Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Värikalvo ... - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1669
Värikalvo—Väripaino
1670
sisään t. pinnalle suurina jyväsinä, tai ei
valko-liiukkasilla ole mitään tiettyä tehtävää. 3. E u s
o-hiukkaset (kromoplastit) ovat muuttuneita
viher- t. valkohiukkasia ja sisältävät keltaista t.
kellanpunaista väriainetta. Ne ovat erimuotoisia,
useinkin niiden sisältämän kiteytyneen
väriaineen muodosta riippuen, ja on niitä yleisesti
terälehdissä ja hedelmänseinissä, jotka niiden
vaikutuksesta ovat keltaisia, ruskeita, punaisia
j. n. e. K. L.
Värikalvo, silmäterän kehä, i ris, ks. Silmä.
Värikasvit, kaikki ne kasvit, joista
ihmis-lalouden tarpeiksi saadaan väriaineita.
Väriaineita on v:ssa joko koko kasvissa t. vain
määrätyissä osissa (juurissa, varressa, kuoressa,
kukissa, hedelmissä j. n. e.). Toisista väriaineet
ovat saatavissa sellaisinaan valmiina, toisista ne
täytyy valmistaa erilaisilla käyttämis- t. muilla
menettelytavoilla. Tärkeitä v:eja ovat, paitsi
artikkelissa Väri puu mainitut, varsinkin
seuraavat: sinisen värin saamiseksi Indigofera ja
Isatis (ks. n.), punaisen värin
valmistamisessa v ä r i m a t a r a, Cartliamus tinctorius,
a 1 k a n n a (ks. n.), traakkipuu (ks.
Iraakin p i li ka), Roccella (ks. t.) ja eräät muutkin
jäkälät, keltaisen värin valmistuksessa s a
h-r a m i- ja kurkku m akasvit, Resedu
luteola (ks. n.), Bixa orellana (ks. Orleaani),
Quereus tinctoria (ks. Tammi), Genista
tin-ctoria, h e n n a (ks. t.) y. m. Vihreitä värejä
saadaan eräistä paatsamala jeista, ruskeita ja
mustia eräiden runsaasti parkkihappoa sisältävien
kasvinosien kuten gambiirin, katekun, sumakin
(ks. n.), tammenkuoren y. m. avulla. V:n
merkitys on nykyisin keinotekoisten väriaineiden
tultua yhä enemmän käytäntöön alati pienentynyt.
Niiden viljelys, joka ennen oli monessa maassa
suuressa voimassa, 011 tämänmukaisesti paljon
vähentynyt; useat v. ovat jo kokonaan joutuneet
unohduksiin. K. L.
Värikemia, väriaineiden, etenkin maalauksessa
käytettävien, kokoomusta, ominaisuuksia,
valmistusta mutta etenkin säilymistä ja aitoutta
käsittelevä tieteenhaara.
Värikivipaino ks. V ä r i p a i n o.
Värilevy ks. N e w t o n i n v ä r i 1 e v y.
Värilliset, toisinaan käytetty yleisnimitys
kaikista »valkoihoisiin" kuulumattomista ihmisistä,
siis musta-, kelta-, ruskea- ja punaihoisista kuin
myöskin näiden kesken tai häiden ja
valkoihoisten kesken tapahtuneen sekoituksen johdosta
syntyneistä ihmisroduista. Erikoinen merkitys on
v:llä ollut (yhteiskunnallisessa, valtiollisessa y. m.
suhteissa) Ameriikan asukkaiden keskuudessa,
vrt. myös Sekarodut.
Värimatara, krappikasvi, eräät
Rubia-sukuun kuuluvat kasvilajit, joiden kuivattuja
0.6-1 cm paksuisia juurakoita (krappi) ennen
käytettiin ja käytetään pienessä määrin vieläkin
punaisten väriaineiden valmistukseen. Pääasiassa
v :sta saadaan alitsariinia (ks. t.), mutta myös
purppuralakkaa (ks. t.). V:t ovat monivuotisia,
V2-I m korkeita, meikäläisille mataralajeille
sukua olevia ruohoja, joilla 011 kapeat,
säteittäisesti sijaitsevat lehdet, kellahkot, ratasmaiset
kukat ja lihakas lohkohedelmä. Euroopassa,
eten-ki n Ranskassa, Alankomaissa ja Elsassissa
viljelty v. 011 R. tinctorum, Vähässä-Aasiassa
viljelty sitä arvokkaampi R. pcregrinu (turkki-
lainen v.), Itä-Intiassa ja Afrikassa
kasvatettu R. cordifolia. V:ien viljelys on hyvin
vanha, mutta on nyt melkein kokonaan
lakannut. ’ K. L.
