- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1571-1572

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vuorikaivos ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1571

Vuoripuolu

-Vuoriteollisuus

1572

jaan ja tulee takaisin varren ulkopuolitse,
tuoden mukanaan poratessa syntyneen jauhon. Vesi
voidaan johtaa reiän pohjaan myös varren
ulko-puolitse ja likainen vesi tulee silloin varren kautta
takaisin. Poraamiseen käytetään erilaisia koneita,
jotka käyvät lihas-, höyry-, moottori- ja
sähkövoimalla y. m. Reikiä voidaan tehdä kaikkiin
suuntiin, tavallisesti kuitenkin kohtisuoraan
alaspäin, jolloin reiät voidaan tehdä syvimmiksi.
Nykyisellä kehitysasteella voi v:lla tehdä 5,000 m
syviä reikiä: näin syviit reiät ovat vielä
käytännöllistä merkitystä vailla. Syvin porareikä
lienee Ylä-Sleesiassa Czuchowiu luona. Sen syvyys
on 2,23 9,72 m. — vrt. Pora ja Porakone.

e. j. k.

Vuoripuolue ks. V u o r i.

Vuorirata 1. vuoristorata, rautatie, jota
käytetään jyrkissä nousuissa, kaltevuuden ollessa
enemmän kuin 40-50: 1,000, kun veturit eivät
voisi tavallisia rautateitä myöten nousta tai
laskeutua, vaan pyörät sileillä kiskoilla luistaisivat.
V:t ovat pääpiirteissään kahdenlaisia:
hammas-tai köysiratoja. V:oja käytetään joko
henkilöliikennettä varten, kuten näköalapaikoille
noustessa, tai tavaraliikennettä varten tehtailla,
vuori-kaivoksissa, kivilouhimoissa j. n. e., tai sitten
sekaliikeuteessä. nimittäin yhdistettyä
henkilöjä tavaraliikennettä varten. Puhtaat v:t ovat
yleensä lyhyitä. Niitä voidaan kuitenkin
käyttää paikoitellen tavallisilla rautateilläkin, jotka
ovat suurimmissa nousuissa rakennetut niin, että
tarkoitusta varten tehdyt veturit voivat tarttua
esim. kiskojen välissä olevaan hammastankoon
ja sen varassa nousta ylös tai laskeutua alas.
(ks. II a m m a s r a t a ja Köysirata.)

Vuoriregale. Alkuaan oli vuoriteollisuus
Ruotsissa ja Suomessa maanomistajan oikeutena,
kunnes kruunu, lopullisesti Kustaa Vaasan aikana,
julisti sen yksinoikeudekseen eli regaleksi, jota
kruunu sitten käytti joko itse harjoittamalla
vuoriteollisuutta tai antamalla privilegejä ja
määräyksiä eri kaivosten suhteen. Mutta kun v.
tuotti kruunulle vähän hyötyä, luopui kruunu
1723 periaatteellisesti omistusoikeudestaan
vuori-laitoksiin ja pidätti itselleen ainoastaan
oikeuden luovuttaa niiden käyttämisen
asianmukaisessa järjestyksessä ilmoittautuneille.
Jonkinmoisina jätteinä v :sta ovat vielä jalometallien
tuotannosta kruunulle maksettava erityinen vero ja
erikoismääräykset valtauksesta eli oikeuden
saamisesta metalli- ja kivilöydöksiin. S. O. p.

Vuoriruuti, kiviruuti. ks. K u u t i.

Vuorirälssi perustettiin Ruotsissa jo
keskiaikana vuoriteollisuuden edistämiseksi ja sisälsi
alkuaan vuorimiehelle hänen maansa puolesta
suodun rälssivapauden, mutta tuli vähitellen,
paitsi tavallista verovapautta, käsittämään myös
vapautuksen ratsu- ja sotilaspalveluksesta,
sotaväenotosta, kruununkymmenyksistä y. m. Eräissä
1600-luvulla annetuissa vuoriprivilegeissä
taattiin myös Suomeen muuttavalle vuorimiehelle
vuorirälssi hänen tehdastilallaan. S. o. p.

Vuorisaarna, Jeesuksen opetuspuhe, joka
sisältää hänen siveysoppinsa ydinkohdat. Matteus
esittää sen evankeliuminsa alkupuolella (luvut 5-7)
esimerkkinä Jeesuksen opetustavasta; se
esiintyy myös Luukkaan evankeliumissa (617-49)
suppeammassa ja hiukan muunnetussa muodossa.

