- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1653-1654

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vänersborgs län ... - Yhdysvallat

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1653

Vänersborgs Iän—Väri

1654

kettä välittävien laivojen on kulkeminen V:n
kautta). Harjoittaa viljakauppaa. Nahka-,
tulitikku- y. m. tehtaita. Luonnontiet.-kansatiet.
museo. Ylempi yleinen oppilaitos ja ylempi
tyttökoulu.— Sai kaupunginoikeudet 1646. M. E. H.

Vänersborgs Iän ks. Älfsborgs Iän.

Vanni (Svänni, Svenni). maatila Tyrvään
aseman lähellä.

Vänrikki (ruots. fänrik), keskiajalla se soturi,
joka kantoi lippua (ruots. jana) ; lipunkantajan
tuli olla rohkea ja luotettava mies, jonka täytyi
vannoa viimeiseen hengenvetoon puolustavansa
lippua ja ennen kuolemaansa itse kietovansa sen
ympärilleen. V:n 1807 jälkeen nuorinta
komppanian upseeria Preussin armeiassa nimitettiin
v:ksi. — P o r t e-6 p 6 e-v :k s i sanotaan Saksan
armeiassa faanjunkkaria, joka erikoisen
tutkinnon suoritettuaan saa käyttää hopeista
miekan-kannrketta (porte-epee); tämä arvo on lähinnä
vääpelin arvon jälkeen, mutta tällaisen arvon
saavuttanut voi erinäisillä edellytyksillä kohota
upseeriksi. — Suomen armeiassa v. on alin
upseerinarvo. M. v. H.

Vänrikki Stoolin tarinat. Runebergin
V. S. t:n („Fänrik Stähls sägner") ensimäinen osa
ilmestyi 1848 ja toinen 1860. Suomennettuina ne
julkaistiin ensi kerran 1877, toisen 1889
(P. Cajanderin suomennos) ja kolmannen 1909
(O. Mannisen suomennos).

Värekarvaepiteli ks. Ripsiepiteli.

Värekarvat 1. ripset, c i 1 i a t, ks. C i 1 i a t a
ja Ripsiepiteli.

Värend, ikivanha ruots. pikkumaakunta, joka
myöhemmin luettiin Smälandiin (ks. t.)
kuuluvaksi. V:llä oli oma lakikirjansa, jonka
säännöksistä varsinkin on kuuluisaksi tullut määräys,
että naisella oli sama perintöosa kuin miehellä,
kun vielä kaikkialla muualla Ruotsissa asianlaita
oli toisin. Perintätarinan mukaan tämä oli
syntynyt siten, että erään sodan aikana V:n naiset
Blenda nimisen neidon johdolla olivat tarttuneet
aseihin ja karkoittaneet maahan hyökänneet
tanskalaiset. V. muodosti Vexiön hiippakunnan,
ja sen asukkaat olivat tunnetut rohkeiksi ja
itsetuntoisiksi. Niitä nimitetään vtreiareiksi, mikä
on selitetty „arvomiehiä" merkitseväksi.
Syrjäisten asuinsijojensa vuoksi väestö kauan aikaa
säilytti vanhat alkuperäiset tapansa
elinkeinoihin, asuntoihin ja pukuun nähden. Nämä ovat
tulleet kuvatuiksi G. O. Hylten-Cavalliuksen
kiitetyssä teoksessa ,,Värend oeh virdarne" (2 os.,
1863-66), joka muutenkin antaa tietoja V:n
luonnosta, historiasta ja taikauskoisista tavoista.

K. G.

Väri, subjektiivinen näköaistimus, joka
edellyttää ulkoapäin silmään tulevan valon
vaikutuksesta toimimaan joutuvia elimiä. Auringonsäteet
herättävät kohdatessaan silmämme hermokalvon
valkoiseksi valoksi sanotun
näköaistimuksen. Tällaisen aistimuksen aiheuttaja, — josta
myös käytetään mainittua nimitystä, — on
eetterissä tapahtuva aaltoliike. Jokaista sädettä
vastaava aaltoliike on kokoonpantu hyvin suuresta
määrästä aaltoliikkeitä, joita vastaavat n. s.
yksinkertaiset, monokromaattiset
1. homogeeniset säteet. Näiden
aallonpituudet ovat erisuuret ja sentähden ne taittuvat
läväistessään prisman eri paljon. Erikseen
synnyttää jokainen aallonpituudeltaan 812 //// (inikro-

