- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1649-1650

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Välittäjä ... - Yhdysvallat

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1649

missä koneissa tav. lattian alla.
Höyrynmenek-kiiji nähden on edullista kuumentaa v. ulkoa,
mikä tav. toimitetaan vereksen höyryn avulla.

E. S-a.

Välittäjä, v:us., ks. .M e d i a n 11 i.

Välittömät verot. Verojen käytännöllisessä
ja tieteellisessä ryhmittelyssä (ks. Vero) on
verojen jako välittömiin ja välillisiin
veroihin ehkä kaikkein tärkein. Tämä jako
voidaan tehdä useampia eri näkökohtia
silmälläpitäen. Historiallisesti vanhin ja sananmuotoa
enin vastaava 011 seuraava jako veronkantotavan
perusteella: v:ksi v:ksi sanotaan niitä, jotka
lain mukaan verotetta.va itse välittömästi
suorittaa tai suorituttaa veronkantajalle.
Veronalaisena ja veronmaksajana sekä myös
verosubjek-tina (ks. n.) on tällöin sama henkilö. Välillisiä
veroja ovat ne, joita valtio ei suorastaan ota
siltä, jota niiden tulee kohdata, vaan veronsiirtoa
(ks. t.) veroteknillisistä syistä hyväkseen
käyttäen joltakin välimieheltä, jonka siirrettäväksi
vero sitten jätetään sen niskoille, jota
lainsäätäjä on tarkoittanut verotettavaksi.
Veronalainen ja verotettava ovat tässä tapauksessa eri
henkilöitä. Välittömiä veroja ovat tämän jaon
mukaan kaikki tulo- ja tuottoverot,
varallisuusvero, perintövero, eräät varallisuudensiirtoverot
ja kulutusverot (ylellisyysverot), kun taas
välillisiä veroja ovat monet kulutusverot, kuten jauho-,
suola-, olut-, sokeri-, tupakka- y. m. verot sekä
tullit. Toinen niinikään sangen vanha ja
veron-kantotapaan liittyvä jako tehdään sen perusteella
kannetaanko verot pysyväisten, ennakolta selville
otettujen seikkain ja edeltäpäin valmistettujen
veroluetteloiden mukaan vai liittyykö niiden
suoritus vaihteleviin, enemmän tai vähemmän
tilapäisiin toimiin tai tapahtumiin, jolloin verojen
suuruus kussakin tapauksessa määrätään ja
peritään yleisten tariffien mukaan. Edelliset verot
ovat tällöin välittömiä, jälkimäiset välillisiä
veroja. Edellisiä nimitetään toisinaan myös
katasteri-, jälkimäisiä tariffiveroiksi. Tämän
jaon mukaan ovat välittömiä veroja tulo-,
tuottoja varallisuusverot ja välillisiä
varallisuuden-siirto-, perintö- ja kulutusverot, tullit näihin
luettuina. Kolmannen, uudemman jaon mukaan
pidetään välittöminä niitä veroja, joissa maksukyky
suorastaan tulojen tai varallisuuden perusteella
otetaan selville, välillisinä sellaisia, joissa
menojen johdolla päätetään maksukyvystä.
Jälkimäisiin veroihin luetaan tämän mukaan paitsi
yleisiä kulutusveroja myös ylellisyysverot ja eräät
varallisuudensiirtoverot.

Välituote, useissa teollisuuksissa päätuotetta
valmistettaessa aluksi saatu raaka puolivalmiste,
jonka kauppa-arvo sellaisenaan on useimmiten
sangen vähäinen.

Välitys, kahden tai useamman
voimansiirto-laitoksissa yhdessä toimivan hammas-, hihna-,
kitka- tai ketjupvörän tai niiden akselien
pyö-rähdyslukujen tai kulmanopeuksien suhde;
myöskin vipulaitteissa käytettyjen vipujen pituuksien
tai niihin vaikuttavien voimien välinen suhde.
Väkipyörissä, nostokoneissa, painepu ristimissä,
y. m. s. v. tarkoittaa määrää, joka ilmaisee
montako kertaa vaikuttava voima tulee suurennetuksi
tai vaikuttava nopeus pienennetyksi, vrt.
Polku-Pyörä. ’ V. II.

Välityskauppa ks. Komissioni 2.

1650

Välitysoikeus ks. S o v i n t 0-0 i k e u s ja
Sovittelulautaku 11 ta.

