Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vähä-Hiisi ... - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1617
Vähä-Hiisi—Väinölän niemi
1618
Vähä-Hiisi (ruots. L i 11-H i i t i s), maatila
2 km luoteeseen Turengin asemalta, Janakkalan
pitäjässä.
Vähäkyrö (ruots. Lillkyro). 1. Kunta,
Vaasan 1., Korsholman kililak., Vähänkyrön
nimis-miesp.; kirkolle Tervajoen rautatieasemalta 9 km.
Pinta-ala 189,8 km2, josta viljeltyä maata (1910)
8,643 ha (siinä luvussa luonnonniityt 4,095 ha).
Manttaalimäärä 80 5/s, talonsavuja 376,
torpan-savuja 94 ja muita savuja 263 (1907). 5,399 as.
(1915); läsnäolevaa väestöä v. 1910 4,337
henkeä, joista ruotsinkielisiä 142. 1,101
ruokakuntaa, joista maanviljelys pääelinkeinona 584:llä,
teollisuus 240:11a. (1901). 700 hevosta, 2,259
nautaa (1914). — Kansakouluja (1917) 6, joista 1
ruotsinkielinen. Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: Vedenojan saha, mylly ja tiilitehdas;
Kolkkilan saha ja mylly; Saarenpään saha ja
mylly; Perkiön mylly; Vähänkyrön meijeri;
Lahden makkaratehdas ynnä teurastuslaitos. —
Kirkonkylä Kyrönjokivarressa, n. 15 km Isonkyrön
kirkolta alaspäin. — 2. Seurakunta,
konsistorillinen, Turun arkkihiippak., Vaasan
ylärovastik.; perustettu Isoonkyröön kuuluvaksi
rukoushuonekunnaksi 1561, oli v:sta 1593 sen
kappelina (nimellä ,,Alastaro"), kunnes 1607
erotettiin omaksi khrakunnaksi (nimellä
»Vähäkyrö"). Kirkko harmaasta kivestä, rak. 1803.
L. E-nen.
Vähäpernajanlahti (ruots. L i 1 1 p e r n
o-riken), 9 km pitkä, 1/2-l km leveä merenlahti
Porvoon pitä jässä, avautuu mereen Pernajan
pitäjän rajalla Sarvisalon (Sarfsalön) saaren
kohdalla.
Vähä-Savo ks. "Suu r-S avo.
Vähä-Syrtti ks. S y r t i t.
Vähät-Sundasaaret, saarijono Itä-Intian
saaristossa, välittömästi Jaavan jatkona.
Tärkeimmät saaret ovat: Bali, L o m b o k, S u m b a w a,
Sumba, Flores ja Timor (ks. n. ja
Itä-Intian saaristo).
Vähä-Venäjä, eri aikoina eri laajana
käsitetty osa Venäjää keskisen Dneprin ympärillä.
N. s. historiallisena maakuntana se käsittää
Tsernigovin, Kiovan, Pultavan ja Harkovan
kuvernementit. Näin ra joitettuna on V.-V :n
pinta-ala 207,792 km2 ja asukasluku 15,495,100
(1914), 75 km2:llä. Vähävenäläisten 1.
ukrainalaisten asuma-alue ei käy yhteen tämän alueen
kanssa, ks. Venäjä ja Ukraina.
M. E. E.
Vähävenäläinen kirjallisuus ks.
Ukrainan kieli ja kirjallisuus.
Vähävenäläiset ks. Ukraina ja
Venäläiset.
Vähäverisyys (oligosyiemia), punaisten
verisolujen sairaalloinen väheneminen verestä (ks.
Anemia).
Väinäjoki (saks. Diitiu, ven. Zapadnaja Dvina,
Iät. Daugava), joki Länsi-Venäjällä ja
Itämeren-maakunnissa, alkaa Valdaissa, Tverin kuvern.,
Volgan latvojen lähistössä, 220 m yi. merenp.,
virtaa ensin 245 km:n matkan etelään, sitten,
Vitebskin kuvernementin alueelle tultuaan, 205 km
lounaaseen ja lopuksi luoteista pääsuuntaa,
Lii-vinmaan etelärajalla, laskien Riianlahteen 16 km
Riian alapuolella; 1,024 km pitkä, latvaosassaan
15-50 m, keskiosassaan korkeintaan 100 m,
suupuolessaan 150-350 m, paikoin 800-900 m leveä;
syvyys Vitebskin ja Riian välillä 0,5-6,5 m,
viimemainitun kaupungin alapuolella vähintään
6,7 m; vesialue 85,400 km2. Rannat kumpuiset
tai alavat, uomassa monin paikoin liikennettä
vaikeuttavia koskia (kovimmat alajuoksun
varrella, Kokenhusenin luona). Kevättulvat
(toukokuussa) usein tuhoisat; vesi nousee tällöin 6-13 m,
enimmän joen latvaosassa. Jäässä 4-5 kk.
