Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Väentiheys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1603
Eurooppa 443 milj. henkeä
Aasia 968 „
Afrikka 120 „
Arneriikka 170 „
Austraalia 6 „
Napamaissa on laskettu asuvan 82,000 henkeä.
Euroopan väkiluku on parina viime vuosis.
tuntuvasti kasvanut. V:n 1700 tienoilla sen
arvioidaan olleen 110 milj., v. 1800 175 milj. ja v. 1912
458 milj. henkeä. Sundbärg arvioi Euroopan
väkiluvun lisääntyneen 1600-luvulla 3 hengellä,
1700-luvulla vähemmällä kuin 4 hengellä ja
1800-luvulla 8 hengellä tuhatta asukasta kohti.
Euroopan väkiluvun suuri kasvaminen 19:nnellä
vuosis. riippui pääasiassa slaav. kansojen nopeasta
väkiluvun lisääntymisestä; romaanilaisten osuus
Euroopan väestössä on tuntuvasti vähentynyt.
Sombartin mukaan oli kutakin 1,000 asukasta
kohti Euroopan v:stä
v. 1800 v. 1905
germaanilaisia 375 373
romaanilaisia 355 251
slaavilaisia 268 375
Allamainituissa Euroopan maissa oli väkiluku
vv. 1800 ja 1910 seuraava:
Väkiluku milj. v. 1800 henkeä v. 1910
Saksa ........... . . . 24,5 65,o
Iso-Britannia ja Irlanti 16,s 45.!
Ranska .......... ... 26,9 39,5
Itävalta-Unkari . . . ... 24,o 49,4
Italia............ . . . 18.i 34,8
Venäjä .......... ... 39.o 140.o
Suomi ........... ... 1,i 2,9
Ruotsi ........... . . . 2.3 5.5
Norja ............ ... 0.» 2,4
Tanska .......... ... 1,0 2,1
Alankomaat ...... ... 2,, 5,9
Belgia ........... . . . 3,o 7,*
Sveitsi ........... . . 1.8 3,7
Espanja ........ ... 12,o 19.»
Koko Euroopan väkiluku lisääntyi 19:nnellii
vuosis. 113’%:lla, Länsi-Euroopan 95 %. :11a,
Itä-Euroopan 148%, :11a. Skaudinaavian väkiluku
kasvoi 136% :11a. Suomen 150 %,:lla. Venäjän
181 %,:lla. Suomen väkiluvun kasvaminen oli
siis pienempi kuin Venäjän, mutta, suurempi kuin
Skaudinaavian. Suomen väestön kasvamisen
nopeus oli melkein samansuuruinen kuin
Itä-Euroo-pan keskimäärin. Luoteis-Euroopan väkiluku
kasvoi 19:nnellä vuosis. 129%, Lounais-Euroopan
59%.
Tiedot vanhan ajan kansojen v:stä ovat
epävarmat. Uudempien kriitillisten (Ed. Meyeriii,
Belochin y. m.) tutkimusten mukaan ovat
aikaisemmin niistä esitetyt tiedot yleensä suuresti
liioittelevia. Egyptin väkiluku lienee faaraoiden
aikoina ollut n. 7 milj. henkeä (keskimäärin
200 henkeä km2:llä), erään toisen laskelman
mukaan vain 3 milj. Vähän-Aasian länsiosan
väkiluku arvioidaan vähän ennen Kr. olleen
n. 8-9 milj., Kreikan (lukuunottamatta Kreettaa,
Epeirosta ja Makedoniaa) peloponnesolaissotien
syttymisen aikoina 2 1/1 milj., niistä 850,000 orjaa.
Italian väkiluku lienee Kristuksen syntymän
1604
aikoina ollut n. 4-5 milj., keisari Augustuksen
aikaisen Espanjan 6 milj., Gallian 5 milj.
Myöskin keskiajan kansojen väkiluvusta ja
sen muutoksista on hyvin vaillinaisia tietoja.
Myöhäisroomalaisen keisarivallan aikana v.
kasvoi jotenkin yleisesti sekä Italiassa että
maakunnissa. Mutta kansainvaellukset aikaansaivat
tässä pysähdyksen. On syytä luulla, että
kansainvaelluksen jälkeinen suurten poliittisten
uus-muodostusten aika ei ollut edullinen Euroopan
väestönkasvulle. Jonkunverran paremmiksi olot
tulivat Länsi-Euroopassa karolinkien aikana.
Myös Espanjassa. Italiassa ja Skandinaaviassa
lienee 9-13:nnella vuosis. ollut havaittavissa
väestön kasvamista. Sitä seuraavina vuosis.
väkiluku niinikään siellä täällä kasvoi, mutta monet
taka-askeleet (rutot, kuten „musta surma", sodat
v. m.) tekivät, että lisäännys aina 18:nnelle
vuosis. asti oli suhteellisen vähäpätöinen.
2. Väestön sukupuoli- ja
siviili-säätyryhmitys. Todennäköisesti vain
Euroopan väestössä, kokonaisuudessaan katsoen,
vallitsee naisten enemmyys miehiin verraten.
Muissa maanosissa sitävastoin on miesten
enemmyys sääntönä. Biicherin laskelman mukaan oli
kutakin 1,000 miestä kohti
Euroopassa ............................1,024 naista
Ameriikassa ..........................973 „
Aasiassa ................................958 „
Austraaliassa ........................852 „
Afrikassa ..............................968
Koko maapallon väestössä on erään laskelman
mukaan, joka kuitenkin on epävarma, miehiä
n. 4 milj. enemmän kuin naisia. Poikkeusilmiönä
on Euroopassa miesten enemmyyttä ainakin
ajoittain havaittu Italiassa ja Balkanin niemimaan
valtioissa. Päinvastoin taas esiintyy muissa
maanosissa naisten enemmyyttä poikkeusilmiönä
suppeammilla alueilla. Kuitenkin syntyy usein
niissäkin eurooppalaisissa sivistysmaissa, joissa
naisten enemmyys vallitsee, poikia enemmän kuin
tyttöjä. Nuorimmissa ikäluokissa on siten
miespuolisten luku näissäkin maissa suurempi kuin
naispuolisten. Vanhemmissa ikäluokissa,
useimmiten n. 10-30 :nnen ikävuosien välillä suhde
muuttuu: naispuolisten määrä tulee suuremmaksi
kuin miespuolisten (miespuolisten suuremman
siirtolaisuuden, samoin miespuolisten suuremman
kuolleisuuden johdosta vanhemmissa ikäluokissai.
Kutakin 1,000 miespuolista kohti oli
naispuolisia viimeisten tietojen mukaan
Saksassa..............................................1,026
Isossa-Britanniassa ja Irlannissa 1,045
Ranskassa ..........................................1.035
Ruotsissa ............................................1.041
Norjassa ..............................................1,076
Tanskassa ..........................................1,063
Suomessa ............................................1,038
Likimääräisen kuvan väestön ryhmittymisestä
siviilisäädyn mukaan voi saada
seuraavista suhdeluvuista. Kutakin 1,000 henkeä kohti
15 v. vanhemmasta miespuolisesta väestöstä oli
esim. Saksassa 1900 naimattomia 406. naineita
547, leskiä 45, eronneita 2; 15 v. vanhemmassa
naispuolisessa väestössä olivat vastaavat sulule-
Väestö
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
