- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1613-1614

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vähä-Aasia - Yhdysvallat

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1611

Vähä-Aasia

1613

tasit, nosairit v. m.). — Taloudellinen
e I ii m ii on lamassa. Pääelinkeinolla
maanviljelyksellä, joka muinoin tuotti niin runsaan sadon,
että V :ää-A :aa syystä pidettiin Kreikan ja
Italian vilja-aittana, on yleensä nykyään,
vesitys-kanavien ja teiden rappeuduttua, vain
paikallinen merkitys. Viljalajeista ovat ohra., vehnä ja
maissi yleisimmät; vähemmässä määrässä
viljellään riisiä, ruista, hirssiä ja kauraa. Lämpimissä
rannikkoseuduissa ja suurimmissa jokilaaksoissa
on laajoja viini-, tupakka- ja puuvillaviljelmiä
sekä oliivi-, silkkiäispuu- ja
liedelmäpuuistutuk-sia. V : n-A : n viikunat ja rusinat ovat
maailmankuulut. Ylempänä olevissa seuduissa viljellään
paljon unikkoa. Sisämaan arot soveltuvat
erittäin hyvin karjanhoidolle; pidetään
yksikyttyräi-siii kameleja, vuohift, rasvahäntäisiä lampaita,
aaseja, hevosia, jonkun verran nautakarjaa.
Tunnetut. ovat Kaisarijen aasit, ja Angoran
hieno-villaiset vuohet. Pohjoisrannikolla pidetään pai
jon siipikarjaa, ja niemimaan länsiosassa
silkin-viljelys ja mehiläishoito ovat tuottoisia
elinkeinoja. Kalastusta harjoitetaan enimmän
länsirannikolla. — Vuorityön tuotteista mainittakoon
hopea (Bulgar-daghista ja Marmara-meren etelä
puolelta), vaski (Armeenian rajoilta), kivihiili
(Mustanmeren rannikolta, keskimäärin n. 120,000
ton. v:ssa), suola (Angoran pohjoispuolelta,
Tuz-tsöllystä y. m.), merenvaha (Eski-sehrin
tienoilta: vuotuinen vienti n. 2,s milj. mk:n
arvoinen), smirkeli (Smyrnan lähistöstä) ja booraksi
(Marmara-meren eteläpuolelta).
Teollisuudenhaaroista on ainoastaan mattojen kudonta
mainitsemisen arvoinen (n. s. Smyrnan mattoja viedään
vuosittain maasta n. 8 milj. mk:n arvosta). —
Sisämaankauppa 011 vielä suurimmaksi osaksi
karavaaniliikenteen varassa. Vilkkaampi on
laivaliikenteen välittämä ulkomaankauppa.
Tärkeimmät vientitavarat: hedelmät, vilja, puuvilla,
villa, tupakka, vaha, silkki, merenvaha, matot.
Tuontitavaroista ovat ensi sijalla
teollisuuden-tuotteet. — Rautateitä on viimeksi kuluneina
vuosikymmeninä rakennettu, suureksi osaksi
saksalaisella pääomalla ja johdolla, V:n-A:n
tärkeimpiin liike-ja kauppakeskuksiin.
Kansainvälinen merkitys 011 1917 valmistuneella
Bagdadin-radalla. joka johtaa Skutarista Eski-sehrin,
Konian. Adanan ja Mosulin kautta mainittuun
kaupunkiin. Kaikkiaan 011 V:ssä-A:ssa
rautateitä n. 2,800 km. — Satamakaupungeista Smyrna
on tärkein. — Paikallista hallintoa varten
V.-A. on jaettu 10 vilajeettiin 1.
kenraalikuver-nementtiin (Konstantinopolin Aasian puoleinen
osa, Hotavendikjar, Dzezairi-bahri-sefid, Äidin,
Kastamiini, Angora, Konia, Adana, Sivas,
Trape-zunt) ja 2 ,,itsenäiseen" sandzakkiin 1.
kuvernementti in (Ismid, Bigha). Sitäpaitsi kuuluu
niemimaahan, jos se edellä esitetyllä tavalla
rajoitetaan, Aleppon vilajeetista Marasin saudzakki.

Opetusoloista, valtiomuodosta,
oikeudenhoidosta, sotalaitoksesta
y. m. s. ks. Turkki.