Värimittari ks. K o 1 o r i 111 e t r i.
Värimulta, luonnossa esiintyvien vahvasti
värillisten, pääasiassa raudan eri oksideja
sisältävien aineiden yleisnimitys, vrt.
Väriaineet. N. J. T.
Väring ks. V a r j a g i t.
Värioppi. Väri-ilmiöitä voidaan tutkia niin
monelta eri näkökannalta, ettei oppia niistä
voida pitää minään rajoitettuna ja määrättynä
tieteenhaarana. V. koskettelee fysiikkaa sikäli
kuin on selvitettävä väri-ilmiöiden objektiivisia
syitä, fysiologiaa, jos on tutkittava silmän
fysiologista toimintaa sen vastaanottaessa väriaisti
muksia, mutta myös kemiaa ja teknologiaa sekä
maalaustaidetta ja ornamentiikkaa, kun herää
kysymys väriaineiden valmistuksesta tai värien
käytöstä esteettisiä tarkoitusperiä varten.
U. S:n.
Väripaino, painamismenetelmä, jossa
käytetään joko yhtä tahi useampaa muuta väriä kuin
mustaa. Kirjapainotaidon alkuaikoina jätettiin
alkukirjaimia y. 111. varten kirjoihin aukkoja,
jotka jälkeenpäin käsin koristettiin eri väreillä.
Sittemmin painettiin värillisiä puupiirroksia
(ks. t.), joihin kutakin eri väriä varten oli
erityinen kuvalaatta leikattava, niin että ne
soveltuivat toisiinsa ja vierekkäin painettuina
muodostivat yhtenäisen värillisen kuvan.
Edelleen kehitettiin tätä painamistapaa siten että
isompien pintojen annettiin osaksi sulautua
päällekkäin, joten saatiin useampia
värivivahduk-sia, esim. mustaa ja punaista päällekkäin
painamalla saatiin ruskeaa, punaista ja sinistä
violettia, punaista ja keltaista oranssia, keltaista ja
sinistä viheriää j. n. e. Nämä
väripaiuomene-telrnät eivät kuitenkaan antaneet taiteellisessa
suhteessa miellyttäviä tuloksia eikä jäljennöksiä
voitu saada alkuperäiskuvan värejä vastaaviksi.
Vasta k o 1 m i v ä r i p a i n o, jossa käytetään
kolmea perusväriä, keltaista, punaista ja sinistä,
teki mahdolliseksi suuremman yhtäläisyyden
aikaansaamisen värillisen alkuperäiskuvan ja
jäljennöksen välillä. Kolmiväripaino tapahtuu
auto-typioista (ks. t.), jotka valmistetaan
fotomekaa-nisin keinoin. Alkuperäiskuvaa valokuvattaessa
(vrt. Värivalokuvaus) asetetaan
valo-kuvauskoneen objektiivin eteen eri väriset
läpinäkyvät levyt eli n. s. värifiltterit 1. valosiivilät,
joista violetti päästää lävitsensä ainoastaan
keltaiset, viheriä ainoastaan punaiset ja punainen
ainoastaan siniset valosäteet vaikuttamaan
valonaralle levylle. Täten syntyy kolme negatiivia,
joista valmistetaan kolme eri autotypialevyä
(yksi kutakin perusväriä varten), joissa
vastaavat värit esiintyvät eri vahvuisina. Useimmiten
saadaan niiin valmistetuilla kolmella levyllä,
painamalla keltainen, punainen ja sininen
päällekkäin, jotakuinkin alkuperäistä kuvaa vastaava
värillinen jäljennös, mutta suurempaa tarkkuutta
vaativissa väripainoksissa täytyy kuitenkin
turvautua 11 e 1 i v ä r i p a i 11 o o n. Neliväripainoa
on käytettävä varsinkin silloin, kuu
kolmiväripaino ei anna suotuisaa tulosta, esim. kun
alku-peräiskuva sisältää täysin vihreitä värisiintoja,
puhtaasti violettien väriyhtvmäin ohella. Tällöin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
