- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1691-1692

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Väärennys ... - Yhdysvallat

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1691

välityksellä Narvajoen alueeseen ja saa
muutamia lisäjokia, joista Pieni-Emäjoki (etelästä) ja
Ojajoki (luoteesta, Vi.ljannin-järvestä) ovat
tärkeimmät; 34 km pitkä, 13 km leveä, 276,4 km2;
35 m yi. merenp.; syvyys pieni (keskimäärin 3 m,
enintä&n 6 m). Ympäristö alavaa, eritoten
pohjoisessa, missä suot ’ja metsät peittävät laajan
alan. [Schneider, „0m sjön Wirzjärw" (Terra
1917).] J. O. G-ö.

Vöru (saks. Werro), samannimisen
maakunnan (4,261 km2, 120,600 as., 1915)
pääkaupunki Virossa, Liivinmaalla, rautatien varrella;
4,620 as. (1910). Viron vapaustaistelussa
valloittivat virolaiset joukot sen lielmik. 1 p. 1919. —
Lähistöllä on vanhan piispanlinnan rauniot.

Vörä ks. V ö y r i.

Vöräborg [voroborj], maatila Vöyrin pitäjässä,
kauniilla paikalla Vaasaan johtavan
valtamaantien varrella, 42 km Vaasasta, 23 km Tervajoen
asemalta. V. on kappalaisen puustelli,
suuruudeltaan 7/l2 manttaalia, pinta-alaltaan 207 ha. V. on
saanut nimensä Paikullin vapaaherrakunnan
Vörftborgin (1651-76) mukaan, jonka
hallituskar-tano sijaitsi 1 penink. pohjoisempana, Karfsorin
kylässä. V:n päärakennus, viimeksi rakennettu
1848, on tavallista, yksinkertaista pappila tyyliä.

Vörösmarty, Mihäly [vörösmarti miliäj]
(1800-55), unk. runoilija, aikansa ensimäisiä, joka
jo 1820-luvulla mielikuvituksensa lennolla sekä
ilmaisukeinojensa monipuolisuudella ja
kauneudella • entistä
korkeammalle kohotti’ unk.
runouden. V. opiskeli
Budapestin yliopistossa ensin
filosofisessa, sitten
juridisessa tiedekunnassa ja
suoritti asiana ja jatutki
n-non 1824. Jo sitä ennen
oli V. kuitenkin
sydämensä pakosta valanut
•tunteensa sekä
lyyrillisiin runoihin
että.romant-tiseen ,,Zalän futäsa"
(„Zalänin pako") nimiseen
kymmenrunoiseen
eepokseen, jossa runoilija
sulo-sointuisin. loistavin
kuusi-mittasäkein, hehkuvin
isänmaallisin tuntein asettaa sorronalaisen ja
liimautuneen isänmaansa ihailtavaksi esikuvaksi
Arpädin sankariajan loiston ja voimakkaan
toiminnan. Tämä V:n kertomaruno, joka on hänen
parhaimpiansa, ilmestyi 1825. Hänestä tuli äkkiä
kuuluisa runoilija; asianajajaksi hän ei enää
aikonutkaan, vaan antautui kokonaan kirjalliseen
toimintaan liittyen läheisin ystävvyssitein K.
Kis-faludyyu, Bajzaan ja Toldyyn (ks. n.). Useita
muitakin kertomarunoja V. julkaisi;
huomattavimmat niistä ovat ..Cserhalom" (1826) ja „K6t
szomszödvär" (,,Kaksi naapurilinnaa", 1832), jota
viimemainittua synkän romanttista runoa useat
pitävät V:n parhaimpana eepoksena. Vaikka V.
erikoisesti oli mieltynyt draamalliseen tuotantoon,
eivät hänen saavutuksensa tällä alalla
kuitenkaan, merkillistä kylläkin, lainkaan ole yhtä
suuria kuin eepillisen ja lyyrillisen runouden alalla.
Hän kirjoitti sekä murhe- että huvinäytelmiä,
jotka olivat kaunisaatteisia ja ennen kaikkea

