- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1577-1578

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vuoriöljy ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1577

Vuoriöljy

1578

V. esiintyy eri-ikäisissä geolegisissa
kerrostu-nissa, ei kuitenkaan kainbrisissa ja sitä
van-heinmissa. öljyä sisältävät kerrokselliset
vuori-lajit ovat usein poimuttuneita, ja öljy esiintyy
poimun satulassa, kun taas allas sisältää vettä.
Pohjois-Ameriikassa v. on paleozooisessa
muodostumassa yhdensuuntaisesti Alleghany-vuorten
kanssa niiden länsipuolella; öljyalue ulottuu
Pennsylvanian länsirajasta koilliseen suuntaan
iäpi New Yorkin valtion eteläosan. Tämän alueen
tuotanto on nykyisin enää vähäinen osa, 1912
3,5 %, Yhdysvaltain koko öljyntuotannosta.
Myöhemmin on löydetty Ohion ja Indianan öljyt
sekä rikkaat öljyalueet Oklahomassa, Kansasissa,
rilinoisissa, Texasissa, Kaliforniassa ja
Meksikossa. Myös Kanadassa, Perussa ja
Argentiinassa on tehty v.-löytöjä. Euroopassa on
huomattavia löytöpaikkoja Romaaniassa ja
Galit-siassa, muutamia pieniä Saksassa (Hannover).
Jo vanhalla ajalla tunnettu Bakun v. esiintyy
tertiiiärikerrostumassa Kaukasuksen
kaakkois-piiässä Kaspian-meren rannalla, tuskin 6 km2:n
suuruisella alueella. Huomattavia löytöjä on
vielä tehty Hollannin Itä-Intiassa (Sumatra,
Jaava, Borneo), Birmassa ja Japanissa. Melkein
kuikissa nlaissa tehdään silloin tällöin v.-löytöjä.

V:n syntyä on koetettu selittää eri tavoin.
Mendelejevin mukaan se syntyy veden
vaikutuksesta metallikarbideihin, etupäässä
rautakarbi-diin, joita hän otaksuu olevan maan sisustassa.
Luultavimmin kuitenkin v. on elimellistä
alkuperää. Englerin ja Höferin mukaan otaksutaan
muodostuneen merieläimien ja kenties muidenkin
organismien joukkohautoja jotka ovat peittyneet
saviliejulla tai hiekalla. Typenpitoisten aineiden
mädättyä jäivät rasvat ja vahalajit kestävämpinä
Ialelle. Näiden rasvahapoista muodostuivat maan
sisustassa vallitsevan paineen ja lämmön
vaikutuksesta hyvin pitkien aikain kuluessa v:n
hiilivedyt. — Tislaamalla kalanraania 4-10
atmosfäärin paineessa on Engler saanut
hiilivetyseok-sen, joka kokoomukseltaan huomattavasti
lähenee v:yä.

V. voi olla ohutta tai paksua, ominaispaino
vaihtelee O,«5o-l,20 välillä, väri vaihtelee kirkkaan
ruskeasta pikimustaan. Pennsylvanian sekä monet
Galitsian ja Sumatran öljyt ovat ohuita ja
keveitä, Bakun, Ameriikan keski- ja
länsivaltioi-den sekä Saksan ovat paksumpia. Pääosana v :ssä
ovat hiilivedyt, etupäässä metaani- 1.
paraffiini-ja nafteenisarjoihin kuuluvat. Edelliset
vallitsevat Pennsylvanian, jälkimäiset Bakun v :ssä.
Korkeammalla kiehuvissa v:n osissa on
pääasiallisesti kyllästämättömiä hiilivetyjä, kuten
olefii-neja ja vieläkin hiilirikkaampia, jotka
aiheuttavat, että v. ilmassa hitaasti hapettuu ja
hart-sautuu. Kaikki v :t sisältävät jonkun verran
happea nafteenikarbonihappoina sekä fenoleina.
1-2% rikkiä (Kalifornian ja Meksikon v:issä)
tekee öljyn vaikeaksi puhdistaa, jonka vuoksi
sellaista öljyä käytetään vain lämmitykseen. Yleensä
tehdään ero paraffiinisten ja asfalttisten
raakaöljyjen välillä. Edelliset sisältävät huomattavia
määriä kiinteitä paraffiinihiilivetyjä
’(galitsia-lainen 5-8%), läheten täten vuorivaliaa 1.
maa-pihkaa (ks. t.), jälkimäiset taas sisältävät
runsaasti mustaa hartsia (kaliforniaöljyt).

