Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Väkiviina ... - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1633
Väkiviina
1637
liolia, joten sitä voidaan käyttää vain teknillisiin
tarkoituksiin.
II. Tislaaminen, r a a’ a n v ä k i v i
i-n a n valmistus. Alkoholin erottaminen
käyneestä mäskistä, jossa sitä käytetyistä
raaka-aineista ja menettelytavoista riippuen on 1-17 %,
tapahtuu paraiten tislaamalla. Alkoholihan
kiehuu 78,>° :ssa, siis yli 20° alemmassa lämmössä
kuin vesi. Jos nyt alkoholin vesiliuosta
kiehutetaan, on höyryn ja siis myös siitä
jäähdyttämällä saadun tuloksen alkoholinpitoisuus
suurempi kuin alkuperäisen liuoksen. Jos saatu tulos
tislataan uudelleen ja tislaus täten uudistetaan
kyllin monta kertaa, saadaan lopuksi 96
painoprosenttia alkoholia sisältävä liuos.
Korkeammalle ei paljaan tislauksen avulla päästä, vaan
on „absoluuttisen" alkoholin valmistamiseksi
loppuvesi poistettava jollakin vettä sitovalla
aineella, esim. kalsiumoksidilla.
Jos alkoholia tahdotaan väkevöidä vain
nau-tiutotarkoituksia varten, saa tislauskoje olla
hyvinkin yksinkertainen (ks. Viinapannu).
Tällaisilla kojeilla valmistetaankin usein
palo-viina, konjakki, rommi y. m. väkevät juomat.
Täten saaduissa juomissa on alkoholia 25-60 %
ja on niissä myös sikunaöljy suurimmaksi osaksi
jälellä; sehän juuri antaakin juomalle sen
erikoiset maku- y. m. ominaisuudet. — Jos
tällaisilla kojeilla tahdotaan saada väkevämpi tulos,
on tislattava useaan kertaan eli
rektifiseerat-tava. Aluksi tislautunut osahan on aina
alkoholi-rikkaampaa. Mutta v:n suurteollisuudesta
voitiin puhua vasta senjälkeen kuin oli keksitty
järjestelmä, jonka avulla nuo perättäiset
tislaukset voitiin suorittaa samassa kojeessa yhdellä
kertaa. Sellaisen kojeen «yhdistettyä tislausta"
varten rakensi 1817 Pistorius (ks. kuv. 3).
Mäski joutuu ensiksi putkea d myöten
„etuläm-mittäjään" e, siitä kattilaan b ja lopuksi o-.han.
Tässä kattilassa kuumenee se putkea i myöten
tulevan höyryn vaikutuksesta. Sekoituslaitteet
k estävät mäskiä palamasta pohjaan. a:sta
kehittyvät alkoliolinpitoiset höyryt kulkevat ensin
6:ssä olevan mäskin läpi, jolloin niistä
etupäässä tiivistyy vettä, höyryjen tullessa alkoholi
i ikkaammiksi. Lopuksi joutuvat nämä höyryt
etulämmittäjää c ympäröivään kattilaan,
„rekti-fikaattoriin". Tälläkin kerralla tiivistyy etu
päässä vettä ja yhä alkoholirikkaampi höyry
jatkaa matkaansa päällekkäin asetettuihin leveisiin
altaihin (vrt. Tislaus, kuva 6), joita
kastellaan sen verran vedellä, että taas vain osa
höyryistä tiivistyy. Tämä osa juoksee takaisin
rekti-fikaattoriin; alkoholirikkaat höyryt kulkevat
ylintä putkea myöten jäähdyttäjään, jossa ne
vihdoin tiivistyvät ja juoksevat nestemäisenä v:ua
ulos. — Pistoriuksen tislauskojeessa ilmenevät
jo osittain ne periaatteet, joille
myöhemmätkin tislauslaitteet perustuvat: alkoholi- ja
vesihöyryn seos tiivistetään useampaan kertaan,
joten se asteittain väkevöityy ja tiivistyessä
vapautuva lämpö käytetään mäskin
kuumentamiseksi.
Pistoriuksen tislauskojetta käytettiin yleisesti
v:een 1870 saakka ja pienissä polttimoissa
vieläkin. Tästä kaksikattilajärjestelmästä on
kehittynyt nykyinen „katkeamattomasti" jatkuva
tislaus; nykyisissä tislauslaitteissa riistetään
mäskiltä, joka hitaasti kulkee kautta koneen,
alkoholi aivan tarkkaan ja saadaan v. n. 80-90,
jopa 96 <JC :sena.