Välitysteologia (saks. Veruiittlungstlieologic).
Sittenkuin Saksassa 19:nnen vuosis. ensimäisellä
neljänneksellä ratsionalismi oli voitettu,
muodostui useita uusia teologisia suuntia. Erästä näistä
nimitettiin välitysteologiaksi, syystä että siihen
kuuluvien miesten päämääränä oli poistaa se
juopa, joka oli syntynyt kristillisen
aatesisällyk-sen ja nykyajan henkielämän välille. Tätä
tarkoitusta varten useimmat heistä liittyivät
Schleier-macheriin (ks. t.), jonka jumaluusoppi muodosti
synteesin mainituista vastakohdista. Kuitenkin
luovuttiin Schleiermacherin radikaalisista
erikois-mielipiteistä, kuten panteismistä. V:n
syntymävuotena voi pitää v :ta 1827, jolloin aikakauskirja
„Studien und Kritiken" pantiin alulle. Suunnan
etevimmät edustajat olivat Schvveizer (ks. t.),
Ro the (ks. t.) ja II a se (ks. t.), kaikki
hienosti sivistyneitä ja uskonnollisesti syvällisiä
miehiä. V:aan kuuluivat myöskin ne miehet,
jotka teologisesti tukivat evankelista u n i
o-n i a (ks. t.), Saksan evankelisten kirkkojen
yhtymää, kuten N i t z s e h (ks. t.) ja D o r 11 e r.
Varsinkin dogmatiikan alalla v :11a oli eteviä
edus-tajia: Twesten, Schtukel ja tansk. Martensen
(ks. n.), joka kuitenkin filosofisesti etupäässä
liittyi Hegeliin ja spekulatiiviseen filosofiaan.
Sama oli suom. Granfeltin laita, joka myöskin
on luettava v:u edustaviin miehiin. [O.
Pflei-derer, „Die Entvvieklung der protestantischeu
Theologie" (1891); Fr. H. R. von Frank,
„Geschichte und Kritik der neueren Theologie"
(1894) ; F. Kattenbusch, „Von Schleiermacher zu
Ritschl" (1892).]

Välitystuomari ks. S o v i 11 t o t u o m a r i.

Välitystuomio ks. S o v i 111 o t u o m i o.

Välitystyyli, tyylistä toiseen välittävä, edelli
sen ajan tyylimuotoilun uusia aiheita ja aatteita
sulattava kehityskausi. Varsin luonteisena,
romaanisesta tyylistä gotiikkaan johtavana,
v. esiintyy Saksassa (1175-n. 1250).
Peruspiirteet, pohja, rakento ja huonejako, pysyvät vielä
romaanilaisina, mutta muodot pyrkivät
keventymään (dekoratiivisia ikkunamuotoja, solakat
pvl-väänvarret, y. 111.), sisäarkkitehtuurissa
huippu-kaari alkaa, tieltään tunkien pyöreän kaaren,
esiintyä luonnollisena tekijänä, etenkin kun
aletaan suorakaiteenmuotoisiakin tiloja kattaa
risti-holvilla. Bambergin ja Limburg a. d. Lahnin,
Osnabriickin, Ministerin, Roskilden (Tanskassa),
Naumburgin, Baselin ja Ratzeburgin
tuomiokirkot, Gelnhausenin, Riddagshausenin ja
Maul-bronnin luostarikirkot ovat varsin valaisevia v:n
esimerkkejä. l’-ti X.

Välitön vaali ks. Vaali ja Välillinen
vaali.

Välitön vero ks. Välittömät verot.

Väliverho erottaa katsomon näyttämöstä; sen
tarkoituksena on näytöksen loputtua ja
näytös-välin ajaksi peittää näyttämö yleisön katseilta.
V:t ovat joko yhtenä levynä ylös nostettavia tai
kaksijakoisina sivuille päin aukenevia.

Väliväite = oikeudenkäyntiväite, ks. V ä i t e.

Väliäänet ks. Ään i.

Väljennyshakkaus = v ä 1 j e 11
nysharven-11 u s, metsän myöhemmällä iällä toimitettava
hakkaus, jossa latvusyhteys pvsyväisesti rikotaan,
ks. A p u h a r v e 11 n u s. O. Lfli.

Välittäjä—Väljennyshakkaus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:49 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0853.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free