Uittoväyläksi V. soveltuu pitkin pituuttaan, laivaliike
on mahdollinen, Janopolin ja Jakobstadtin välisiä
koskipaikkoja lukuunottamatta, Pihkovan
kuvernementin rajalle saakka, 195 km:n päässä
lähteistä olevalle Toropajoen suulle. Liikenne joella
on melkoinen; 1910 sitä myöten kuljetettiin
kaikkiaan 1,87 milj. ton. tavaroita, enimmän
puutavaroita (1,78 milj. ton.), viljaa (2,950 ton.)
ja suolaa (1,650 ton.). Suurimmat jokisatamat:
Veliz, Vitebsk, Polotsk, Disna, Drissa, Dvinsk,
Friedrichstadt ja Riika. Kanavilla V. on
yhdistetty Dneprin vesistöön (ks. Berezinan
kanavat) ja Drissan pohjoispuolella olevaan
Sebez-järveen. — Kalastus huomattava:
pyydetään lohia, nahkiaisia y. m. — V:n
tärkeimmät lisäjoet ovat: Toropa, Usvjatsa, Obolj,
Drissa ja Dubna oik., Meza, Kasplja, Lutsessa,
Ulla, Usats ja Disna vas. J. G. G-ö.
Väinämöinen, on aikaisemmin selitetty
suvant-oa merkitsevästä väinä sanasta
johtuvaksi vedenjumalan nimeksi. Myöhemmin se on
käsitetty sankarinimeksi, joka liittyy
paikalliseen Väinäjokeen. V., samoinkuin sukunimenä
Maskussa 1439 tavattu Vaeinolaynen,
tarkoittaisi tämän mukaan siis Väinäjoen liiviläistä.
V:n kertosana Suvantolainen lienee
myöhempi, alkusoinnun aiheuttama muunnos U v a
n-t o 1 a i s t a. Tätä on tosin myös selitetty
johtuvaksi tyynesti virtaavaa vettä merkitsevästä
uva sanasta. Mutta sittemmin se on yhdistetty
kaakkoisvirolaiseen (Ugandi >) Oandi nimiseen
maakuntaan, joten Uvantolainen tarkoittaisi
etelävirolaista. Riianlahden itärannikolta ja sen
edustalla olevilta saarilta voidaan osoittaa
varsinaissuomalaisten saapuneen Suomeen. Agricolan
tiedonanto, että Äinemöinen oli
hämäläisten jumalia, viittaa hänen länsisuomalaiseen
alkuperäänsä; maininta, että hän wirdliet tacoi,
ei kuitenkaan sovellu jumaluusolennolle, vaan
inhimilliselle runosepälle. [K. Krohn, ,,Kalevalan
runojen historia", siv. 347-56, sama, „Kalevalan
kysymyksiä" I, siv. 210-11, II, siv. 59-63.]
K. K.
Väinämöisen viikate, ..Orionin vyön"
(tähtien 6, e ja £ Orionis) suom. nimitys.
Väinämöisen vyö (tähdistössä) =
Väinämöisen viikate (ks. t.).
Väinänlinna, D v i n s k in (ks. t.)
suomalainen nimi.
Väinänsuu, D ii n a m u n d e n (ks. t.)
suomalainen nimi (vrt. Riika, palsta 22).
Väinölä ilmaantuu kansanrunoissa Vuojolan
(ks. V u o j a 1 a i n e n), Luotolan ja Ulappalan
rinnalla. Tarkoittanee Väinäjoen seutua. K. K.
Väinölänniemi, kapea, 1 1/2 km pitkä niemi
Kuopion kaupungin äärellä, sen
kaakkoiskulmassa, järjestetty viehättäväksi puistoksi. V :llä
sijaitsevat m. m. kaupungin uimalaitokset, lasten
,,merikylpylä", Kuopion kylpylaitos,
urheilukenttä, laulu- ja soittolava, Peräniemen
ravintola.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
