Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Väkisinmakaaminen ... - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1629
Väkisinmakaaminen—Väkiviina
1630
tähden ovat. välttämättömänä osana
tarkoituksenmukaisessa rehusekoituksessa, kun eläimiltä
vaaditaan runsasta tuotantoa.
Kem. ravinnonpitoisuuden mukaan
ryhmitetään v. ruokintaopin kannalta katsoen
mukaviin-min tärkkelys-, rasva- ja
munanval-kuaisrikkaisiin v:hin. Tavallisimmat v.
sisältävät sulavia ravintoaineita keskimäärin
100 kg kohti:
Tavallisimmat väkirehut [-Munanvalkuais-aineita-] {+Munanvalkuais- aineita+} Amideja Rasvaa Typettömiä uuteaineita Kasvinsyitä Kg l:een
rehu-yksikköön kesk.
Tärkkelysrikkaat v.
Vehnä ........ 9,3 1,8 1,2 63,i 0,9 1,0
Ruis .... ..... 9,! 1,0 l,i 63,5 l,o 1,0
Ohra.......... 6« 1,0 1,1 61,7 1,4 1,0
Kaura ......... ’in 1,0 4.o 44,7 2,3 1,2
Maissi......... 6,5 0,i 4,2 63,- 1.6 0,95
Vehnänleseet...... 10-8 l," 3,1 42,o 2.1 1,2
Rukiin „ ...... 10., 1,’ 2,4 42.9 1," 1.2
Rehuvehnäjauhot..... 10,. 1,3 3,2 52,5 3,0 1,0
Mallasidut........ 11,4 7.i l,i 33,, 6,8 1,1
Kuivattu mäski....’. 11., 0,7 6,4 23,7 9.2 1.2
Rasvarikkaat v.
Pellavansiemenet..... 18., 1,3 34,7 18,3 1,8 0,6
Hampun „ ..... 12,8 0.9 29,3 14,1 3,8 0,7
Valkuaisrikkaat v.
Herne......... 17,2 3,o 0,9 48,» 2,5 1,0
Härkäpapu....... 19,3 2.8 1,2 44,i 4,, 1,0
Virna......... 20,„ 2.« 1,6 45,« 2.» 1,0
Maapähkinäkakut..... 39-,; 1,4 7.2 21,2 0,7 0,8
Puuvillansiemenkakut . . . 35.9 1,4 9,2 16,2 2,i 0,85
Soija- „ ... 37,„ 1,2 4,8 27,0 4,0 0,8
Sesam- „ ... 32„ 1,6 11,3 16,8 5,7 0,8
Auringonkuk.siem.kakut . . 28,7 2« 10,3 19,o 3,5 0,9
Pellavansiemen- „ . . 24,., 1,6 8,7 27,i 4,7 0.9
Rapsi- „ . . 23,8 3,3 8,0 25,o 2,, 0,95
Palmu- „ . . 12,5 0,4 7,i 29,;, 9,4 1,0
Kookos- „ . . 16,, 0,4 8,2 32,1 9,3 0,9
Rasvarikkaat v. soveltuvat kalliin hintansa
tähden vain nuorten ja sairaitten eläinten
ruokintaan lisäkkeiksi. Tärkkelysrikkaat v. ovat
meillä käytännössä yleisimmät, ja ne sopivatkin,
etenkin kaurat, lypsykarjan ja hevosten
syötössä myös yksinomaisena v:na. Mutta lypsy- ja
lihoitus- jopa usein työeläimillekin on edullisinta
syöttää niitä yhdessä valkuaisrikkaitten
öljykak-kujen kanssa, ja sitä enemmän mitä runsaammin
niille juurikasveja ruokitaan. Eri ravintoaineet
sulavat silloin tarkemmin, ja rehun hinta tulee
enentyneen tuotannon kautta paremmin
korvatuksi. Yksipuolisessa korsirehuruokinnassa, kuu
juurikasveja käytetään joko vähän tai ei
ollenkaan, eivät öljykakut tuota täyttä hyötyä. Y:n,
etenkin öljykakkujen, rasvallakin on maidon
tuotannossa tärkeä vaikutus. Maidosta tehdyn voin
maku- ja kiinteysominaisuudet riippuvat
ensikädessä rehun rasvan vastaavista ominaisuuksista.
Suomen maanviljelys ei jaksa tuottaa
riittävästi omaksi tarpeeksemme v:ja. Ulkomailta
tuodaan niitä paljon enemmän kuin maasta
viedään, kuten seuraavalla palstalla olevasta
tilasto-otteesta v:lta 1912 näkyy.
