Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - X ... - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
X on eurooppalnis-lat.inalaisen kirjaimiston
23 :s (tai. jos v ja w lasketaan eri kirjaimiksi,
24 :s) kir jain. Roomalaiset saivat X:n
kreikkalaisilta ja käyttivät sitä ks:n merkkiilä samoin
kuin Etelä-Italian kreikkalaiset
(itäkreikkalai-silla x:n äännearvo oli kli). Useissa
eurooppa-laiskielisissä kirjaimistoissa on x:n käytäntö joko
kokonaan lakannut tai rajoitettu vain erinäisiin
harvinaisiin vieraskielisiin sanoihin. Siellä,
missä tätä kirjainta vielä käytetään, on sen
äännearvo enimmäkseen ks, joskus myös gz
(esim. ransk. exact, engl. cxamine) ; sitäpaitsi
se vielä merkitsee s:ää, esim. ransk. soixante,
liruxelles, ja z:tä, esim. aux armes, deuxieme.
Monessa ransk. sanassa x 011 .,mykkä", esim.
Bordeaux.
Roomal. lukumerkkinä X = 10, matematiikassa
x = tuntematon suure (tästä johtuen myös
yleisessä puheessa). Kemiassa X 011 xenonin merkki.
Y. W.
Xanten [ksanton] (San te 11), kaupunki
Luoteis Saksassa, Diisseldorfin hallintopiirissä, lähellä
Reiniä, rautatien varrella; 4,000 as. (1906). -—
Pyhän Viktorian tuomiokirkko, goottilaisen
rakennustaiteen mestari tuotteita, raatihuone, joka
samalla on roomal. muinaisesineiden museo.
Margariiniteollisuutta, panimoita, tiilitehtaita. —
X. juontaa alkunsa Drusuksen 69 e. Kr.
perustamasta roomal. koloniasta Castra vetera.
M. E. E.
Xanthelasma (kreik. ksanllio’s = keltainen, ja
< lasina = metallilevy) 1. x a n t h o m a ovat
pieniä, sitruunan keltaisia joko litteitä (x. planum)
tai kohollaan olevia (x. tuberosum), herneen tai
saksanpähkinän kokoisia ihopaksunnoksia.
Edellinen muoto tavataan silmäluomissa, jälkimäinen
vartalolla, käsivarsissa, polvissa, kämmenissä ja
jalkapohjissa. X. yhtyy joskus sokeritautiin
(x. diabcticum), munuaistautiin tai keltatautiin.
Sen hoito on operativinen. (Y. K.)
Xanthippa ks. Ksanthippa.
Xanthippos ks? Ksantlii ppos
(täydennysosassa) .
Xanthium, sappiruoho,
mykerökukkais-lieimon suku; 1-vuotisia ruohoja, joilla hede- ja
emimykeröt ovat erikseen, kukat vihertäviä,
kehdot väkäsekkäät. Pari lajia on eteläisemmissä
maissa hyvin haitallisia lampaanhoidolle villoihin
takertuvien kehtojen takia. X. spinosum, joka
polveutuu Etelä-Ameriikasta, 011 useissa
Välimerenmaissa y. m. rikkaruohoksi levinneenä
tullut suorastaan maanvaivaksi. Meillä tämä laji
on joskus nähty satunnaiskasvina. A’. L.
Xanthorrhcea, h e i n ä p u u, liljakasveihin
kuuluva austraalialainen kasvisuku, puumaisia,
lyhyt- t. pitkävartisia kasveja, joilla haarattormm
varren päässä on tiheä latvus pitkiä,
heinäinäi-siä, joka taholle harittavia lehtiä. Muutamat
lajit ovat useille Austraalian seuduille
luonteenomaisia. Eräät kelpaavat hyvin karjanruuaksi.
X. hastilis lajin hartsi 011 austraalialaista kumia
(ks. K ti mi).
Xanthos ks. K s a n t h o s.
Xantofylli (kreik. ksantho’s - keltainen, ja
phyllon = lehti) ks. Karoteenit.
Xantogeeniliapot (kreik. ksantlio’s -
keltainen ja gencin = synnyttää), ditiokarbonihapon
(CS(ÖH) (SH)) esterit. Erään hapon kaliumsuola
valmistetaan alkoholista, rikkihiilestä ja
kali-lipeästä. Sitä käytetään pelkistimenä
indigovär-jäyksessä, analyysissä y. 111. Natriumsuoloja
käytetään keinotekoisen viskosisilkin valmistuksessa.
S. S.
Xaver 1. X a v i e r /haver 1. havier], F r a
11-cisco (1506-52), esp. jesuiitta, lähetyssaarnaaja,
syntyisin Navarrasta, ylhäisestä baskilaisesta
suvusta, pääsi 1524 Pariisin yliopistoon, jossa
tutustui Ignatius Loyolaan (ks. t.) ja tuli pian
tämän innokkaimmaksi apulaiseksi
jesuiitta-veljeskuntaa perustettaessa (ks. Jesuiitat).
V. 1541 X. erään toisen jesuiitan kanssa läksi
lähetysmatkalle Intiaan, jossa hän toimi 7 vuotta,
saavuttaen suurta menestystä ja mainetta.
Vv. 1549-51 X. samoin hyvällä menestyksellä
teki käännytystyötä Japanissa ja lähti sen
jälkeen Kiinaan, mutta kuoli kuumeeseen matkan
alussa. V. 1623 X. julistettiin pyhimykseksi
sekä 1747 Intian suojeluspyliäksi. X:n kirjeet
julkaisi jesuiitta Menchacha (1795), ne
ilmestyivät myös sarjassa ,,Monumenta historica
Socie-tatis Jesu" (1899). [de Vos, „Leben u. Briefe des
heil. Franziskus Xaverius" (1877) ; Cros, „St.
Frangois de Xavier, sa vie et ses lettres" (1900).]
Xavier, Francisco ks. Xaver,
Francisco.
Xenia (kreik., < ksenos, vieras, majaystävä),
kestilahjat, ks. K s e n i a. — Roomal. runoilija
Martialis antoi yhdelle epigrammiensa kirjalle,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