[E. Banse. „Die Tiirkei" (1916); Diest ja Anton,
,.N*eue Forschungen im nordwestlichen
Klein-asien" (1895) ; R. Fitzner, ..Anatolien.
Wirt.-sehaftsgeograpliie" (1902); F. Frech, ,,Geologie
Kleinasiens im Bereich der Bagdadbahn" (1916) ;
H. (Irothe, ,,Meine Vorderasienexpedition 1906
und 1907" (1912); sama, „Tiirkisch-Asien und

seine Wirtschaftswerte" (1916); Oberhummer ja
Zimmerer, ,,Durch Syrien und Kleinasieu" (1899);
A. Philippson, ,,Reisen und Forschungen im
\vest-liclien Kleinasien" (1910-15); sama, „Das
tiir-kisclie Reich" (1916); H. Schmidt, „Das
Eisen-bahnuesen in der asiatischen Tiirkei" (1914) ;
P. v. Tschichatscheff, „Reisen in Kleinasien und
Armenien 1847-63" (1867) ; L. Vannutelli,
„Ana-tolia ineridionale e Mesopotamia" (1911).]

J. G. G-ö.

Historia. Vanhimmat Vähän-Aasian
historiaa valaisevat tiedot tavataan seemiläisissä
nuolenpääkirjoituksissa. Kyltepen
rauniokum-musta, joka sijaitsee Kirii Irmak- (Halys-)virran
eteläpuolella. Erdzias (Argaios) nimisen
tulivuoren läheisyydessä Kaisarijesta koilliseen, on
löydetty joukko nuolenpäätauluja, joitten kirjoitus
on muinaisbabylonialainen mutta kieli
assyrialainen. Eräässä taulussa 011 Assyrian
pappisruhti-nas Sar-kenin, IkOnuii pojan, sinetti (ks.
Saigon TI), toisessa on erään Sumerin ja Akkadiu
kuninkaan Ibi-Sinin palvelijan sinetti. Koska
mainitut kuninkaat elivät, edellinen Babylonian
1 :sen dynastian aikana, jälkimäinen n. 2375
e. Kr., 011 siis ainakin osa mainituista tauluista
3 aineita vuosituhannelta e. Kr. Samanlaisia
tauluja 011 löydetty myös Khatti-valtakunnan
muinaisen pääkaupungin raunioiden syvimmistä
kerroksista. Että nämä taulut eivät ole ulkoapäin
tänne tuotuja, vaan löytöpaikoilla kirjoitetut,
todistavat erinäiset kielelliset omituisuudet ja
tauluissa esiintyvät henkilönimet, joilla 011
vähäaasialainen luonne. On siis pidettävä varmana,
että V.-A ai keski-osassa Halys-virran
ympäristössä oli jo 3:nnella vuosituhannella olemassa
seemiläinen asutus. Se luultavasti ulottui
Mustanmeren rantaan saakka, minne myöhemmin
ainakin Tiglatpileser I näkyy tungenneen.
Todistuksena tästä assyrialaisten asutuksesta on myös,
että rantamaata molemmin puolin Halys-jokea
Sinopesta Iris- joen suulle kreikkalaisten vanhassa
maantieteessä sanotaan Assyriaksi ja
Kappado-kian asukkaita nimitetään assyrialaisiksi tai
valkosyyrialaisiksi. Paitsi nuolenpäätauluja ou
Kyltepessä löydetty erinäisiä esineitä ja
kuva-esityksiä (esim. hevosenkuvia), jotka ovat
tunnusomaiset V.-A:n kulttuurille. Nämä arkeologiset
löydöt, yhdessä mainituissa nuolenpäätauluissa
esiintyvien ei-seemiläisten henkilönimien kanssa,
muodostavat varhaisimmat tietomme V.-A :n
alkuväestöstä, joka näyttää olleen kieleltään ja
uskonnoltaan jokseenkin yhtenäinen. Sitä tavallisesti
sanotaan heettiläiseksi. Heettiläiset ovat saaneet
nimensä khatti-heimosta, joka V.-A:n
assyrialaisilta omisti omakseen monta kulttuurin muotoa,
m. 111. nuolenpääkirjoituksen käytön (oman
kuvakirjoituksensa rinnalle), ja luultavasti
kukistamalla assyrialaisten asutuksen pääsivät
muodostamaan itsenäisen valtakunnan (ks.
Heettiläiset ja M itäni). Heettiläinen väestö ei
rajoittunut vain V.-A:aan, vaan oli n. v:n 2000
vaiheilla levinneenä myös Syyriaan, Palestiinaan
ja Babyloniaankin. Nimitiitkimuksen ja
vertailevan arkeologian perustalla 011 oletettava, että
heettiläistä eli vähä-aasialaista väestöä löytyi
myös Aigeian meren saarilla ja Euroopan
mannermaalla. Jos tämän lisäksi ne tutkijat ovat
oikeassa, jotka väittävät heettiläisten tai
kliatti-heimon kieltä indoeurooppalaiseksi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0835.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free