merenp.),
R e k i v a a r a, M ö y k y n v a a r a,
Portti-vaara- (349 m yi. merenp.), Lehtovaara.
Honkavaara ja Sarvivaara. V :lle 011
mukavin matkustaa Kajaanin kautta, josta
laivalla Nuasjärven yli Kärnälän laivalaituriin. —
Kärnälästä Vuokatille maanteitse 11. 10 km,
oiko-teitse (Jäätiön talon kuutta) 7 km. — V:n
pohjoispuolella sijaitsee Naapurinvaaran (ks. t.)
myös huomattava näköalapaikka. L. H-nen.
Vuokinjoki, Suomussalmen reitin pääjokeen
K i a 111 a- 1. E m ä j o k e e 11 vasemmalta laskeva
lisäjoki, tuo Vuokkijärven lisävesi
s-tön vedet päävesistöön. Vesistön äärimäiset
latvat lähtevät lukuisista pikkujärvistä Suomen
rajan seuduilta ja rajan takaa Vienan-Karjalan
puolelta; niistä vedet vähitellen laskevat n. 30
km pitkään, 1/2-2 km leveään Vuokkijä
r-veen, johon vielä keräytyy lisävesiä
pohjoisesta (Puraksenjoen ja Pärsämönjoen kautta) ja
etelästä (Isojoen, Naainajoen ja Jumalisjoen
kautta). V. laskee Kiantajokeen alapuolelle
Haarakoskea (vrt. Suomussalmen reitti).
V:n ja sen vesistön kautta käy vanhastaan
tärkeä kulkureitti Vienan-Karjalaan.
Vuokkinie-melle j. 11. e. L. H-nen.
Vuokkijärvi ks. Vuokinjoki.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