Vuorisininen, emäksinen vaskikarbonaatti,

2CuC03- Cu(OH)2, ennen värinä käytetty,
luonnosta tai vaskivihtrillistä valmistamalla saatu
pysymätön väri.

Vuoristo, mikä hyvänsä vuorinen maa.
Useimmat v :t ovat synnyltään joko vuorijonoja,
h o r s t e j a tai t u 1 i v u o r i r y h m i ä. Joskin
siis vuoria kohottavat voimat saattavat olla noin
vaihtelevia, on kuitenkin niiden muotojen
lopullisena muovaajana aina sama, nim. juoksevan
veden kulutustyö. P. E.

Vuoristojoukot, vuoristoseuduissa käytävää
sotaa varten erikoisesti harjoitetut sotajoukot.
Näihin luetaan sekä jalkaväkeä
(alppijääkä-r i t) että vuoritykistö. Ensimäiset
alppi-jääkärijoukot (it. alpini) asetti Garibaldi 1859
ja näillä vapaajoukoiila hän suoritti kuulut
sota-retkensä Italiassa ja Sisiliassa. Sittemmin alpin 1
nimitys siirtyi osalle Italian armeian kevyttä
jalkaväkeä (n. s. jääkäreille). —- Vuoritykit (ks.
Tykistö) kuljetetaan hevosten tai muulien
selässä; piippu on yhden muulin kannettavana,
lavetti ja ampumatarpeet on jaettu 2-3 eläimen
kuljetettavaksi. V:ja 011 111.111. Italian ja Ranskan
armeioissa. .1/. v. 11.

Vuoristoparantola, vuoristoilmastossa
sijaitseva parantola. Koska eri ilmastoilla on sangen
erilainen vaikutus ruumiiseen, ilman paineen,
auringonsäteiden sekä kosteuden ja lämmön
erilaisuuden vuoksi, ovat myös eri ilmastoissa sijait
sevat parantolat jo klimatologisesti sellaiset, että
ne soveltuvat joihinkin erikoisiin tauteihin
paremmin kuin muut. Vuoristoilmastolle
ominaista on alhainen ilmanpaine ja ilman pienempi
hapenpitoisuus sekä auringon säteilyn erikoinen
voimakkuus. Niillä kaikilla seikoilla on oma
vaikutuksensa ihmisruumiin elimistöön. V:ssa sovel
lutetaan juuri näitä vuoristoilman ominaisuuksia
terapiaan. (Y. K.)

Vuoristorata ks. V u orirat a.

Vuorisuola I. h a 1 i i 11 i, yleisin ja tärkein
suolakivennäinen, kokoomukseltaan natriumklori
dia, NaCI. Kidejärjestelmä 011 regulaariueu,
yleisimmin ainetta tavataan kuutioina, ja sillä on
myös hyvin selvät kuutiomaiset lohkosuunnat.
Kovuus 2, otn.-p. 2,i. V. on keittosuolana
(ks. t.) tärkein mauste, ja samalla se on erittäin
tärkeä raaka-aine kemiallisessa teollisuudessa.
Sitä saadaan s u o 1 a k e r r o s t u 111 i s t a (ks. t-).

Vuoritauti. 1. Kaikki ne taudinoireet. joita
alentunut ilmanpaine aiheuttaa vuorille noustess 1,
ilmapallossa matkatessa j. 11. e. ja joista
tärkeimmät ovat hengenahdistus, huimaus, taiutto
muus. häiriöt verenkierrossa, oksennukset, lieik
koudentunne ja väsymys sekä eri elimissä
ilmenevät verenvuodot. Syynä kaikkiin näihin oirei
siin on alhaisen ilmanpaineen vallitessa
tapahtuva epätäydellinen veren happeutuminen. L.:i.:ik
keenä tällaisissa tapauksissa käytetään elvyttäviä
aineita (kamferttia, eetteriä, alkoholia j. n. e.).
— 2. Vuorikaivostyömiehillä esiintyvä
ancylosto-miasis-tauti, jonka synnyttää pohjukaissuolessa
elävä loismato (Ane i/l osto m 11111 diiodeuale). Taudiu
huomattavimpia oireita 011 vahva verenvälivys
(anemia). Tartunta tapahtuu veden, ulostuksien
tahraamain käsien y. 111. s. kautta. Hoito loisen
poistaminen ja yleistilan kohottaminen. V. I\.

Vuoriteollisuus, hyödyllisten kivennäisten,
malmien ja vuorilajien otanta ja valmistaminen.
Useimmiten tarkoitetaan v:lla erikoisesti mnl-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0814.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free