Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yhdenveroinen ... - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1707
Yhdistys—Yhdistys- ja vakuuskirja
1708
..llyvinge yllespinneri & väfveri a. b.", jonka
osakepääoma (alk. 250,000 mk.) jo 1900
korotettiin milj. ink:aan; silloin oli tehtaassa 6
karstaus-ja 7 kehruukonetta (2,500 kehrää). — V. 1898
perustettiin myös insinööri O. Donnerin
aloitteesta osakeyhtiö „Helsingfors yllefabriks a. b."
(500,000 mk. osakepääoma), joka rakennutti
Helsinkiin Sörnäisten rantatien varrelle kutomon,
ynnä valmistus- ja värjäysosastot; jo seur. v.
korotettiin osakepääoma 1 milj. ink:aan. —
V. 1899 perustettiin insinööri Uno Donnerin
aloitteesta osakeyhtiö ,,Helsingfors spinneri a. b.",
johon molemmat edellämainitut yhtiöt liittyivät
myös osakkaiksi; tehtaan (Sörnäisissä)
päätarkoituksena oli valmistaa kampalankaa
mainittujen yhtiöiden kutomoita varten (jo seur. v.
käsitti tehdas 5,600 kehrää) ; jo
perustamisvuonna ostettiin ja liitettiin yhtiöön W. Kräkin
trikootehdas. — Ylläolevat 3 yhtiötä muodostivat
sitten 1902 uuden yhtiön Y. v., joka 1915 vielä
lisäsi teollisuuslaitoksiaan ostamalla Nordqvistin
villakehruutehtaan Tampereella. Helsingin
tehtaissa on työväkeä n. ,350 henkeä ja Hyvinkään
u. 650 henkeä.
Yhdistys laajimmassa merkityksessä on
useampien henkilöiden vapaaehtoinen, jatkuvaksi aiottu
yhteenliittyminen jonkun tai joidenkuiden
yhteisten tarkoituksien toteuttamista varten. -— Y:iä
tavataan historiassa jo aikaisin. Jo vanhassa
Roomassa oli eräänlaisia vapaiden käsityöläisten
y:iä, ja germaanien keskuudessa syntyi
paka-nuudenajalla seuroja keskinäisen suojan ja avun
antoa tai yhteisiä juominkeja varten. Keskiajalla
olivat y:t pääasiallisesti hengellisiä
hyväntekeväi-syysseuroja tai kaupungeissa toimivia
ammatti-seuroja ja niiden tarkoituksena oli saman
ammatin harjoittajain suojaaminen muiden
yhteiskuntaluokkien taholta uhkaavilta loukkauksilta. Yhtenä
muotona tällaista y.-toimintaa olivat
vierasmaalaisten kauppiaiden liitot, jollainen oli esim.
Pohjoismaissa vaikuttanut Hansaliitto. Keskiajan
käsityöläis-y :istä on arveltu kehittyneen
taloudellista elämää pitkät ajat hallinnut
ammatti-kuntajärjestelmä.
Y-iin ahtaammassa merkityksessä, eritoten
yhdistymisvapautta koskevassa lainsäädännössä,
ei lueta elinkeinoelämän muodostelemia
taloudellisia yhtymiä, kuten yhtiöitä, osuuskuntia ja
erilaisia kassoja, joiden päätarkoituksena on ansion
tai muun välittömän hyödyn hankkiminen
jäsenilleen taikka joiden toimintaa etupäässä
hoidetaan liikenäkökohtien mukaan, eikä sellaisia
lainsäädännössä järjesteltyjä y:iä, joihin
kuuluminen on pakollinen, eikä myöskään
uskonnollisia yhdyskuntia 1. seurakuntia, jotka myös ovat
erityisen lainsäädännön varassa, vaan
tarkoitetaan y:Iiii tässä mielessä erilaisten seurojen,
liittojen, klubien, veljeskuntien, loosien y. m.
nimillä esiintyviä, pääasiallisesti aatteellisia
päämääriä, kuten uskonnollista, hyväntekeväistä,
poliittista, sosiaalista, tieteellistä ja taiteellista
toimintaa sekä seuraelämää ja ammattiasioiden
edistämistä varten perustettuja henkilöyhtymiä.
— Suomen oikeusjärjestyksen vanhastaan
periaatteellisesti tunnustaman yhdistymisvapauden
tultua v. 1906 perustuslailla turvatuksi, on
sittemmin laissa y:istä 4 p:ltä tammik. 1919
annettu lähemmät määräykset
yhdistymisoikeu-den käyttämisestä. Tämän lain säännökset
ovat luonteeltaan osaksi julkisoikeudellisia (ks.
