Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Väriaineet ... - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1657
Väriaineet
1658
011 tärkein kromikelta (vrt. Kromi),
jonka värillä valmistustavasta riippuen on eri
vivahduksia. Sitä käytetään huone- ja
taidemaalauksessa, paperin värjäyksessä, tapetti-,
kirja-ja kangaspai ilossa. K a d m i u m k e 11 a i s t a
(ks. K a d m i u m il käytetään öljy- ja
akvarellimaalaukseen ja toalettisaippuoihin. Se on
kalliimpaa mutta kestävämpää kuin kromikelta,
joka ilmassa olevan rikkivedyn vaikutuksesta
mustuu. Mussiivikultaa (ks. t.)
käytetään valekultaukseen ja pronssaukseen, vrt.
Pronssivärit. — Siniset ja vihreät
kivennäis-v. Sinisistä ks. Ultramariini,
Berliini n-s i n i n e n, S m a 1 11 i ja K
o-b o 1 11 i s i n i. Vaskenpitoisista kivennäis-v :sta
on vaskilasuuri (ks. t.) sininen;
vihreistä ks. M a 1 a k i i 11 i, Vuorivihreä ja
Sclivveinfurtin vihreä. Krominpitoisia
vihreitä kivennäis-v: ita on kromivihreä
(ks. t.) ja Guignetin vihreä (ks. t.). —
Ruskeat kivennäis-v. ovat tav.
mangaanin-pitoisia, ks. Umbra, ja Kasseli n-r u s k e a;
mustat, kuten grafiitti, noki ja k i
rnro ök k i (ks. n.), ovat enemmän tai vähemmän
puhdasta hiiltä.
Orgaanisista v:sta esiintyy osa
valmiina luonnossa, sekä kasvi- että eläinkunnassa
ja näitä on jo vuosituhansia käytetty kangasten
värjäämiseen. Nykyään valmistetaan kuitenkin
suurin osa orgaanisista v:sta keinotekoisesti.
Koska lähtöaineena käytetään melkein
yksinomaan kivihiilitervaa, sanotaan näitä värejä
myös terv av ä reiksi. Tervassa ei niitä
tietenkään sellaisinaan ole, vaan erotetaan siitä
ensin tislauksen avulla bentsoli ja toluoli, jotka
nitreerauksen ja sitä seuraavan pelkistämisen
kautta muutetaan aniliiniksi ja toluidiiniksi.
Näistä yhdistyksistä saadaan sitten eri
menettelyillä n. s. a n i 1 i i n i v ä r i t. Bentsolin ja
toluolin ohella saadaan kivihiilitervasta myös
fenoleja sekä naftaliinia, antraseenia ja
kinolii-nia, jotka kaikki ovat eri v:ii
kantayhdis-tyksiä. Puoleu vuosis. kuluessa on v:n
valmistus näistä kivihiilitervan aineosista kehittynyt
suurenmoiseksi teollisuudenhaaraksi. V. 1913
arvosteltiin maailman vuotuinen v :n-tuotanto
n. 400 milj. mk:ksi, josta Saksan osalle tuli */«.
Siellä oli n. 20 tehdasta, jotka valmistivat v:ta
kivihiilitervasta. — Kiinteämmin kuin ehkä
millään muulla kem. teollisuuden alalla ovat
tiede ja käytäntö olleet yhteistyössä
väriaine-teollisuuden luomisessa. V:n valmistus perustuu
niille teoreettisille käsityksille, joita v:n
mole-kylien rakennetta tutkittaessa on saatu. Kaikki
orgaaniset v. kuuluvat ensiksikin aromaattisiin
yhdistyksiin. Itse värillisyyden, sen, että aine
imee valkeasta valosta vain eräitä osia,
heijastaen tai läpipäästäen muut värit, saa v:ssa
aikaan määrätty atomiryhmitys, n. s. k r o m
o-f o r i r y h m ä (Witt), joka aina sisältää
kaksois-»iteitä. Sellaisia kromoforiryhmiä ovat esim. atso-
ryhmä C—N = N—C. nitrorvhmä C—N f , ke-
Cv ^O
tonirvhmä / C = O, kinoidinen ryhmitys = CeH4 =
CX
y. m. Nämä ryhmät voivat otfaa itseensä
ainakin kaksi atomia vetyä ja muuttua värittömiksi
1 e u k o yhdistyksiksi; hapettamalla saadaan
kromoforiryhmä uudelleen muodostumaan. —
Yhdistyksiä, joiden molekyleissä esiintyy yksi
tai useampia kromoforiryhmiä, sanotaan
kromogeeneiksi. Ne eivät
värillisyydestään huolimatta ole varsinaisia v:ta, ne eivät
värjää. Vasta jos molekyleihin liittyy lisäksi
eräitä happamia tai emäksisiä,
suolaa-muodostavia atomiryhmiä, joiden vaikutuksesta nämä
aineet voivat kiintyä kuituihin, muodostuu
varsinaisia v:ta. Niinpä ei esim. kellanpunainen
atsobentsoli Cells. N = N. CeH5 ole vielä väriaine,
se ei kiinnity kuituun. Karboksylin — OOOII
tai sulfoniliapporyhmän — S03H liityttyä
atso-bentsoliin muodostuu värjäävä, kuituun
kiinnittyvä yhdistys, esim. C6HB. N = N. C6H4. COOII.
