Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Väliaikaiset verot ... - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1611
Väliaikaiset verot—Välikatto
1642
eriäviä mielipiteitä siitä, voidaanko v. s. purkaa
muussa tapauksessa kuin siinä, että tila
lopullisesti halot aa n. Laillista halkoinisjakoa saavat
asialliset vaatia v:n s:n sitä estämättä.
Sovinto-jaon väliaikaisesta luonnosta seuraa, ettei se,
kuten halkomisjako, perusta osakkaalle lopullista
omistusoikeutta hänen nautittavikseen
langenneisiin määräaloihin. Hän voi siis ainoastaan
yhdessä muitten osakasten kanssa myydä
hallussaan olevasta tilaosasta palstan. Sitävastoin
tila-osakas maan tuotteisiin nähden v:n s:n nojalla
hallitsee tilusalaansa muista osakkaista
riippumatta ja on oikeutettu sovinnolla jaetusta,
metsästä myymään puutavaraakin korvaamatta
yhteisomistajilleen seu arvoa. V:een s:oon
perustuva täydellinen nautintaoikeus lakkaa, kun
halkomisjako on kuulutettu aloitettavaksi.
Halkoinisjakoa toimitettaessa tilalla, joka ennen on ollut
v:n s:n alainen, on kullekin osakkaalle mikäli
mahdollista annettava hänen aikaisemmin
hallitsemansa viljellyt tilukset, ja jos nämä
nousevat yli sen tilusmäärän, mikä hänelle on tuleva,
saa hän korvauksen luovutettavilla alueilla
tekemistään parannuksista. Samoin on tilaosalle
jaettava siihen sovintojaon mukaan kuulunut
teollisuusalue, kivilouhos, koski, kalastus tai muu
erityinen osuus. fj. L. I^ang, „Storskiftet",
sama, „Jakoperusteesta kylässä"; J. Serlachius,
„Sakrätten enl. gällande finsk rätt"; K.
Haataja. „Jakolainsäädäntö"; „Juridiska föreningens
tidskrift"in eri vuosik.j E. H-s.
Väliaikaiset verot ovat erinäisiä sota-aikana
vuosina 1914-17 voimassa olleita veroja, joita
Suomessakin määrättiin kannettaviksi hallitsijan
päätöksen nojalla, ilman valtiopäivien
suostumusta. Kun syksyllä 1914 Venäjällä säädettiin
v&liaikainen vero matkustajien, matkatavaran ja
tavaran kuljetusmaksuista, ja se tuli
sovellutettavaksi myös Pietarin-Valkeasaaren rataosaan,
vahvistettiin joulukuun 29 p:nä s. v. asetus, joka
määräsi Suomen valtionrautateillä ja niiden
kanssa henkilöyhdysliikenteessä olevilla
yksityisillä rautateillä matkustajilta kannettavaksi veroa
25% kuljetusmaksusta; myöhemmin tämä vero
korotettiin 30 % :ksi. Maaliskuun 27 p:nä 1915
annetulla asetuksella määrättiin myös tavaran ja
matkustajain pakaasin kuljettamisesta rautateillä
suoritettavaksi väliaikaista veroa 10, 25 tai 50 %,
riippuen kuljetusesineen laadusta. Nämä verot,
jotka tuottivat valtiolle melkoisia tuloja,
lakkautettiin syksyllä 1917. — Helmikuun 1 p:nä 1915
asetettiin telefonivero, jota kannettiin 15 mk.
koneelta. Alkoholinpitoisiin juomiin, erikseen
mallasjuomiin ja alkoholinpitoisten aineiden
tukkukauppaan, kohdistui verraten tuntuvia
väliaikaisia veroja, joiden määrää useita kertoja
korotettiin. L. Hrm.
Väliaikakorot, korot, jotka on suoritettava
todellisen maksupäivän ja myöhemmän
erääntymispäivän väliseltä ajalta; kun on kysymys
arvopapereista: ne myyjälle hyvitettävät korot,
jotka juoksevat viimeisestä koronmaksuajasta
ostopäivään.
Väli-Ameriikka, yhteinen nimitys
Keski-Ameriikalle ja Länsi-Intian saaristolle (ks. n.).
Väliehto (lat. clausula), keskinäisen
sopimuksen sisältävä määräys, ks. S o p i m u s.
Välihallitus, hallitus, joka johtaa valtion
asioita aikana, jolloin säännönmukainen hallitus
jostakin syystä ei voi toimia. Erityisesti v:lla
tarkoitetaan olotilaa, joka monarkisessa valtiossa
syntyy, kun vallanperimykseen oikeutettu
lial-litsijasuku on kuollut sukupuuttoon taikka
valtaistuimesta luopunut tai valtaistuimelta syösty.
Tätä tilaa nimitetään tav. interregnum iksi
(ks. t.).
Väli-isku ks. I s k u.
Välikansi (ruots. mellundiick), yleisnimi
aluksen pääkannen alapuolella oleville kansille.
Välikasvu, iutussusseptioni las.
Rasva iii i ne n.
Välikatto, v ä 1 i 1 a t t i a. v ä 1 i p e r m a u t o,
rakcnnust. Puu- ja usein myös
kiviasuinraken-nuksissa rakennetaan v. j)uisten kannattajien,
vuoliaisten varaan. Tavallisia vuoliaisia
(vah-vuusmitat 15X25 tai 30 cm) voidaan käyttää
Puinen välikatto.
0 m jännemittaan asti ja asetetaan ne noin
00-80 cm etäisyydelle toisistaan. Saman v:n
vuo-liaiset muodostavat yhteisesti vuoli a iske
r-ran (hirsikerran, palkkikerran). Vuoliaisten
kylkiin kiinnitettyihin ripoihin nojaa
täyteainetta kannattava laudoitus, täytepohja
(- salapohja, salalattia, salapermanto), jolla
pohjatäyte lepää. Että täytekerros tulisi
tarpeeksi paksu, ei permantolankkuja tav.
kiinnitetä suorastaan vuoliaisten, vaan
korokkeiden päälle. V:n laipion muodostaa
vuoliaisten alapintaan kiinnitetty
panelilaudoi-tus tai rappaus. Suurempaa koristeellisuutta
tavoiteltaessa voidaan vuoliaiset sopivasti
veisteltyinä jättää laipiossa näkyviin tai laipio
kokonaisuudessaan jakaa ruutuihin, kasetteihin (ks. t.)
y. m. s. Puisen v:n vahvuus ou tav. 45-60 cm.
Kivirakennuksissa on puinen v. ullakon puolelta
peitettävä palo permannolla (ks. t.).
Äänen kuulumisen estämiseksi kerroksesta
toiseen on kokeiltu m. m. käyttämällä samassa
v:ssa kahta lomittaista vuoliaiskertaa, joiden
vuoliaiset eivät siis koske toisiinsa ja joista
toinen kantaa lattiaa täytepohjineen, toinen
laipiota. Kalleutensa vuoksi eivät tällaiset
kuitenkaan ole saavuttaneet mainittavaa käytäntöä.
Tulenkestävä v. aikaansaadaan käyttämällä:
fEEE
Rautakacnattajilla lepäävä, tulenkestävä välikatto.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
