Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1719
Yhdysvallat
1720
4-5 kertaa enemmän kuin naisia). Yliopistoihin
ja college-laitoksiin valmistavia osastoja oli 257,
niissä 48,040 oppilasta ja 3,626 opettajaa. V. 1912
oli 594:stä yliopistosta, college-laitoksesta ja
tekn. koulusta 144 miehiä, 109 naisia ja 341
molempia sukupuolia varten. Paitsi
yllämainittuja oppilaitoksia on ammattikouluja, nim.
jumaluusopillisia kouluja 164, lakitieteellisiä 120,
lääketieteellisiä 93, kammaslääkärikouluja 50,
farmasiakouluja 76, eläinlääkärikouluja 22,
kauppakouluja 843, n. s. reformikouluja ll2,
kuuromykkäinkouluja 150, sokeainkouluja 62 ja
aistivialliskouluja 65. Vielä on
veisto-opettaja-kouluja, taidekouluja, lastentarhoja y. m. -—
Kuuluisimmat yliopistot eli korkeakoulut ovat
Harvard college (ks. t.) Cambridgessä,
Massachusettsissa, ja Yale university New
Haveuissa, Connecticutissa. Muista tieteellisistä
laitoksista on kuuluisin Smithsonian
insti tution (ks. t.) Washingtonissa. Y :ssa
olevien suomalaisten sivistysoloista ks. P o
h-j o i s-A m e r i i kk a, palstat 741-742. — V. 1916
ilmestyi Y":ssa 2,494 jokapäiväistä sanomalehteä,
16,091 viikkolehteä, 605 2-3 kertaa viikossa
ilmestyvää, 3,064 kuukausittain sekä 283
puoli-kuukausittain, ilmestyvää julkaisua ja 487 muita
aikakautisia julkaisuja. Kaikkiaan ilmestyi
sanomalehtiä ja aikakauskirjoja 23,024; 1870 oli
vastaava luku 5,871. — Kirkolliset olot.
Y:ssa ei ole valtiokirkkoa. Kaikki uskonnot ovat
tasa-arvoiset. Uskonto on kunkin yksityisasia;
sitä ei myöskään yleisissä oppilaitoksissa
opeteta. Kuitenkin ovat kaikki uskonnot alistetut
yleisen lainsäädännön alaisiksi. Kristinuskoa
pidetään kansallisuskontona. Kirkkokunnista ks.
edellä Väestö ja asutus.
Valtiomuoto, hallitus ja
oikeudenhoito. Y:n valtiosääntö syysk. 17:nneltä
p:ltä 1787, astui voimaan maalisk. 4 p. 1789.
Siihen tehtiin myöhemmin 15 muutosta, amendmentiU,
joista kolme viimeistä (vv:lta 1865, 1868 ja 1870)
olivat sisällisen sodan, orjuuden poistamisen ja
värillisten äänioikeusmääräysten aiheuttamia.
Valtiosääntö on laadittu sille perustalle, että
korkein valta on Y:n „kansalla". Liiton valtiot ovat
riippumattomia kaikessa muussa paitsi niissä
asioissa, jotka kuuluvat kongressin ja Y:n
presidentin valtuuksiin (vrt. alemp.). Liiton
eduskuntaa nimitetään kongressiksi (congress). Se
kokoontuu joka vuosi Kapitoliumissa
Washing-tonissa ja siihen kuuluu kaksi kamaria: senaatti
(senate) ja edustajahuone (house of
representati-ves). Senaatti edustaa valtioita. Kukin
valtio lähettää asukaslukumäärästään huolimatta
2 edustajaa siihen. Ne valitsee valtion eduskunta
6 v:ksi. Vaalikelpoisia ovat asianomaisessa
valtiossa asuvat, 30 v täyttäneet ja 9 v.
kansalaisoikeuksia nauttineet. Liiton varapresidentti on
itseoikeutettu senaatin puheenjohtaja (ilman
äänioikeutta, paitsi äänien langetessa tasan).