Yli distymisvapaus), osaksi
yksityisoikeudellisia. Viimeksisanotut säännökset järjestävät
y:n sisäiset olot ja sen suhteen sivullisiin
henkilöihin. Y:n jäsenten keskinäisiä oikeuksia ja
velvollisuuksia koskevana, velvoittavana
periaatteena on y.-laissa säädetty, että y:n jäsen
cn mieskohtaisesti vapaa y:n sitoumuksista ja
voi niin ollen, noudattaen säännöissä ehkä
määrättyä irtisanomisaikaa, joka ei saa olla vuotta
pitempi, erota y:stä milloin haluaa.
Oikeuskelpoisuuteen nähden erottaa laki y.-rekisteriin, joka
on koko maalle yhteinen, julkinen asiakirja ja
jota sosiaalihallitus on määrätty pitämään,
merkityt ja siihen merkitsemättömät y :t.
Rekisteriin merkitsemättömällä y:llä ei ole
oikeuskelpoisuutta s. o. se ei voi omassa nimessään saada
oikeuksia tai velvoittaa itseään, esiintyä
oikeudessa kantajana tai vastaajana j. n. e. Ne, jotka
tällaisen y:u puolesta tekevät sitoumuksia, ovat
niistä henkilökohtaisesti vastuussa niinkuin
omasta velastaan, kukin omasta ja toistensa
puolesta; näiden y:ien sisäisiä olojakaan ei ole
järjestetty erinäisin säännöksin, vaan on jäsenten
keskinäinen suhde jätetty riippuvaksi y:n
säännöistä. Ainoastaan säännökset y:n
lakkauttamisesta ovat soveltuvilta kohdin voimassa myös
rekisteriin merkitsemättömistä y.istä.
Y.-rekisteriin on y., n. s. normatiivijärjestelmän
periaatteiden mukaisesti, kirjoitettava, jos y:n
säännöt on laadittu laissa säädettyjen ohjeiden mukaan
eivätkä ole lainvastaisia ja ilmoitus on tehty
säädetyssä järjestyksessä. Rekisteröity y., jonka
nimeen lisätään sanat ,,rekisteröity yhdistys", tai
lyhennys „r. y.", voi nimiinsä saavuttaa
oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä kantaa ja vastata.
Oikeuskelpoisen y:n toimintaeliminä ovat y:n
kokous, jonka toimivaltaa rajoittavat ainoastaan
laki ja y:n säännöt, sekä sen hallitus, joka
edustaa y:tä kolmatta henkilöä ja yksityistä jäsentä
vastaan; kuitenkaan ei vajavaltainen hallituksen
jäsen saa edustaa y:tä kolmatta henkilöä
vastaan tahi viranomaisen edessä. Haasteen tai
muun viranomaisen käskyn saa oikeudellisella
pätevyydellä antaa myös jollekulle hallituksen
jäsenistä, joka on oikeutettu kirjoittamaan y:n
nimen, säännöissä voidaan hallituksen tehtävät
jakaa sen jäsenten kesken, ja ainoastaan y:n
kokouksen erityisen päätöksen nojalla saa
hallitus myydä tai kiinnityttää y:n kiinteistöä,
mutta muuten riippuu hallituksen toimivalta
y:n säännöistä ja y:n kokouksen antamista
ohjeista. ’ S. O. p.
Yhdistys- ja vakuuskirja, Ruotsin
valtakunnassa säädetty, 1809 v:n jälkeen Suomessa
voimassa pysynyt perustuslaki. Kun Kustaa III
pyrki laajentamaan valtiosäännönmukaista
valtaansa ja tällöin sai kannatusta aatelittomilta
säädyiltä, jotka halusivat saada oikeutensa
laajennetuiksi, sai hän näitten avulla ja osittain
yllätyksellistä tietä ja säännöttömissä muodoissa
1789 v:n valtiopäivillä uuden perustuslain
hyväksytyksi. Y.- ja v. on päivätty helmik. 21 p:nä
(jolloin maamarsalkka ja puhemiehet sen
allekirjoittivat) ja huhtik. 3 p:nä (jolloin kuningas
sen vahvisti) 1789. — Ritaristo ja aateli, jonka
enemmistö oli tätä uutta perustuslakia
vastustanut, ijmaisi kuitenkin myöhemmillä
lausunnoillaan hyväksyvänsä sen. minkä vuoksi ei ole voi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