Samoin tapahtuu hydroksyliryhmän — Oli tai
aminoryhmän — NH2 liittyessä molekyliin. Kaksi
viimemainittua ryhmää vaikuttavat samalla
suuresti vahventavasti väriin ja niitä sanotaan
auksokromiryhmiksi;
aminoatsobentso-lilla Cells- N = N. Cell-i. NHS on paljoa
voimakkaampi väri kuin sekä atsobentsolilla että sen
karboni- tai sulfonihapolla ja se vasta onkin
tyypillinen väriaine. Sen oksaalihappoista ja
suola-happoista suolaa käytetään ,,aniliinikeltaisena"
paljon värjäyksessä. Väriaineiden suolat ovat
yleensä paljoa voimakkaammin värillisiä kuin
vapaat yhdistykset.
Suhteessaan kuituihin ovat v. hyvin erilaisia.
Eräät, n. s. välittömästi värjäävät,
ovat helppoliukoisia veteen ja siirtyvät tästä
liuoksesta suoraan kuituihin, varsinkin e 1 ä i
n-kunnasta saatuihin, kuten villaan ja
silkkiin. Värit ovat hyvin kestäviä ja v:n sekä
kuidun välillä otaksutaan tapahtuvan kem.
reak-tsioni, kuidun esiintyessä kem. luonteensa
mukaisesti aminohappona, ja kyetessä sen vuoksi
muodostamaan suoloja sekä happamien että
emäksisten v :n kanssa. Kasvikunnasta
saadut kuidut, kuten puuvilla ja pellava, jotka
pääasiassa ovat selluloosaa, eivät juuri värjäänny
välittömästi, vaan on ne ensin ,,p e i t a 11 a v a",
s. o. käsiteltävä esim. tanniinilla tai saippualla
sekä oksennusviinikivellä, jonka jälkeen v.
yhdistyvät kuituun. Niin kestävää väriä kuin
edellisessä tapauksessa ei tässä kuitenkaan synny,
minkä vuoksi välittömästi värjääviä v:ta
käytetäänkin etupäässä vain villan ja silkin
värjäykseen. Kasvikuitujakin ilman muuta värjääviä
v:ta on olemassa. Näihin kuuluvat esim.
rikki-v ä r i t ja jotkut luonnossa esiintyvät kuten
kart-amiini ja k u r k u mii n i. Tässä
tapauksessa ajatellaan v :n liukenevan
kuituun. muodostaen sen kanssa n. s. kiinteän
liuoksen. — Välittömästi värjääviä v:ta sanotaan
substantiivisiksi. Välillisesti värjääviä
1. adjektiivisia ovat ne v. (alitsariini
v. m.), jotka kuituihin imeytettyjen
metallisuolo-jen kanssa muodostavat värillisiä,
liukenemattomia yhdistyksiä, n. s. metallilakkoja ja vain
täten kiinnittyvät kuituihin, tällöin kumminkin
hyvin kestävästi. — Täysin liukenemattomat v.
(esim. indigo, aniliinimusta) muodostetaan
vasta itse kuiduissa, imeyttämällä niihin vuoron
perään tarvittavat aineet. Myöskin voidaan
pelkistää v. ja siten saada ne (leukoyhdistyksinä)
liukenemaan veteen ja siitä kuituun.
Myöhemmin hapetettaessa muodostuvat v. siis itse
kuidussa (kyvppi värjäys).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
