Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vuoriteollisuus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1575
Vuoritieteen-tutkinto—Vuoriöljy
1576
tyisille. Vasta myöhemmin annettiin, v:n
edistämiseksi, yksityisille oikeus vallata löytämiään
■malmipaikkoja (ks. Valtaus). Viime aikoina
on useissa maissa, esim. Norjassa ja Ruotsissa,
valtio uudelleen alkanut hankkia omikseen
malmiesiintymiä.
Suomessa v. on ollut vähäpätöinen, syystä, että
tunnetut malmivarat ovat niukat. Jo Ruotsin
vallau aikana oli kumminkin louhittu useista
kaivoksista rautamalmeja, ja Orijärveltä (v:sta 1757)
vaskimalmeja. Rautamalmeja oli kumminkin aina
tuotu myös Ruotsista. V:n 1809 jälkeen
peljät-liin malmintuonnin Ruotsista estyvän; sen vuoksi
koetettiin etsiä malmivaroja omasta maasta.
Etenkin Nils Gustaf Nordenskiöld (ks. t.) koetti
kaikin keinoin edistää v:ta m. m. toimittamalla
malminetsintää ja kaivostyötä valtion laskuun,
avustamalla yksityisten kaivosyrityksiä ja vai
keuttamalla malmintuontia Ruotsista
tuontitulleilla, jopa suoranaisella kiellollakin. Tuloksena
näistä ponnistuksista louhittiin 1800-luvun
alkupuoliskolla Etelä-Suomessa rautamalmia
lukuisissa, osaksi vanhoissa, osaksi vasta löydetyissä
malmipaikoissa; tärkeimpiä olivat Jussaari
Pohjan pitäjässä, Viliiniemi Perniössä,
Kulonsuon-mäki Pyhäjärvellä U. 1., Malmberg Kiskossa,
Sillböle ja Tavastby Helsinginpitäjässä.
Malmi-paikat olivat kumminkin köyhiä, eikä niistä
saatu riittävästi edes oman maan tarpeeseen.
Enemmän saatiin ja käytettiin järvimalmeja,
varsinkin sen jälkeen kuin viime sataluvun
keskivaiheilla oli opittu putlaamalla
valmistamaan noista fosforinpitoisista malmeista hyvää
rautaa. Vuorimalmin louhinta taas miltei
loppui sen jälkeen kuin 1859 oli
poistettu malmin tuontitulli. Sataluvun
lopulla löydettiin kumminkin
runsaampia vuorimalmivaro ja Välimäestä
Sortavalan pitäjästä ja Pitkänrannan alueelta,
ja nyt elpyi vähäksi ajaksi (1895-1906)
vuorimalminlouhiuta. Mutta näitten
-uusien paikkojenkin malmit olivat köyhiä,
ja työ niissä oli pian lopetettava. Eivät
myöskään järvimalmit voineet
liikeneu-vojen parantuessa kilpailla rikkaiden
Ruotsin vuorimalmien kanssa. Nyt
järvimalmeja käytetään enää vain Värtsilän masuunissa.
Huomattavia, joskin alhaispitoisia rautamalmeja,
joista v. tulevaisuudessa vielä voi tulla
kysymykseen, tiedetään vielä olevan Jussaaressa,
Välimäessä, Pitkässärannassa sekä eräissä Kolarin ja
Kittilän malmipaikoissa. Jonkunverran parempi
tulos oli vaskikaivoksista. Orijärven kaivos oli
►käynnissä v.een 1882. Vielä myöhemmin täällä
yritti kaivostyötä Suomalais-ameriikkalainen
kaivosyhtiö (1907-12), mutta menestyksettä.
Kaikkiaan on Orijärven kaivoksesta louhittu 662,654
tonnia malmiupitoista kiveä, josta on saatu
4,139 tonnia vaskea. Pitkänrannan malmipaikka
löydettiin 1814 ja oli työn alaisena 1847-65 ja
1880-1904. Kaikkiaan on Pitkästärannasta
nos-•tettu kiveä 1,099,512 tonnia, siitä 255,402 tonnia
rautamalmia. Vaskea on saatu 6,617 tonnia,
:sitäpaitsi 489 tonnia tinaa ja 11 tonnia hopeaa.
