Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vuorohetiöinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1583
Vuosihaaste
:—Vuotjärvi
1584
taa tähtitaivaalla. Kevätpisteen presessioni
vaikuttaa, että auringon näennäinen kiertoaika
määrätystä kiintotähdestä uudelleen samaan
kiinto-tähteen (s i d e e r i n e n v. eli t ä h t i-v., 365 p.
6 t. 9 min. 9 sek.) on n. 20 min. pitempi
kiertoaikaa kevätpisteestä kevätpisteeseen
(troopillinen v., 365 p. 5 t. 48 min. 46 sek.). A n
o-malistinen v. on maan kiertoaika radassaan
periheliumista seuraavaan, 365 p. 6 t. 13 min.
50 sek. Muinaisroomalaisten v. käsitti (Numa
Pompiliuksen ajoista asti) 12 kuukautta, joista
ensimäinen oli 31-päiväinen Marsille pyhitetty
Martius, toinen 29-päiväinen Aprilis, kolmas
31-päiväinen Majus, neljäs 29-päiväinen Junius,
viides (Quintilis) 31 p., kuudes (Sextilis) 29 p.,
seitsemäs (September) 29 p., kahdeksas (Oktober)
31 p., yhdeksäs (November) ja kymmenes
(Decem-ber) olivat 29 p., samaten v: n yhdestoista
kuukausi Januarius, viimeinen kuukausi oli
27-päiväi-nen Februarius. V:n pituus oli täten 354 p., mikä
jotakuinkin vastaa 12 kuun kierrosta (K u
u-vuosi). Jotta yhteys auringon-v:n kanssa ei
katkeaisi, oli joka toiseen v:een lisättävä
kar-kauskuukausi Mareedonius, jonka vuoroin piti
olla 22, vuoroin 23 p. Koko v:n keskimääräinen
pituus olisi siis 365 1/4 p. Koska kuitenkin
Maree-doniuksen määrääminen, joka oli Pontifex
maxi-inuksen vallassa, vähitellen kävi yhä
mielivaltaisemmaksi, joutui koko ajanlasku häiriöön, josta
Julius Crcsar sen pelasti v. 46 e. Kr. Csesarin
kalenterin mukaan v. laskettiin tammikuusta,
kuukaudet saivat nykyisen pituutensa ja koko v.
siis 365 p., joka neljäs v. (karkin s-v.) taas
366 p. Quintilis sai nimen Julius, Sextilis (vähän
myöhemmin) Augustus, mutta muut entiset
järjestysnumerot jäivät yhä nimityksiksi (meidän
päivinämmekin merkitsee esim. ranskalaisessa
kirjeessä a/’9 bre marraskuun [novembre], eikä
syyskuun [septembre], kolmatta päivää). /7. r.
Vuosihaaste (p r o k 1 a m a) on julkinen
haaste, jolla juridisen tai luonnollisen henkilön
velkojat kutsutaan valvomaan saataviansa. V:n
antaa asianomainen kihlakunnanoikeus maalla
ja raastuvanoikeus kaupungissa määrätyksi
päiväksi vuoden kuluttua sen jälkeen, kuin haaste
on myönnetty, ja oikeuden puheenjohtajan
toimesta. on haaste pantava oikeusliuoneen ovelle
vuotta ennen määräpäivää sekä kuulutettava
virallisissa lehdissä kolme kertaa, ensimäinen
kerta kymmenen ja kolmas kerta kaksi
kuukautta ennen määräpäivää. Sitäpaitsi oikeus
antaa kirjallisen ilmoituksen v:sta maaherralle
sekä kaikille hakijan ilmoittamille tunnetuille
kotimaisille velkojille. V:n on kuolinpesän
osakas oikeutettu saamaan vainajan velkojille, jos
perunkirjoitus on aikanaan toimitettu ja v:ta
anotaan 30 päivän kuluessa sen jälkeen. Samoin
on v. myönnettävä kun yhteinen omaisuus on
osakasten kesken jaettava ja velat sitä ennen
maksettava, esim. avioeron tapahduttua, jos yhtiö
tai rekisteröity yhdistys purkautuu, sekä vielä
jos tävsi-ikäineu henkilö asetetaan holhouksen
alle. Qnpa v. säädetty ehdottomasti haettavaksi
osakeyhtiötä, pankkiy litiötä tai osuuskuntaa
purettaessa, ja myöskin on edelläkäypä v. ia
velkojen maksaminen pantu ehdoksi osakeyhtiön
osakepääoman vähentämiselle, vararahaston
jakamiselle sekä yhtiön yhdistämiselle toiseen yhtiöön.
