Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vuoksi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1559
Vuoksi
1561
Vuoksi. Näköala Jääsken kirkon tornista.
Vuoksi. Maisema.
ilmi). — Vuolteenvirralta alaspäin alkaa V:n
luonto jo melkoisesti muuttua: tähän asti
enimmäkseen vallinneet korkeat rannat käyvät yhä
matalammiksi, virran juoksu hiljenee ja virta
levenee. Pian V. jo muodostaa ensi maisen
suurista suvantolaajennuksistaankin; se on 9 km
pitkä, l,s km leveä (pinta-ala 9,7 km2) ja ulottuu
aina Vuoksen virran yli vievän rautatiesillan
luokse asti, lähelle Antrean rautatieasemaa.
Vähän yläpuolella Antrean rajaa laskee V :een
oikealta melkoinen Kuurman lisävesistö, jonka
latvojen kautta („Kuurmanpohja-suunnitelmat")
on ajateltu Saimaan vettä sinne johtamalla
saatavan teollisuuslaitoksia varten n. 60 m :n putous
ja 200,000 hevosv. Vähän alapuolella Antrean
kirkonkylää V. jälleen laajenee 21,a km pitkäksi,
6 km leveäksi suvannoksi (pinta-ala 58.99 km2i,
joka päättyy Paakkolankoskeen (kosken
alapuolella pistää pohjoista kohti 11,2 km pitkä,
kapeahko lahti, Virkinselkä). Paakkolaukoskesta
alkaen on V. taas 8,s km:n matkalla jokimainen,
kunnes se Pölläkkä’ästä jälleen levenee 26 km
pitkäksi, 3,4 km leveäksi suvannoksi (pinta-ala
65.2» km2), jossa Oravanniemestä lähtien V.n
suunta, oltuaan tähän saakka pitkät matkat kaak
koinen, muuttuu itäiseksi, jatkuen niin aina
Kiviniemen koskelle asti; viimem. suvantojärvessä V.
haarautuu kahteen laskuhaaraan, toinen
(nykyinen valtahaara) vie itää kohti Kiviniemen
kosken ja Suvannon kautta Laatokkaan, toinen taas
(aikaisempi valtahaara) pohjoiseen ja koilliseen
Torhonjärven ja Käkisalmen vesien kautta. Vm
valtahaara, n. s. „etelähaara" lähtee Kiviniemen
koskesta, joka aikaisemmin (ennen v-.ta 1818) on
juossut päinvastaiseen suuntaan (ks.
Järvenlaskut, palstat 1598 ja 1599, ja Kiviniemi).
Vuoksi. Taustassa Jääsken silta.
I-
Vuoksi. Maisema.
Nyt se vie suurimman osan V:n vesistä 30 km
pitkään ja 2,s km leveään Suvantoon
(pinta-ala 43,.-,i km2), joka taas Taipaleenjokea myöten
laskee Laatokkaan, tuoden siihen keskiveden
aikaan 612 m3 vettä sekissä (korkean veden
aikaan 705 m3, matalan 515 m3). V:n pienempi
laskuhaara, n. s. „pohjoishaara", muodostaa
juoksussaan lukuisia pienehköjä koskia (ks. alemp.
koskiluetteloa) ja suvantolaajennuksia (kuten
esim. Torhosenjärvi Räisälässä Antrean rajalla)
ja levenee ennen Käkisalmea n. 15 km pitkäksi,
10 km leveäksi saarekkaaksi seläksi, Jaskien
Käkisalmen luona taas jokena Laatokkaan. V:u
vesistön ja V:n virran yhteinen sade-alue tekee 67,345
km2, josta 7,272 km’- Suomen rajain ulkopuolella.
— V. on geologisesti katsoen aivan nuori
lasku-joki. Jääkauden jälkeen, maan kohoamisen
alkaessa, ovat Saimaan vedet todennäköisesti
jonkun aikaa juosseet Valkealan reittiä (ks. t.)
myöten Kymijokeen (vrt. Saimaa, palsta 512), joka
siis aikaisemmin vei vedet kahdesta suuresta
vesistöstä. Maankohoamisen jatkuessa katkesi
vihdoin Saimaan tie Valkealan reittiin ja silloin
puhkaisi Saimaa itselleen väylän Salpausselän
läpi, yhtyen Laatokan silloiseen laskujokeen, joka
todennäköisesti vei suoraan Poh jois-Laatokaltn
Viipurinlahteen (vrt. Laatokka, palsta 370).
Mutta tämäkin väylä tukkeutui maan yhä
kohotessa, ja Saimaan vedet etsivät nyt tiensä
Laatokkaan, nykyisen „pohjoishaarausa" seutuvilta
(Laatokka sillä välin raivasi Nevan
laskuväyläk-seen). Vihdoin, kuten jo aikaisemmin on
mainittu, on V:n alajuoksu (osittain ihmisen
avustamana) raivannut valtaväyläkseen nykyisen
laskunsa Suvannon kautta Laatokkaan. — V:n
virralla on säännöllinen höyrylaivaliikenne Ant-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