Tuonti oli silloin 13,179,516 mk. vientiä
suurempi.
ks. erikoisartikkeleita rehukasveista, R e h
u-aineet, R e h u a r v o y. m. [E. Cajander,
..Öljykakuista ja niiden käyttämisestä
lypsykarjalle" (1908); H. Nylander—E. Cajander,
»Lypsy-karjanhoito" (1918); Ii. J. Rasmussen, „Fodrings-
Vienti Tuonti
kg.__Mk. 1 kg. | Mk.
Vehnänleseitä — — 55.626.040 7.787.646
Rukiin — — 2.822.368 395.132
Öljykakkuja 1.318.180 237.262 14.547.245 2.673.185
Kauroja 5.655.498 904.880 15.600.893 2.366.373
Maissia — — 7.320.819 1.099.322
1.142.142 14.321.658
laere" (1915) ; Nils Hansson, „Handbok i
utfod-ringslära" (1912) : O. Kellner, „Die Emährung
der landwirtschaftlichea Nutztiere" (1912).
E. v. K.
Väkisinmakaaminen. V:sta rangaistaan
Suomen rikoslain mukaan sitä, joka pakottaa naisen
luvattomaan sekaannukseen väkivallalla tahi
uhkauksella, jossa pakottava vaara on tarjona,
taikka makaa naisen, jonka hän sitä varten on
saattanut tunnottomaan tilaan tai
kykenemättömäksi itseään puolustamaan. Rangaistus tästä
teosta, jonka yrityskin on rangaistava, on
kuritushuonetta korkeintaan 10 vuotta taikka,
asianhaarain ollessa erittäin lieventävät, vankeutta
vähintään 6 kuukautta (rikoslaki 25 : 4). V:u
tapaisina rikoksina mainitaan rikoslain 25 luv.
5 ja 6 § :ssä sellaisen naisen makaaminen, joka
muuten on tunnottomassa tilassa tai
kykenemätön itseään puolustamaan, sekä muun
haureellisen teon toimittaminen naisen kanssa, jonka
rikoksentekijä samalla tavoin kuin v:n
tapahtuessa on saattanut valtaansa. Sitäpaitsi
muistuttavat v:ta eräät muutkin siveellisyysrikokset,
vrt. Haureus, Siveellisyysrikos.
K. K-a.
Väkivalta eli ruumiillisen voiman
käyttäminen jonkun henkilön vastustuksen murtamiseksi
on uhkauksen (ks. t.) ohella rikoslaissa mainittu
useiden rikosten tekotapana. Tällaisia rikoksia
ovat pakottaminen, ihmis- ja naisryöstö,
väkisinmakaaminen, ryöstö, virkatoimessa olevan
virkamiehen vastustaminen y. m. K. K-a.
Väkivaltainen puuttuminen virkatoimeen.
Sitä, joka väkivallalla tai väkivaltaa uhaten
pakottaa tai koettaa pakottaa virkamiestä
tekemään tai tekemättä jättämään virkatoimen tahi
sanotulla tavalla tekee hänelle vastarintaa
virka-asioissa taikka muuten harjoittaa väkivaltaa
virkamiestä vastaan virantoimituksessa tai
kos-taaksensa hänelle virkatoimesta, rangaistaan
rikoslain 16:nnen luvun 1 §:n mukaan
kuritushuoneella enintään neljäksi vuodeksi tai
vankeudella vähintään kolmeksi kuukaudeksi taikka, jos
asianhaarat ovat erittäin lieventävät, tätä
lyhyemmällä vankeusrangaistuksella tai
sakkorangaistuksella. Saman luvun 2 § :ssä säädetään
rangaistus haitanteosta virantoimituksessa olevalle
virkamiehelle. K. K-a.
Väkiviina, s p r i i, etylialkoholia jossa on
joku määrä vettä ja epäpuhtautena muitakin
vie-raita aineita. Alkoholia on tav. 80-95 vieraita
aineita, etupäässä n. s. sikunaöljyä 0-0,6 %.
V:n ominaisuudet ovat pääasiassa samat kuin
puhtaan etylialkoholin (ks. Alkoholi).
Suurin osa v:aa on näihin asti käytetty
nautinto-tarkoituksiin, miedontamalla sitä vedellä
juotavaksi paloviinaksi, tekemällä siitä liköörejä tai
lisäämällä sitä viineihin. Yhä enemmän aletaan
v :aa kuitenkin käyttää teknillisiin tarkoituksiin,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
