Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vuonninen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1567
kaukaisista ajoista kuulunut historiassamme
huomattavan Horn-suvun n. s. Joensuun haaralle.
1580-luvulla sen omisti Henrik Klaunpoika Horn ja
satasen vuotta myöhemmin eversti Gustaf Horn,
jonka poika, Horneista suurimman maineen ja
arvoaseman saavuttanut, Arvid Bernhard Horn,
syntyi tilalla 1664. V. 1780 tila siirtyi
Arm-felt-suvulle, jonka hallussa se vieläkin on. Nyk.
omistaja kreivi Carl Gustaf Armfelt. V:n
har-maakivinen päärakennus on oikeastaan varsin
vanha, vaikka se 1855 perinpohjin korjattiinkin.
Erittäin huomattava on kartanon
vanhanaikui-nen kalustus ja irtaimisto. E. C-g.
Vuoren vanhin (oik. ,,vuorten vanhus"),
assas-siinien (ks. t.) päämiehen arvonimi.
Vuorenvieremä. Jyrkkärinteisissä
vuoristoseuduissa joutuu toisinaan suuria kivimassoja
yhdellä kertaa liikkeelle vyörymään rinteitä alas.
V:ien syynä on melkein aina juoksevan veden
kulutus, mutta välittömänä aiheena varsin usein
maanjäristykset, vrt. M a a n v i e r e m ä. P. E.
Vuori 1. vuoripuolue (ransk. la
Montagne), valtiollinen puolue Ranskassa.
Vuoripuolue esiintyy suuren vallankumouksen aikana,
ensin 1791 koolle tulleessa lakiasäätävässä
kokouksessa, missä se yhdessä girondistien (ks. t.)
kanssa muodosti vasemmiston; nimensä se sai
siitä, että sen jäsenet (les montagnards) olivat
asettuneet istuntosalin ylimpinä oleville penkeille.
V. oli tässä kokouksessa mitättömän
vähälukuinen eivätkä sen jäsenet puhujina vetäneet
vertoja girondisteille. Siitä huolimatta se
toimeliaisuudellaan, johdonmukaisella ja
häikäilemättömällä esiintymisellään pian saavutti suuren
vaikutusvallan. Sen paraimpiua tukina olivat
jako-biiniklubi ja kordelieerien klubi, joiden avulla
se aina tarvittaessa saattoi saada Pariisin
vallankumouksellisen rahvaan liikkeelle. V:n, niinkuin
girondistienkin päämääränä oli tasavalta. Tämä
päämäärä saavutettiin, kun konventti sy vsk. 1792
lakkautti kuningasvallan. Konventissa, missä
v:n jäsenluku oli n. 100 henkeä, se edelleen oli
vähemmistönä, mutta jakobiiniklubi, josta
girondistit nyt erosivat, joutui kokonaan v:n valtaan,
ja konventissakin v. aloitti girondisteja vastaan
taistelun, joka päättyi 2 p. kesäk. 1793 siten,
että Pariisin rahvaasta muodostettu
kansalliskaarti pakotti konventin vangituttamaan
etevim-mät girondistit. Jo sitä ennen v. oli saanut
valtaansa vallankumousoikeuston ja yhteishyvän
valiokunnan. Kun girondistien kukistuttua
konventin keskusta pelosta alistui v:n johtoon,
saattoi viimemainittu panna koko maassa toimeen
todellisen hirmuvallan. V:n etevimmät johtajat
olivat Robespierre ja Dauton, ja tärkeätä osaa
näyttelivät myöskin Marat ja Hebert. Kun se
vastarinta, joka muualla Ranskassa oli noussut
v:n valtaa vastaan, oli lyöty maahan, alkoi v:n
omassa keskuudessa riitaisuuksia, ja Robespierre.
joka tahtoi yksin määrätä kaikki, syrjäytti
keväällä 1794 sekä Höbertin ja hänen
kannattajansa, jotka olivat vallankumousmiehistä
hurjimmat, että Dantonin, joka tahtoi lopettaa
hirmuvallan. Mutta jo heinäk. sam. v. kukistui
Robes-pierrekin, ja tähän päättyi v:n valta. —
Helmi-kuunvallankumouksen aikana 1848 esiintyi
Ranskassa uudelleen v.-niminen puolue, joka ei
kuitenkaan saavuttanut sanottavaa merkitystä, vrt.
Jakobiinit ja Girondistit.
