Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Väkiviina ... - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1639
Väkivipu—Väliaikainen sovintojako
1640
jotka siitä puhtaan v:n saamiseksi on
poistettava. Peruna-v:ssa kuuluu tähän sikunaöljyyn
amylialkoholia, isobutylialkoholia,
propylialkoho-lia, estereitä, aldehydiä, furfurolia y. m.
Raffineeraus toimitetaan osaksi kemiallisin
keinoin, osaksi vain tislaamalla. Raaka v.
filtreerataan 50’%:iseksi laimennettuna
karkeiden hi iii kerrosten läpi, jolloin hiilen huokosissa
oleva happi muuttaa sikunan alkoholit hapoiksi.
Nämä muuttuvat estereiksi, jotka osaksi
imeytyvät hiileen, osaksi jäävät v:aan, hienontaen
kyllä sen makua ja hajua, mutta vähentäen
kuitenkin sen puhtautta. Puuhiilillä filtreeraamalla
ei siis sikunaöljyjä kokonaan saada poistetuiksi.
Monia muitakin kemiallisia ja fysikaalisia
puh-distustapoja 011 käytännössä. Mutta on pyritty
ja o päästykin siihen, että sikunaöljyjen
poistaminen voi tapahtua yksinomaan
puhdistustis-lauksen, rektifiseerauksen, kautta.
Ivuva 6 osoittaa erästä 15 m korkeata
rektifi-seerausaparaattia. Tässä ei tislaus ole
keskeytymättä jatkuva vaan jaksottainen. Suuri
rautainen tislauspannu A täytetään raa’alla, puoleksi
vedellä laimennetulla v:lla kutakin kertaa varten
erikseen. Sen päällä 011 vaskinen
rektifiseeraus-kolonni li. Vielä kuuluu aparaattiin
deflegmaat-tori D, jäähdyttäjä E sekä useita lisillaitteita.
Pannun sisältö tislataan hitaasti ja eri osat
tis-laustulosta kootaan eri astioihin. Täten saadaan:
etutipat, hienosprii ja jälkitipat. Etutipoissa 011
mukana aldehydi, jälkitipoissa sikunaöljyt ja
sikunavesi, jotavastoin pääasiallinen tislaatti,
hienosprii, on niistä vapaa. Tämä keskitislaatti
jaetaan vielä puhtautensa mukaan eri osiin,
sekundasprii, priimasprii, viinisprii (puhtainta,
96,4 voi. % alkoholia sisältävää). Paras
rektifi-seeraus-tulos saadaan peruna-v :sta, likimain
yhtä hyvä inaissi-v :sta. Kuvattu kone antaa
79,2%. koko alkoholimäärästä viinispriinä, 7.s %
sekundaspriinä (96,t voi. %:isena), 8,1 siitä
saadaan 95 % :isena etutuloksena.
O11 rakennettu myös sellaisia yhdistettyjä
aparaatteja, joilla saadaan viinisprii suoraan
mäskistä. Sellaisia tislaus-rektifiseeraus-aparaatteja
ovat esim. Guillaumen ja Illges’in rakentamat.
Niitä käytetään suurimmissa v.-tehtaissa.
Pienemmissä polttimoissa valmistetaan usein vain
raakaa v:aa, joka sitten puhdistetaan erityisissä
tehtaissa.
V.-teollisuuden sivutuotteista on tärkein
rankki, jolla on suuri ravintoarvo; siinähän 011
jälellä kaikki muut ravintoaineet paitsi
tärkkelys. Eräs maissipolttimo Unkarissa, joka
valmistaa .’50,000 1 v :aa (100 </t) päivässä, elättää
rankilla 2,000 härkää; niiden lannassa tulevat
kaikki kasvien ravintoaineet takaisin maahan.
Melassirankki kelpaa vain lannoitusaineeksi.
•Tuuri rankin arvokkuus liittää v.-teollisuuden
useissa maissai läheisesti maanviljelykseen. —
Toinen sivutuote, jonka arvo varsinkin viime
aikoina 011 kohonnut, 011 sikunaöljy. Sen eri
alkoholit erotetaan fraktsioneeraamalla toisistaan
ja muutetaan etikka-, voi- ja valeriaanahappojen
estereiksi. Näitä käytetään hyvänliajuisuutensa
takia keinotekoisina hedelmäliajuaineina. —
Hiilidioksidiakin, jota käymisen aikana kehittyy
suurissa määrin, on viime aikoina alettu ottaa
talteen.