1692

kaunismuotoisia, mutta draamallinen teho niistä
puuttuu. Loistavan poikkeuksen muodostaa
satunäytelmä „Csongor 6s Tiinde" (1831), joka 011
unk. draamakirjallisuuden viehättävimpiä ilmiöitä
varsinkin loistavan runollisen mielikuvituksensa
ja ihanan runokielensä puolesta. Vaikka
aikalaiset ihailivat V:ya etupäässä hänen eepillisen
tuotantonsa vuoksi, on hän kuitenkin etupäässä
lyyrillisenä runoilijana säilynyt nykyajalle. Tuskin
mikään lyyrillisen runouden ala jää hänen
lyriikassaan syrjään. Hänen eepoksensa ja
draaman-sakin ovat täynnä kauniita lyyrillisiä
yksityiskohtia. Pohjaltaan V. olikin varsinaisesti
lyyrikko. Erikoisempiin ovat tulleet huomatuiksi
hänen epigramminsa, lemmenlaulunsa ja ennen
kaikkia hänen ylevät isänmaalliset runonsa, joista
tunnetuin on kansallishymniksi kohonnut
herätyshuuto ,,Szözat" („Järkähtämättä palvellos,
magyari, maatasi", 1836). Järkyttävän kaunis
on runoilijan joutsenlaulu ,,A v6n cigäny"
(„Vanlia mustalainen", 1855). V:n pienemmistä
runokertomuksista mainittakoon vielä viehättävä
„Sz6p Ilonka" (,,Kaunis Ilona"). V. on
uudemman unk. kirjallisuuden perustajia ja erikoisesti
unk. runokielen uudistaja. — nänen kootut
teoksensa julkaisi P. Gyulai 1864 (täydellinen laitos
1884). [P. Gyulai," „V. eletrajza", 1866, useita
painoksia.] Y. W.

Vöyri (ruots. Vörä). 1. Kunta, Vaasan 1..
Lapuan kihlak., Vöyrin-Oravaisten-Maksamaaa
nimismiesp.; kirkolle 24 km Tervajoen
rautatieasemalta, 17 km Hellnäsin laivalaiturista 1
merenrannalta). Pinta-ala 474,5 km2, josta viljeltyä
maata (1910) 8,650 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 22 ha). Manttaalimäärä 1143/16,
talon-savuja 666, torpansavuja 238 ja muita savuja 703
(1907). 8,753 as. (1915); iäsnäolevaa väestöä
v. 1910 oli 6,989 henkeä, joista suomenkielisiä 759.
1,570 ruokakuntaa, joista maanviljelys
"pääelinkeinona 985 :llä, teollisuus 142:11a (1901). 1.076
hevosta, 3,294 nautaa (1914). — Kansakouluja 12
(1918), joista 1 suomenkielinen. Kansanopisto
(..Vörä landtmanna- och liusmoderskola"), avattu
1908. Käsityökoulu Mäkipään kylässä (Vaasan
läänin maanviljelysseuran kannattama).
Kunnanlääkäri yhteinen Oravaisten ja Maksamaan
kanssa. Apteekki. Keuhkotautiparantola. —
Teollisuuslaitoksia: V:n mylly o.-y: n mylly,
sähkölaitos ja saha; Hellnäsin saha o.-y:n saha
(Kaitsorin kylässä) ; Lipkinin saha (Rökiön
kylässä); V:n osuusmeijeri (Antialassai ja V:n
pohjoinen osuusmeijeri (Kaitsorissa). — Yhdys
pankin, Vaasan pankin ja Maamiespankin
haarakonttorit. — Muinaismuistoja: Gulldyntin
mui-naislöytöpaikka (m. m. vanhoja kultarahoja
vuosilta 423-455 j. Kr.). — Luonnonnähtävyyksiä:
Myrberget-vuori nilviäiskuorikerrostumineen. —
V :u liikekeskuksen muodostaa M i e 111 o i s t e 11
kylä, jossa pankit, lääkäri y. m. — 2. Seura
kunta, konsistorillinen, Turun arkkihiippak..
Pietarsaaren rovastik.; muodostettu Mustasaaren
ja Pietarsaaren emäseurakuntien osista
1500-luvun alussa itsenäiseksi khrakunnaksi. Y:iin
ovat aikaisemmin kappeleina kuuluneet Oravainen
ja Maksamaa. Kirkko puusta, rak. 1626.
laajennettu 1777, perinpohjin korjattu 1908. |J. O. 1.
Raneken, „Nägra traditioner frän Vörä" (Vasa.
1862).] L. H-nen.

Vöru—Vöyri

M. Vfiriismarty.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:49 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0874.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free