Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vuoriteollisuus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1573
Vuoriteollisuus
1574
mien otantaa. Tämä tapahtuu tavallisesti k a
i-v o k s i s s a. Niin kauan kuin työ on alku- tai
koeasteella ja kuoppa siksi matala, ettei
erityisiä koneita käytetä, sanotaan sitä
louhokseksi. Pitemmälle kehittyneessä kaivoksessa
on maanpinnassa kaivosaukko ja sen päällä
nostokoneet, usein erikoisissa rakennuksissa.
Aukosta päästään kaivokseen pystysuoraa tai
vähän kaltevaa kaivoskuilua myöten.
Kuilusta lähtee sivuille päin vaakasuoraan suuntaan
kaivoskujia (ort), joissa malmia louhitaan.
Nämä ovat umpikujia. Myös tehdään, milloin
pintasuhteet sallivat, maanpintaan aukenevia
tunneleita (stoll), joko malmin kuljetusta tai
veden poistamista tai vain ilmanvaihtoa varten.
Kun louhinta kujassa lopetetaan, niin se
muurataan umpeen hylkykivellä, joten kaivoksiin ei
jää suuria tyhjiä onkaloita. Vanhempina aikoina
ei kaivoksissa menetelty näin; niinpä esim.
Orijärven kaivoksessa on suuria maanalaisia holveja.
— Milloin malmia tavataan laajana massana
maanpinnassa, otetaan sitä suurista
pinta-louhimoista. — Saadut malmit valmistetaan
metalleiksi erityisissä sulatoissa y. m.
laitoksissa. (Kunkin metallin valmistustavoista
tehdään selkoa itse metallien kohdalla; ks. siis
esim. K a u t a, Vaski j. n. e.). Kaivoksista
on nostettava, ei vain louhitut malmit, vaan
myös enemmän tai vähemmän hylkykiveä, joka
kasataan kaivosaukkojen ympärille n. s.
varppikasoiksi, sekä vettä, jota aina
tihkuu kalliosta. Alkuaan nostettiin kaikki, myös
vesi, ihmisvoimin, sitten hevosilla y. m. Höyryn
keksintö käyttövoimaksi lisäsi suuresti
kaivoksien syventämismahdollisuuksia. Samalla ovat
itse louhintatavat edistyneet. Ennen vanhaan
murennettiin kalliota polttamalla sen kyljessä
puita. Näin tehtyjä kujia ja kuiluja on
nähtävissä esim. Suomen vanhoissa kaivoksissa. Tämän
tavan syrjäytti käsiporaus sekä louhinta ensin
ruudin ja sitten dynamiitin avulla; nykyään
käytetään kaivoksissa etupäässä porauskoneita,
joiden käyttövoimana on puristettu ilma. —
Kaivoksia valaistaan enimmäkseen lampuilla, joissa
polttoaineena on juoksevia tai kiinteitä öljyjä.
Tavallisesti saavat liekit niissä olla avoimina,
mutta hiilikaivoksissa, missä kehittyy metaania,
on räjähdyksien välttämiseksi käytettävä liekin
ympärillä metallilankaverkkoa (ks. D a v y n
varmuus lamppu). — Ilmanvaihto 011
kaivoksissa erikoisen tärkeä asia. Milloin se ei käy
tunnelien avulla päinsä, on se saatava aikaan
koneilla.
V:ta on ollut jo esihistoriallisella ajalla.
Kooman valtakunnassa valtio omisti kaivokset ja
harjoitti v:ta, m. m. valloitetuissa
germaanilaisissa maissa. Keskiajalla hallitsijat antoivat
niitä läänityksiksi, joten ne alkoivat joutua yksi-
Tilastoa Suomen rautamalmintuotannosta.
Välimäki
Pitkäranta
Jus&aari
Sillböle
Kulonsuonmäk
Vihiniemi
Tavastl.y......■ J&05I "t
Kaikki
rautakai-voksetpaitsi Pitkäranta ja Välimäki
S S o> e»
Suomen vuotuinen rautamalraintuotanto tonneissa 1815—1915. Yhtenäinen viiva = vuorimalmin tuotanto,
katkonainen viiva = järvimalmin tuotanto.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