millimetriä) pienempi ja 310 suurempi säde
silmässä värillisen valon. Silmä ei kuitenkaan
kykene erottamaan kaikkia mainitun alueen aal
lonpituuksia vastaavia lukemattomia valosäteitä
erivärillisiksi, vaan huomaa ainoastaan v:ien
vähitellen sulautuvan toisiinsa. Newton erotti
prisman liajoittamassa auringonvalossa,
spektrissä (ks. Värihajaantuminen)
seitsemän pääväriä ja A. König on laskenut,
että normaalinen silmä voi erottaa siinä n. 160
eri värivivahdusta. — Joskin ne säteet,
joihin auringonvalo jakautuu prismassa, ovat
yksinkertaiset (jakamattomat), ei siitä
kuitenkaan johdu, että jokainen tällaista sädettä
vastaava aistimus on yksinkertainen. Onhan esim.
spektrin homogeenisia säteitä vastaava
sinivihe-riä v. sinisen ja viheriän yhdistymä. On teorioja,
joiden nojalla kaikki v:t selitetään olevan
muutaman harvan perusvärin yhdistyksiä.
Y o n g-H elmholtzin teoria edellyttää,
että hermokalvossa on kolme erilaista
fotokemiallista ainetta. Ensimäisen hajoaminen herättää
aistimuksen punaisesta, toisen hajoaminen
viheriästä ja kolmannen sinisestä.
Homogeeninen valo hajoittelee vähintään kahta,
useimmissa tapauksissa jokaista näistä kolmesta
aineesta. II e r i n g i n v.-t e o r i a n mukaan
voidaan kaikki v:t jakaa kuuteen yksinkertaiseen
komponenttiin, nimittäin valkoiseen ja
m u s t a a n sekä punaiseen, keltaiseen,
siniseen ja viheriään (saks. Vrrat,
Urgelb, Urblau, Urgriin). Jokaisessa v:ssä on,
paitsi yhtä tai kahta värillistä yksinkertaista
komponenttia, myöskin valkeaa ja mustaa. Kuta
vähemmän viimemainitut ovat huomattavissa, sitä
kauniimpi ja selvempi v. on; kuta enemmän ne
taas esiintyvät, sitä haaleampi tai mustamaisempi
v. on. — Kahta v:iä, olkootpa yksinkertaiset
tai yhdistetyt, sanotaan
komplementti-v:eiksi, jos ne yhtyneinä silmälle näyttävät
valkoiselta. Helmholtz on kokeilemalla
todistanut, että spektrin v:t määrätyllä tavalla
kaksittain yhdistettyinä synnyttävät näköaistimuksen
valkeasta valosta. Komplementti-v :ejä ovat siten

punainen ja viheriänsininen

. punakeltainen „ sininen (aallonpituus 489,7 ull)

keltainen „ indigosininen (aallonpituus 485,4 »(<)

viheriänkeltainen „ violetti (punasinervä).

Viheriä on ainoa yksinkertainen v., jolla ei
ole mitään yksinkertaista komplementti-v :iä.
Yhdessä purppuran kanssa viheriä antaa
valkoista valoa, mutta purppura on taas punaisen
ja violetin yhdistys. Spektrin v.ejä ja purppu"
raa sanotaan kyllästetyiksi v:iksi. Täi
laisiin v:hin valkoista sekoittamalla saadaan
k y 1 1 ä s t y m ä t ö n v. tai emävärin kyllästy
-mätön värivivahdus. Kyllästettyjen v :ien
sanotaan eroavan toisistaan värinsävynsä
puolesta. Sekoittamalla v:ejä voimme tulokseksi
saada minkä haluamamme värivivahduksen
tahansa, jos otamme huomioon, paitsi värinsävyä
ja värinkyllästystä, kolmanneksi v:n
valonvoimakkuuden. Siten esim.
komplementti-v:ien sekoitus antaa valkoista valoa vain silloin,
kun komponenttien valonvoimakkuudet ovat
tyystin punnitut. Niinpä punainen, indigosininen ja
violetti näyttävät tummemmilta kuin niiden
komplementti-v :t. Ilimmeätä valkeata valoa sano

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:49 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0855.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free