Aikaisemmissa alkuperäisissä oloissa
annettiin v :n kerääntyä mataliin kuoppiin tai kaivo-

jen pohjalle, joista se ammennettiin pois.
Nykyään v. pumputaan kairausaukoista, jotka
sitä mukaa kuin kaivaminen edistyy, verhotaan
kaukoputken tapaan toinen toisensa sisään
sopivilla rautaputkilla. Yleensä seuraa v:n mukana
kaasumaisia hiilivetyjä (ks. Maakaasu) ja
suolaista vettä. Usein syöksyy kovassa paineessa
ollut v. korkeana suihkuna ylös. Toiset
öljylähteet antavat vuosikausia, toiset voivat ehtyä
jo muutaman viikon kuluttua.

V:yä säilytetään joko laajoissa 3-5 m syvissä
kaivoissa tai matalalla kiehuvien osien
haihtumisen estämiseksi suljetuissa
silinterinmuotoi-sissa, rautalevystä tehdyissä säiliöissä, tankeissa,
jotka vetävät 10,000 m3 ja enemmänkin. V:n ja
v.-tuotteiden kuljetuksessa käytetään puu- ja
rautatynnyreitä. Edelliset päällystetään ohuella
liimakerroksella, jotta ne saataisiin öljyä
pitäviksi. Rautatiekuljetuksessa ovat käytännössä
säiliövaunut ja valtamerikul jetuksessa
tankki-alukset, joiden koko lastitilan ottavat väliseinillä
toisistaan erotetut säiliöt. Ameriikassa
käytetään v:n ja siitä saatujen tuotteiden
kuljetukseen suuressa määrin takorautaisia putkijohtoja,
joita myöten öljy ajetaan voimakkailla pumpuilla
(paine voi nousta yli 100 atmosfäärin). Myös
Bakun öljyalue on yhdistetty putkijohdolla
Batumin satamakaupunkiin Mustanmeren
rannalla.

Suuri määrä typpi- ja rikkiyhdistyksiä
sisältäviä v:jä (Yhdysvalloissa 40% koko
tuotannosta) käytetään suorastaan
lämmitystarkoituk-siin, koska niiden puhdistaminen on vaikeaa.
Tavallisesti v. joutuu puhdistuslaitoksiin, joissa
se aluksi tislataan yhteen kertaan erottamalla
seuraavat -5 fraktsiouia:

1. Raakabentsimi kiehumap. 150° saakka ora.-p. 0,«s-0,77

2. Valaistuspetroleumi „ 150-300° „ 0,7 6-0,85

3 Kaasuöljyt „ 300-350°

4 VoideOljyt „ yli 350° „ 0.67-0,9/,
jäljelle jää

5. Musta pikihartsi, ,.goudron", ja keinotekoinen
asfaltti.

Näitä fraktsioneja antavat eri raakaöljyt hyvin
eri tavalla, kuten seuraavasta näkyy:

Raakaöljy om.-p. Bentsiini Valaist.-petr. Voideöljyt

ja kaasuöljyt ja jäännös

Pennsylvaniasta 0,79-9,82 10-20% 55-70% 10-20%

Galitsiasta 0,e2-0,so 5-20 „ 35-50 „ 30-45 „

Ohiosta 0^)-0,85 10-20 „ 30-40 „ 35-50 „

Bakusta 0,s»-0,9o 2-10 „ 25-35 „ 56-65 „

Suuret öljynpuhdistamot käyttävät joko
yksi-tyiskattiloita, joiden sisällys tislataan loppuun
ennen uutta täyttämistä, tai jatkuvasti toimivia
makaavia kattiloita, joita useampia yhdistetään
patteriksi ja joiden läpi öljy virtaa tislauksen
kestäessä. Tislautuneet fraktsionit jäähdytetään
joko vesi jäähdytyksellä tai antamalla
lämmittämättömän raakaöljyn virrata niiden ympärillä,
jolloin myös raakaöljy lämpiää ja raakabentsiini
tislautuu pois. Korottaakseen saatavan
bentsii-nin ja petroleumin määrää käyttävät monet
puhdistamot hajoitustislausta, n. s.
eracking-menet-telyä. Korkealla kiehuvia v:n osia tislataan
hitaasti tavallisessa paineessa, jolloin tapahtuu
hajaantuminen alempana kiehuviin hiilivetyihin,
mitkä liitetään bentsiinin ja petroleumin
fraktsio-neihin sekä kaasumaisiin hiilivetyihin, joita
käytetään lämmitykseen. Raskaiden öljyjen ja
paraf-fiinin arvon noustessa menettää hajoitustislaus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0817.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free