- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1651-1652

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Välittäjä ... - Yhdysvallat

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1651

Väljennyspora—Vänersborg

1652

Väljennyspora ks. V ä 1 lentäjä.
Väljentäjä, tav. nelikul nainen hampaallinen
ja hieman suippo teräksinen puikko, jolla
metallityössä reiät tehdään mää;äsuuriksi lyömällä v.
tämän läpi, jolloin hampaat leikkaavat reiän reu-

Kuva.3

noista lastuja; näin työ joutuu nopeammin kuin
viilaamalla. Väljenny s- 1.
kalvain-poralla (kairalla) (kuv. 1 ja 2)
vuorostaan väljennetään suoria tai kartiokkaita
pyöreitä reikiä joko vain suuremmiksi tai
tarkalleen määrämittaisiksi taikka ainoastaan
silitetään. V:ssä on ainakin 3, tav. useampi suoraa
tai kierukka-uraa joitten toinen reuna on
leikkaava. Bergin v:ssä (kuva 3) on m. m. päässä
hienot kierteet, jotka syöttävät v:n reikään. —
Suurempiin v.iin tehdään tav. aseteltavat ja
vaihdettavat irtoterät 1. leikkaimet. P-o P-o.

Välkevalo ks. Sähköpurkaus.

Vällyt (ruots. fäll), karvanahkaiset, vaatepääl
lyksiset rekipeitteet.

Välskäri (ruots. fnltskär, saks. Feldscher),
ks. Haavuri. Useissa maissa saatiin ennen
v:eitä sotajoukkoihin partureista, jotka oman
toimensa ohella hoitivat haavoja, paiseita y. m. s.
,,pikku kirurgian" alaan kuuluvia tauteja (ks.
Kirurgia); paitsi virkaansa sotajoukoissa
olivat v :t ennen oikeutetut harjoittamaan
ammattiansa myös yleisöä palvellen. Lääketieteeseen
kuuluvana on ,,pikku kirurgiakin" vähitellen
joutunut lääkäreille, myöskin armeioissa, joissa v :ien
asema on joutunut enemmän sairaanhoitajattarien
tointa vastaavaksi. — Venäjiinvallan aikuisessa
suom. sotaväessä oli v:eitä, joista vanhimmat
pataljoonan v :t saivat vääpelin arvon. Suomen
nykyisessä armeiassa ei v.-nimitystä käytetä, vaan
toimivat lääkärien apulaisina haavoittuneiden ja
sairaiden sotilaiden hoidossa 1 ä ä k i n t ä a 1
i-upseerit (1.-vääpelit, -kersantit ja
-alikersantit) ja -sotilaat sekä sodan aikana myös n. s.
paari n kantajat; tässä järjestelyssä on
noudatettu saks. esikuvaa. — ks. myös S a n
i-teettiväki. Y-ö L-r.

Välskärin kertomukset. V.k:ksi („Fältskärns
berättelser") nimitti Z. Topelius (ks. t.) sitä
laajaa, yhtäjaksoista kertomussarjaa, josta hän
julkaisi suuren osan ensin (v:sta 1851 lähtien)
..Helsingfors Tidningar"issa ja 1853-67 kirjamuodossa
ja jossa hän kuvailee hist. henkilöitä, oloja ja
tapahtumia, alkaen 30-vuotisen sodan ajoista aina
Kustaa III:een asti. Suomeksi V. k. ilmestyivät
ensi kerran 1867-82 (K. G. Levanderin, N.
Hau-vosen, R. Mellinin ja K. Kramsun kääntäminä)
ja toisen kerran vv. 1895-98 (Juhani Ahon
kääntäminä) .

Vältti, kääntöaura.