Edustajahuone edustaa Y:n kansaa, ei valtioita
(kuitenkin niin, että kustakin valtiosta tulee
ainakin 1 edustaja). Edustajain lukumäärä on
riippuvainen asukaslukumäärästä viimeisen (joka
10 :s vuosi toimitettavan) väkiluvun mukaan. Sen
määrää kongressi (ei kuitenkaan enempää kuin
1 edustaja 30,000 asukasta kohti). Nykyään
voimassaolevan lain perusteella kuuluu siihen
435 jäsentä (1 jäsen 211,877 as. kohti). Suu-
rimman määrän valitsee New York (43), 5
valtiota vain yhden kukin. Valtioilla on oikeus itse
määrätä vaalitapa (muutamia määräyksiä
lukuunottamatta) ja poikkeavat ne toisistaan etupäässä
ikärajan, sukupuolimääräysten y. m. s. suhteen *
(ks. eri valtioita). Edustajat valitaan 2 v:ksi
ja tapahtuvat vaalit aina marraskuussa
tasa-lukuisina vuosina. — Kongressin
lainsäätämis-kausi kestää maalisk. 4 p :stä klo 12 kaksi
vuotta eteenpäin, mutta se kokoontuu vasta
saman vuoden joulukuun ensimäisenä
maanantaina. Ensimäinen istunto kestää kesään asti,
toinen alkaa taas joulukuussa ja kestää maalisk.
4 p-.ään joka epätasalukuisena vuonna.
Senaatista eroaa silloin vain 1/3. Uudet vaalit ovat
toimitetut edell. syksynä. Edustajahuone
valitsee itse puheenjohtajan (speaker), jolla on
äänioikeus. Hänellä on oikeus määrätä valiokunnat
ja niiden puheenjohtajat. Molempien kamarien
istunnot ovat julkisia. Ollakseen päätösvaltaisia
täytyy kamarien istunnoissa olla läsnä enempi
kuin puolet jäsenistä. Kongressi määrää verot ja
tullit, suorittaa valtionvelkoja, ottaa lainoja,
huolehtii kansallisesta puolustuslaitoksesta, säännös
’telee kaupan, laatii lakeja kansalaisoikeuksista,
mitoista ja painoista, postilaitoksesta,
keksintö-patenteista, rangaistuksista jotka koskevat
liittoa vastaan kohdistuneita rikkoumuksia, julistaa
sodan, ratkaisee liiton ja yksityisten valtioitten
välisiä tai valtioitten keskinäisiä riitoja, hoitaa
liittopiirikunta Columbian hallituksen ja
lainsäädännön, järjestää territorioita ja ottaa uusia
valtioita liittoon. Liitto takaa kullekin valtiolle
tasavaltaisen hallitusmuodon ja suojelee sitä
ulkonaisia ja sisäisiä vihollisia vastaan.
Yksityisen henkilön turvallisuus on jyrkästi taattu ja
habeas corpus (ks. t.) -säännös voidaan kumota
ainoastaan sodan tai kapinan sattuessa. — Koko
siviili- ja rikoslainsäädäntö (muutamia lueteltuja
poikkeuksia lukuunottamatta) ei siis kuulu
liitolle, vaan yksityisille valtioille. Perustuslain
muutosta koskevia kysymyksiä saavat nostaa
joko liiton kongressi tai valtioitten lakiasäätävät
kokoukset.
Toimeenpaneva valta on presidentillä.
Hän valitaan 4 vuodeksi, mutta voidaan valita
uudelleen. Varapresidentti valitaan
samalla kertaa ja yhtä pitkäksi ajaksi.
Presidentiksi ja varapresidentiksi voidaan valita henkilö
joka syntyperältään kuuluu liittoon ja 14 v. on
asunut siellä sekä täyttänyt 35 v. Vaalit
toimitetaan seuraavasti: Kukin valtio valitsee (omien
lakien mukaan) niin monta valitsijaa kuin sillä
on jäseniä kongressissa (kongressin jäseniä ja
liiton virkamiehiä ei saa ottaa valitsijoiksi).
Yhteiseksi vaali päiväksi on määrätty marraskuun
ensimäisen maanantain jälkeinen tiistai
presi-denttivaihdoksen edellisenä vuonna. Näin valitut
valitsijat kokoontuvat valtionsa pääkaupunkiin
joulukuun ensimäisenä keskiviikkona
toimittamaan vaaleja. Vaalipöytäkirjat lähetetään
senaatin puheenjohtajalle Washingtoniin, joka
helmikuun toisena keskiviikkona molempien
huoneiden julkisessa istunnossa avaa ne ja
laskee yhteen äänimäärät. Ellei kukaan
ehdokkaista ole saanut absoluuttista ääntenenemmistöä,
valitsee edustajahuone heti vaalilipuilla
presidentin niistä kolmesta, jotka ovat saaneet
useimmat valitsijain äänet (kunkin valtion edustajilla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