Muut Suomen vaskimalmilöydöt ovat olleet
vähäisiä, paitsi 1909 löydetty Outokumpu, maamme
•toistaiseksi suurin ja rikkain malmipaikka. Nyt
’tiedetään timanttiporausten perusteella
Outokummuin löydöksessä olevau vähintään 6 milj. ton-
nia noin 4-prosenttista vaskimalmia eli 240,000
tonnia vaskea. Outokummun malmi on
kiisumal-mia ja sisältää 27’% rikkiä. Maailmansodan
aikana on ollut pakko käyttää kiisuja
selluloosa-teollisuuteen, koska ei voitu saada rikkiä, jota
tähän tarkoitukseen ennen tuotiin Sisiliasta.
Juuri Outokummun kiisuja on enimmin käytetty;
ne poltetaan selluloosatehtaissa, ja polttojätteet,
jotka sisältävät vasken, lähetetään
vaskitehtaa-seen. Myöskin yksistään rautaa sisältäviä
kiisuja (rikkikiisua ja magneettikiisua) voidaan
menestyksellä käyttää. Suomessa on löydetty
viime aikoina useitakin uusia arvokkaita
kiisu-paikkoja, esim. Tipasjärvi Sotkamossa ja
Otra-vaara Enossa. Selluloosatehtaiden ei enää rauhan
tultuakaan kannata palata pelkän rikin
käyttöön, sillä nyttemmin osataan käyttää myöskin
rikkikiisun polttojätteet raudanvalmistukseen,
mikä ei näihin asti ole ollut mahdollista.
Niinmuodoin saattaa juuri kiisumalmeista koitua
Suomelle tärkeä v:n haara. Kaikki muunlaiset
Suomen malmivarastot ovat, mikäli nyt tiedetään,
verrattain köyhiä ja vähäpätöisiä. Uusien
malmi-paikkojen löytyminen on kumminkin varsin
mahdollista, katsoen siihen, että niin suuret osat
maan pinta-alasta ovat irtonaisten maakerrosten
ja järvien peittämiä, joten sen kallioperustassa
saattaa piillä suuriakin aarteita, jotka
kehittyneillä etsintätavoilla ehkä vähitellen saadaan
ilmi.
Eräiden tärkeimpien metallien vuotuinen
maailmantuotanto tonneissa viime vuosisadan
kuluessa käy ilmi seuraavasta taulusta:
milj. tonnia 1800 1850 1870 1880 1890 1900 1907
Rauta. . . . 0,8 4,! 12,o 18.5 27,. 41,o 59,i
Lyijy .... 30,000 150,000 290,000 390,000 540.000 873,000 990,000
Sinkki . . . ? 55,000 120,000 220,000 350,000 480,000 740,000
Vaski. . . . n. 20,000 57,000 110,000 155,000 275,000 495,000 720,000
Tina n. 4,000 10,000 20,000 40,000 55.000 85,000 100,000
Nikkeli. . . 0 n. 100 n. 500 n. 750 2,400 7,500 14,000
Alumini . . 0 0 0 n. 10 175 7,500 20.000
Elohopea. . n. 1,000 n. 1,750 2,800 3,950 3,900 3,300 3,700
Hopea . . . 800 800 1,750 2,500 4,400 5,600 5,600
Kulta .... 16 100 161 160 181 392 613
Platina. . . ? 0,5 2 3 3 5,6 6
[P. Eskola, „Suomen vuorityöstä ja sen
edellytyksistä" (Geol. toim. geoteknillisiä tiedonantoja.
1919).] P. e.
Vuoritieteen-tutkinto Helsingin yliopistossa
suoritetaan fysiikassa, mineralogiassa, kemiassa,
metallurgiassa ja matematiikassa, jotapaitsi
siihen kuuluu edelläkäyvä kuulustelu
vuorilaiu-säädännössä ja kansantaloustieteessä.
(Julistukset 15 p. elok. 1894 ja 22 p. maalisk. 1906).
Vuorituuli ks. F ö h n.
Vuoritykki ks. Tykistö, Tykki ja V u o-
risto joukot.
Vuorityö ks. V uoriteollisuus.
Vuori vaha ks. M a a p i h k a.
Vuorivihreä, jauhetusta ja lietetystä
malakii-tista (ks. t.) saatu, vähän käytetty väri.
Vuoriöljy, petroleumi 1. petroli
(kreik. petros = kallio, ja lat. oleum = öljy),
raakaöljy, nafta, on luonnossa esiintyvä seos
suuresta määrästä nestemäisiä, osaksi myös kiinteitä
ja kaasumaisia hiilivetyjä, jotka kuuluvat joko
mctaanisarjaan kuten ameriikkalaisessa v :ssä tai
nafteenisarjaan kuten kaukaasialaisessa v:ssä
pääasiallisesti on laita.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