Ensimäisen laitteen keskeytymätöntä tislausta
varten rakensivat 1817 Cellier-Blumenthal ja
D6rosne; myöhemmin ovat parannuksia laatineet
Coffey, Savalle, Heckman, Uges, Guillaume
y. m. Kuva 4 on läpileikkaus Savallen mallin
mukaisesta kolonniaparaatista. Siinä on tislaus-’
kolonni m, puhdistus- (rektifiseeraus-) kolonni h,
etulämmittäjä eli höyryutiivistäjä C,
jäähdyt-täjä k, v:n juoksuputki a ja
rankkisäännös-täjä 8. Alkoholinpitoinen mäski johdetaan
höyry-pumpun avulla käyntiammeesta putkea a
myöten etulämmittäjään C, jossa se kiertää läpi
putki-spiraalin b n. Täten vaikuttaa se osittain
tiivis-tävästi puhdistuskolonnista putkea u myöten
tulleihin höyryihin, samalla itse liitnmiten ja sitte.i
kulkien putkea e pitkin mäskikolonnin M yli
-pään kerrokseen, juosten siitä kerros kerrokselta
alaspäin. Eri kerroksia yhdistävät toisiinsa
avo-päiset putket (kuva 5), jossa on osa
mäski-kolonnia. Näitä putkia myöten mäski pääseo
valumaan alaspäin, samalla kuin alhaalta
ylöspäin nousevat alkoholihöyryt kulkevat kerrosten
keskellä olevain avonaisten, alareunoillaan
mäskiin asti painuvalla kannella varustettujen
putkien ja siis itse mäskinkin kautta, kuten kuvassa
olevat nuolet osoittavat. Täten ne kuumentavat
mäskin kiehuvaan tilaan, itse osaksi tiivistyen ja
tullen yhä alkoholirikkaammiksi, mäskin taas
menettäessä alkoholinsa kerros kerrokselta,
kunnes se lopulta täysin alkoholittomana rankkina
poistuu rankinsäännöstäjän S kautta, putkea h
myöten. Alkoholihöyryt nousevat mäskikolonnin
ylimmästä kerroksesta puhdistuskolonniin /?,
jonka seulautapaan lävellisten kerrosten läpi
niiden taas täytyy tunkeutua, ja samalla seu
vesi-rikkaan tiivistymistuloksen läpi, joka, kuten
edellä mainittiin, on tiivistynyt C:ssä ja
putkea n myöten valuu takaisin puhdistajaan.
Lopuksi höyryt nousevat putkea n pitkin
tiivis-täjään C, siellä osaksi tiivistyen ja vain osaksi
jatkaen höyrynä matkaansa putkea p pitkin
jäähdyttäjään k, jossa ne korkeaprosenttiseksi
v:ksi tiivistyneinä juoksevat a:n läpi, johon
sovitettu laite aina ilmoittaa v:n väkevyyden.
— Jäähdytysvesi tulee jäähdyttäjään putkea q
pitkin, siitä putken v kautta tiivistäjään C,
josta taas pois pitkin s:ää. Putkea y myöten
tulee mäskikolonniin se vesihöyry, koneiden
jäännösliöyry tai korkeapainehöyry, joka
kuumentaa alinna olevat mäekikerrokset kiehuvan
kuumiksi ja siis pitää yllä koko tislautumista. —
Tästä laitteesta on käytännössä monta muunnosta,
joilla on tarkoituksena saada alkoholin
poistaminen mäskistä tehokkaammaksi, estää
paksumpia mäskejä käytettäessä mäskiputkien
tukkeutuminen kolonneissa ja säästää tilaa (n. s.
defleg-maattorit korvaavat samalla sekä
puhdistus-kolonnin että tiivistäjän). Toisissa, n. s.
kaksiosaisissa aparaateissa, ovat puhdistuskolonni ja
mäskikolonni erillään toisistaan, eräissä
mäski-kolonni jotenkin täynnä mäskiä ja vain
eräänlaisilla uurretuilla lautasilla jaettuna eri
kerroksiin.
III. Ra a’an väkiviinan
raffinee-r a u s. Se v., joka polttimoissa tislauksen
jälkeen saadaan, sisältää n. 80-90 alkoholia.
Siinä ovat yielä jälellä käymisen sivutuotteet.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