Tutkittaessa jonkin väkiviinanäytteen arvoa
on ensiksikin määrättävä, miten paljon se
sisältää etylialkoliolia; tästä ks. A 1 k o h o 1 o m e
t-r i a. Alkoholinpitoisuus ilmaistaan joko
painotat volymiprosenteissa. Edellinen ilmaisee, miten
monta grammaa etylialkoliolia on 100 g :ssa v :aa ;
jälkimäinen, miten monta cm3 sitä on 100em3:ssä
v:aa. Jotain v.-määrää ilmoitettaessa on
otettava huomioon sen väkevyys ja laskettava, miten
paljon 100 °/0 :ista tai 50%:ista (jälkimäinen 11. s.
normaaliväkevää) v:aa se vastaa; oleellinen
merkityshän 011 vain tällä luvulla. Sitäpaitsi on
tutkittaessa otettava selville, •minkä verran v:ssu
on sikunaöljyjä ja muita epäpuhtauksia.
Maku-kokeella on tällöin usein suurin arvo. — Se v.,
joka lasketaan kauppaan teknillisiin
tarkoituksiin käytettäväksi, tehdään nautinnoksi
kelpaamattomaksi lisäämällä siihen eräitä aineita (ks.
D e 11 a t u r o i d a). Denaturoimisen toimittaa
valtio, joka yleensä pyrkii säännöstelemään v:n
valmistusta ja kauppaa; onpa se eräissä maissa
joutunut yksinomaan valtion huostaan.
Allaolevasta taulukosta näkyy Suomen
v.-teollisuuden vaiheet kymmenvuotiskausina 1873-1912
sekä vv. 1913, 1914 ja 1915, jolloin sota-ajan
vaikutus on havaittavissa. V:sta 1915 alkaen
on v :aa saanut valmistaa vain niissä
polttimoissa, joissa samalla valmistetaan painohiivaa.
Vuosina Polttimoiden luku (keskimäärin) Tuotanto milj. litr. (50%) Painohiivaa milj- kg. Denaturoitu milj. lltr. (50°/o) Raaka-aineena
käytetty
Ruista milj. kg Maissia milj. kg. Perunoita, juurikkaita y- m. 1,000 hl. |
1873 - 82 63 98,4 93.» 7* 258
1883 -92 54 84,s 0,33 – 64,7 21,. 274
1893-02 28 70,i 3,17 3,o 35,7 41,7 116
1903-12 22 62.5 6,70 20.6 57,5 38
1913 20 5,45 0,87 0,8s 1,44 5,36 —
1914 20 5,17 0,8» 0.78 1,71 5,14 .—
1915 4 1,11 0,84 0,77 l,a 1.06 —
[M. Maereker, „Handbuch der
Spiritusfabrika-tion" (1908); Ost, „Lehrbuch der chemischen
Teohnologie" (1914); Ullman. ,.Enzyklopädie der
technischen Chemie" (1914).] ’ N. J. T.
Väkivipu = ruuvivintturi ks. V i n 11 u r i.
Väkäkeihäs ks. Heittoaseet.
Väkävarsi ks. K a h d e k s a n n e s u 11 o t t i.
Väliaikainen kaupantekotodistus (ruots.
interimsslut.iedel, saks. Interimsnote), todistus,
joka annetaan ostajalle määrätyn ajan kuluttua
täytettävän kauppa- tai hankintasopimuksen
teosta. E. H-s.
Väliaikainen sovintojako 011 tilan
yhteisomistajani keskenään tekemä sopimus siitä, ettii
kukin heistä hallitsee määräalaa tilasta. V. s. voi
käsittää joko tilan kaikki tilukset tai
ainoastaan osan niistä, esim. viljellyt alat. muun osan
jäädessä edelleen yhteisesti nautittavaksi.
Lainsäädäntömme ei sisällä määräyksiä v:n s:n
teosta, vaan ovat asialliset voineet tehdä siitä
sopimuksen joko suullisesti tai kirjallisesti. On
v:ia s:oja tehty sitenkin, että maanmittari
tila-osakasten osoitusten mukaan on pyykittänyt
sovintorajat. Sovintojako 011 laadultaan
väliaikainen mutta jää voimaan senkin jälkeen, kun
jonkun sopimuskumppanin tilaosuus 011 siirtynyt
toiselle omistajalle, ja lainopissa on lausuttu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