1568
Vuori, Martti Aleksis (s. 1858),
kirjailija, alkup. sukunimeltään B e r g h, yliopp. 1878,
fil. kand. 1884, tuli virkamieheksi
valtiosihteerin-virastoon Pietarissa sam. v., Kuopion läänin
kuvernööriksi 1903, josta toimesta oli pakotettu
eroamaan 1905. Julkaissut m. m. näytelmät
,,Pappilan tuvassa" (1893), ,,Korkea oikeus istuu"
(1897), ,.Savon sydämessä" (1897), ,,Ryöstö"
(1899), ,,Kun piiat ovat lakossa" (1908), joukon
novelleja, jonkun romaanin sekä runsaasti
suomennoksia, etupäässä venäjän kielestä. LO. A.
Kallio, „Uudempi suom. kirjallisuus" II, ss, 157-159.]
Vuoriakatemia, ylempi oppilaitos, jossa
valmistetaan vuori- ja sulattoinsinöörejä.
Euroopassa ou v:oja Tukholmassa, Pietarissa,
Berliinissä, Freibergissä, Klaustalissa, Chemnitzissä.
Leobenissa, Pribramissa, Pariisissa, St.-iCtiennessli
ja Lontoossa. (P. E.)
Vuorihallitus perustettiin Suomeen, Ruotsin
vallan aikaisen vuorikollegin sijaan, 3 p. lokak.
1821 hallinnolliseksi keskusvirastoksi vuoriteolli
suutta varten. Jäsenenä v:ssa oli
vuori-intendentti, jonka toimena oli antaa valtauskirja
mineraali- y. m. löydöksille, määrätä
kaivos-piirinpano, työväen turvaksi kaivosteollisuudessa
määrätä noudatettavaksi järjestyssääntöjä v. m. s.;
valituksen kautta saatettiin nämä asiat
vuorihallituksen ratkaistaviksi. V. lakkautettiin 1884;
sen tehtävät siirtyivät, uudistetussa muodossa,
silloin perustetulle teollisuushallitukselle (ks. t.).
V. K.
Vuori-insinööri on korkeamman vuoriopiston.
tav. vuoriakatemian, kurssin suorittanut henkilö,
vrt. Insinööri.
Vuori-intendentti, jäsen 1884 lakkautetussa
vuorihallituksessa (ks. t.); jäsen nykyisessa
teollisuushan ituksessa (ks. t.).
Vuorijauho ks. Kiiseliguuri.
Vuorijono, pitkä vuoristojakso. Kaikki
maapallon v:t ovat synnyltään poimuvuoria (ks. t.).
Vuorijonovyöhykkeet, sellaiset melkein koko
maapalloa ympäröivät vyöhykkeet, joihin
poimu-vuoria on samalla kertaa muodostunut.
Nykyisellä maanpinnalla on v:tä kaksi, joista toinen
käy ympäri Tyynen valtameren
(Circumpacific-vyöhvke) ja johon kuuluvat Ameriikan Andien
vuorijonot sekä Itä-Intian ja Itä-Aasian
vuoristot, toinen taas käy halki Aasian ja Euroopan
(Mediterranean-vyöhyke) ja siihen kuuluvat
Pyre-neit, Alpit, Karpaatit, Balkanin vuoret sekä
Vähän-Aasian, Iraanin ja Turkestanin vuoristot.
Himalaja y. m. Kaikissa näissä v:ssä on
poimut-tuminen tapahtunut tertiäärikaudella; niissä on
yhä vieläkin oikeita vuoristoja. Sen sijaan
aikaisempina geologisina kausina poimuttuneet v.
ovat jo ehtineet tasoittua, vrt.
Poimuvuo-r e t. P. E.
Vuorikaivo, kallioon meisseli- tai pyörivällä
poralla porattu kaivo, johon vesi kokoontuu
kallionraoista tai vesisuonista, nousten sitten
maan pinnalle joko omasta paineestaan (ks.
A r t e e s i n e n kaivo) tai pumppuamalla.
V:t olivat jo vanhaan aikaan tunnetut, mutta
ovat tulleet yhä enemmän käytäntöön
poraus-tekniikan kehittyessä. V:n läpimitta vaihtelee
muutamista senttimetreistä metriin ja enemmän,
riippuen syvyydestä sekä vedenantavuudesta.
joka puolestaan riippuu niistä vesisuonista,
joihin poraamalla on päästy. V:sta saadaan taval-
Vuoren vanhin—Vuorikaivo
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
