Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vuorikaivos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1569
Vuorikaivos
Vuori pora
1570
lisesti kylmää, terveellistä ja puhdasta,
juotavaksi kelpaavaa vettä kaupunkeja, kyliä,
tehtaita ja yksityisiä asuntoja varten, joihin
vedensaanti olisi muuten vaikeata, jopa mahdotonta
(ks. Kaivo). E. J. K.
Vuorikaivos ks. Kaivosteollisuus ja
Vuoriteollisuus.
Vuoriketju ks. Vuorijono.
Vuorikide ks. Kvartsi.
Vuorikollegi. V. 1630 perustettiin Ruotsiin
vuori-ylihallitus, jonka nimenä oli
vuori-virasto (bergsamt) ja joka sai täydellisen
ohjesäännön 1634. V. 1649 se sai nimen
vuorikollegi (bergskollegium). V :sta 1713 sen
puheenjohtajaa nimitettiin presidentiksi, jäseniä
vuorineuvoksiksi. Ruotsissa v. lakkautettiin 1857 ja
sen tehtävät siirtyivät kauppakollegille. Suomeen
perustettiin v:n sijaan 1821 vuorihallitus (ks. t.l.
Vuorilaji 1. kivilaji on sellainen kiviaines,
joka suurenlaisina massoina esiintyen ja
johonkin määrin tasalaatuisena muodostaa
maankuoren rakennusosia. V:t ovat useimmiten
rakentuneet mineraaleista 1. kivennäisistä. Useimmiten
on yhdessä vuorilajissa useampia
kivennäis-aineksia; esim. graniitissa on aina kvartsia ja
maasälpää. Toisissa v:eissa on kumminkin vain
yhtä kivennäistä, esim. kalkkikivessä kalsyttia,
kvartsiitissa kvartsia. Muutamissa vulkaanisissa
v:eissa on joko kivennäisten ohella tai yksinään
vulkaanista lasia aineksena. Toisissa v reissä taas
on elimellisiä aineita, kuten turvetta tai
kivihiiltä. — V :t jaetaan syntynsä mukaan kolmeen
pääryhmään: eruptiiviset v:t, s e d
i-menttiset v:t ja m et amorfiset v:t eli
kiteiset liuskeet (ks. n.). Koska v:t
sisältävät eri mineraaleja vaihtelevissa ja
satunnaisissa suhteissa, ei niissä voida erottaa tarkoin
määriteltyjä lajeja (kuten esim. kasvi- ja
eläinmaailmassa tai mineraaleissa). Siksipä v:ien
luokittelu onkin erittäin vaikea, eikä siinä ole vielä
päästy tyydyttävään järjestelmällisyyteen. —
V :eja käsittelevää tieteenhaaraa nimitetään
vuorilajitieteeksi 1.
petrogra-f i aksi (ks. t.). P. E.
Vuorilajikivennäiset 1. v u o r i 1 a j e j a m u
o-dostavat kivennäiset ovat ne verraten
harvalukuiset kivennäislajit, joista vuorilajit ja
siis koko kiinteä maankuori ovat muodostuneet,
vrt. Kivennäinen. P. E.
Vuorilajitiede ks. Petrografia.
Vuorilauta, rakennust., ovia ja ikkunoita
ympäröivä lauta, joka peittää näiden ja seinäin
väliset yhtymäkohdat (ks. Pihtipieli);
vuorilaudoitus, rakennuksen ulkoseiniä
verhoava laudoitus. K. S. K.
Vuorimalmi, sellainen malmi, jota louhitaan
kiintokalliosta; sen vastakohtana ovat meillä
järvi- ja suomalmit. P. E.
Vuorimunkki ks. J a s i o n e m o n t a n a.
Vuorimänty ks. Mänty.
Vuorinen, Olli (1842-1916), runoilija, alkup.
nimeltään Berg. Käytyään Jyväskylän
seminaarin V. toimi 30 v. kansakoulunopettajana
Haminassa, josta virasta erottuaan 1903 asettui
kotipitäjäänsä Uukuniemelle. V. on julkaissut
pieniä sieviä ja sujuvia runoja sanoma- ja
kuvalehdissä, albumeissa sekä kokoelmissa
..Sepitelmiä" (1875) ja ..Raittiusrunoja" (1889).
Vuorineuvos, vuorikollegin (ks. t.) jäsen.