Välttämättömyys. Arvostelmat jaetaan
logiikassa modaliteettiinsa 1. varmuusasteeseensa
(1. ,,vakuudellisuuteensa", ks. n.) nähden
problemaattisiin 1. mahdollisiin, assertorisiin 1.
tosiasiallisiin ja apodiktisiin 1. välttämättömiin.
Sanomme arvostelmaa tai asianlaitaa
välttämättömäksi, kun se ei voi olla toisin, kuin miten
se on. Voidaan erottaa eri lajeja v:tä. V. on
loogillinen 1. a j a t u s-v :t ä, kun jokainen
sille vastakohtainen ajatusyhdistelmä osoittautuu
itsessään ristiriitaiseksi. V. on reaalinen
1. I u o n n o n-v:tä, kun maailman tosiasialliset
olot vaikuttavat, että muunkaltainen asiain tila
tai tapahtumain kulku on mahdoton. V. on
absoluuttinen 1. ehdoton, kun
käsitämme sen olevan voimassaan riippumatta
mistään ehdoista; ehdottomasti välttämättömiksi
käsitämme niitä totuuksia, jotka ova’t ankarasti
1. täysin ajatusvälttämättömiä (ks. Aksiomi.
Evidentti). V. on hypoteettinen 1.
e h d o 1 1 i n e n, kun se johtuu joistakin
erikoisista määräävistä syistä;
„luonnonvälttämättö-royys" johtuu aina maailman tosiasiallisista
oloista eli rakenteesta ja on siis loogillisesti
katsoen vain hypoteettinen. — Kun puhutaan v:stä
ja käytetään apodiktisia lausetapoja („täytyy
olla", „on välttämättä" y. m.), niin tämä hyvin
monissa tapauksissa ilmaisee vain sen, että puhuja
tuntee ne määräävät syyt, joiden johdosta asia
on niinkuin se on. Mutta niilläkin totuuksilla,
joita me käsitämme „vain tosiasiallisiksi", on
epäilemättä hyvin usein, — monien ajattelijain
mielestä aina, — pakottavat syynsä, vaikka me
emme niitä tiedä; nämä totuudet ovat siten
itsessään oikeastaan yhtä välttämättömät. Siis erotus
apodiktisten ja assertoristen arvosteluiain välillä
ainakin sangen usein ei osoita mitään
objektiivista eroavaisuutta kyseessäolevissa asioissa, vaan
ainoastaan, että meidän tietomme asiasta on
toisessa tapauksessa täydellisempi kuin toisessa.

A. Gr.

Vänern (Venern), Skandinaavian suurin,
Laatokan ja Äänisjärven jälkeen Euroopan
suurin järvi, Keski-Ruotsin alangolla,
Länsi-Göötan-maan, Vermlannin, ja Dal-maakunnan
ympäröimä; 5,568 km2, josta n. 240 km2 saaria a
luotoja. Suurin pituus koillisesta lounaaseen
180 km, leveys 80 km. Korkeus meren pinnasta
keskim. 44,i m; korkeusvaihtelu 3 m:iin saakka.
Suurin syvyys 90 m. Vastakkaiset Vermlannin
ja Killlandin niemet sekä niiden välinen saaristo
jakaa sen kahteen selkään: Stora Vänern ja
Dalbo. Järveen laskevista n. 30 joesta on suurin
Klar-joki. Lasku joki on Göötajoki. Göötan
kanavan kautta V. on Vätternin ja Itämeren
yhteydessä, sekä Dallandin ja Seffle-kanavan kautta
Dal-maakunnan ja Länsi-Vermlannin yhteydessä.
Liikenne vilkas. Rannoilla on 6 kaupunkia
(suurin Karlstad), ja rautatie koskettaa rannikkoa
useissa paikoin. — Kaakkoisrannalla on
Kinne-kullen vuori (ks. t.). -V. E. 77.

Vänersborg (V e n e r s b o r g), kaupunki
Ruotsissa, Vänernin kaakkoiskiirjessä, saarella,
jonka mantereesta erottavat pieni Vassbottenin
järvi, Kaarlen haudan (Karls graf) kanava (ks.
G ö ö t a-j o k i) ja Gööta-joki. Läntisen
pääradan yhteydessä. Älfsborgin läänin
pääkaupunki. 7,701 as. (1911). Edullisen aseman vuoksi
vilkas liike (kaikkien Vänernistä Gööteporiin lii-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:49 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0854.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free