Paikalletulo v.-asiassa tapahtuu aina kaupungissa
kello 12 päivällä ja maalla kello 7 iltapäivällä.
Saatavat ovat valvottavat joko kirjallisesti tai
suullisesti eikä saamistodisteita tarvitse esittää.
Valvontakirjat voidaan myöskin ennen
paikalletulopäivää postin kautta lähettää oikeuteen.
V. tuottaa sellaisen preklusiivisen vaikutuksen,
että velkoja, joka on jättänyt velalliselle
tuntemattoman saatavansa valvomatta, menettää
oikeutensa periä tuon saatavan, jos velallinen,
vajavaltaisen velallisen holhooja tai yhtiön
johtokunnan jäsenet valallansa vakuuttavat, etteivät
ole paikalletulopäivänä eikä sitä ennen saaneet
tuota saatavaa tietoonsa. Kiinnitettyä saatavaa
ei velkojan tarvitse valvoa eikä myöskään
sellaista saatavaa, josta irtainta omaisuutta on
annettu käteispantiksi, tai jota velkoja tahtoo
käyttää ainoastaan vastavelkansa kuittaukseen.
Jos kuolleen velallisen saamamiehille on
myönnetty vuosihaaste, on perillisellä vielä
valvontapäivän jälkeen 30 päivää aikaa tehdä
perinnön-luovutus. E. H-s.
Vuosilohko, se metsäala, joka järjestetyssä
metsätaloudessa, lohko-, kaistale- ynnä muita
sentapaisia hakkausmenetelmiä käytettäessä,
hak-kauslaskelman mukaan määrättynä vuotena
joutuu hakkuun alaiseksi, ks. Hakkaus ja
Hak-kauslaskelma. O. Lth.
Vuosilusto ks. P u u.
Vuosirengas 1. vuosilusto ks. Puu.
Vuosisata, sata täyttä vuotta käsittävä
ajanjakso. Kunkin v:n lopettaa täydellä sadalla
päättyvä vuosiluku ja uuden v:n aloittaa
ensimäinen päivä sitä vuotta, jonka vuosiluku
päättyy luvuilla 01. Kysymys siitä, alkaako uusi v.
esim. 1 p. tammik. 1900 vai 1901, on antanut
ihmisille päänvaivaa ja tätä seikkaa pohditaan
aina v:n käänteessä. Kun kaikki ajanlaskua
koskevat tutkimukset osoittavat, että on
välittömästi siirrytty v:sta 1 e. Kr. v:een 1 j. Kr.
asettamatta väliin vuotta 0, niin
kronologisesti katsoen vuosiluku 1 merkitsee
ensimäistä vuosisataa, ja 20:s v. alkaa siis 1 p.
tammik. 1901 eikä 1 p. tammik. 1900.
Vuota, raakanahka, ks. Nahka.
Vuoteenkasteleminen (enuresis nocturna) on
lapsuus- ja nuoruusiän vikoja. Se ilmenee yleensä
heikoilla ja hermostuneilla lapsilla joko
jokaöisenä tai silloin tällöin sattuvana. Syynä
siihen, että virtsa liian helposti pääsee vuotamaan
virtsarakosta, on virtsarakon sulkuliliaksen
velttous. Mainittu vika ei poistu ankaruudella eikä
pilkanteolla, vaan on sitä hoidettava kuten
taudillista ilmiötä ainakin. Etenkin tärkeätä on.
ettei iltapäivällä anneta lapselle, joka usein
kastelee vuoteensa, mitään juoksevaa juomaa, että
hänen vuoteensa pidetään viileänä ja jos
mahdollista hänen maatessaan jalkapuoli hieman
kohotettuna, jotta virtsa painaa enemmän
virtsarakon ylä- ja takaosaa vastaan, sekä että lasta
silloin tällöin nostetaan virtsaa heittämään. Ellei
tästä ole apua, on lääkärin hoitoon
turvauduttava. Muutamat viat virtsaelimissä, esim. pojilla
esinahassa, voivat myös olla v:u aiheuttajina. —
Mutta vanhemmallakin ikäkaudella voi v.
esiintyä muutamissa taudeissa, jotka tekevät
säännöllisen virtsanheiton mahdottomaksi, vrt. V i r
t-s a 11 o m u u s. Y. K.
Vuotjärvi, 13 km pitkä, 12 km leveä järvi
Nilsiän reitissä, Nilsiän. Muuruveden ja Kaavin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