Suo–50. X. Painettu s/719.
messa kuudennen luokan arvonimi Venäjän
vallan aikuisen virka-arvojärjestyksen (ks. t.)
mukaan.
Vuorioikeus. Ruotsin valtakunnalle
aikoinaan erikoisen tärkeänä pidettyä vuoritointa eli
vuoriteollisuutta järjesteli erityinen
vuorilain-säädäntö. vuoriartikkelit. vuoriprivilegit y. m.
Vuoriteollisuutta koskevain riita- ja rikosasiain
lainkäyttöä varten olivat alioikeuksina v :t,
joiden tuomiovaltaan Oikeudenkäymiskaaren 10
luvun 17 §:ssä mainitaan, kuuluvan riidat
,,yhteismetsistä vuorikunnissa taikka muualla, missä
vuorilaitoksia on, ja kasken polttamisesta niissä,
samoin jos on riita vuorikuuta-talon hallinnasta,
sulatus- ja vasarapajain käyttämisestä, sysien
polttamisesta, malmisuonista, teoslainoista
pajas-tonkäyttäjän ja lainanantajan välillä ynnä
muusta, mikä vuorilaitosten käyttämiseen,
pitämiseen ja hoitamiseen kuuluu"; ylempänä asteena
ja samalla hallinnollisena keskusvirastona oli
Ruotsinvallan aikana vuodesta 1649 vuorikollegi.
V. 1854 lakkautettiin kuitenkin vuorioikeudet ja
niiden tehtävät siirrettiin yleisille
tuomioistuimille; v:sta 1821 hallinnollisena keskusvirastona
toiminut vuorihallitus lakkautettiin 1884, ollen
vuoriteollisuutta koskevat hallintoasiat nykyään
kauppa- ja teollisuushallituksen hoidettavat.
S. O. P.
Vuoriopisto, oppilaitos, jossa valmistetaan
alempia kaivosvirkamiehiä ja kaivostyönjohtajia.
Saksassa niitä on useita, Ruotsissa Filipstadissa
ja Falussa.
Vuoriperä, kiinteä kallioperusta, jota meillä
osittain peittävät irtonaiset maalajit. Tällainen
jyrkkä erotus v:n ja maaperän välillä on vain
niissä seuduissa, jotka ovat kvartäärikaudella
olleet maajään peittäminä. Muualla, esim.
Keski-Euroopan maissa, v:n pintaosat ovat syvälle
rapautuneita, ja juuri ne pääasiassa muodostavat
maaperän, eilcä näiden välillä siellä ole jyrkkää
rajaa. P. E.
Vuoripihka ks. Asfaltti.
Vuoripolitia (ks. P o 1 i t i a) tarkoittaa
vuori-työn vaarallisen laadun vuoksi erittäinkin
työväestön, työn järjestelyn, toisten kaivosten tai
maaomaisuuden turvaksi annettuja
järjestyssään-nöksiä.
Vuoripora, työkalu tai koje, jota käytetään
tehtäessä reikiä kalliopohjaan. V:t ovat
pääasiallisesti kahdenlaatuisia, niin. iskeviä ja
pyöriviä. Edelliset ovat talttamaisia ja
vaikuttavat siten, että niiden annetaan pudota reiän
pohjaan joko omalla painollaan tai lyömällä. Pora
kohotetaan uudestaan erityisellä varrella tai
köydellä, jonka avulla myös käännetään talttaa, että
reikä tulisi pyöreäksi. Pyörivät v:t ovat aina
kosketuksessa kallion kanssa, johon ne pyörien
tekevät reiän, ja niitä on myös kahta lajia,
nim. leikkaavia ja hiovia. Edellisiä, joita
painetaan lujemmin kalliota vasten ja joiden
pyörimisnopeus on pienempi, käytetään pehmeissä
kivilajeissa. Jälkimäisillä taas, joita niiden terän
mukaan myös nimitetään timanttiporiksi ja joita
painetaan kevyemmin kiveä vasten, samalla
pyörittämällä poraa nopeammin, työskennellään
kovissa kivilajeissa. Kaikkien edellisten
poraamis-tapojen yhteydessä voidaan käyttää vielä vedellä
huuhtelemista, jolloin huuhteluvesi johdetaan
tavallisesti onton poranvarren kautta reiän poli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
