Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1719
Yhdysvallat
1721
on yhteensä vain 1 ääni). Ellei varapresidentti
ole saanut absoluuttista ääntenenemmistöä,
valitsee hänet senaatti niistä kahdesta, jotka ovat
saaneet valitsijoilta enimmät äänet. Molemmat
astuvat virkaansa vaalin jälkeisenä vuonna,
maa-lisk. 4 p:nä. Presidentti asuu „Valkeassa talossa"
\Vashingtonissa. — Presidentti on koko
valtionhallinnon etunenässä, on sotalaitoksen korkein
käskijä, edustaa liittovaltioita ulospäin, ja on
hänellä armahdusoikeus, paitsi valtio-oikeuden
tuomioista. Hänellä ei ole oikeutta julistaa sotaa
eikä tehdä rauhaa, mutta hän saa tehdä
sopimuksia ulkovaltojen kanssa (muutamilla
rajoituksilla). Hän nimittää ja antaa eron liiton
virkamiehille senaatin suostumuksella. Uuden puolueen
tullessa valtaan, annettiin ennen tav. ero suurelle
osalle entistä virkamiehistöä ja korvattiin se uuden
puolueen keskuudesta. Presidentillä ei ole oikeutta
jättää kongressille lakiehdotuksia, mutta saa
kirjallisesti kiinnittää huomion korjauksiin, jotka
hän katsoo liitolle tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi.
Molempien huoneitten hyväksymä lakiehdotus
jätetään presidentin vahvistettavaksi, jolloin hän
voi joko tehdä sen tai 10 päivän kuluessa
palauttaa sen huomautuksineen ja muistutuksilleen
uudelleen käsiteltäväksi. Kuitenkin voi
lakiehdotus muuttumattomana jäädä voimaan, jos 2/3
läsnäolevista molemmissa huoneissa niin
äänestää. Karkeista rikoksista (petos, lahjojen
vastaanottaminen y. m.) voi edustajahuone panna
presidentin syytteeseen senaatin edessä, joka
muodostaa valtio-oikeuden (Eigh court of
impeacli-rnrnt). Senaatti voi 2/3 äänillä tuomita
presidentin virkansa menettäneeksi (samaten muitakin
siviili virkamiehiä). Senjälkeen voidaan
asianomainen haastaa tavallisen tuomioistuimen eteen
ja tuomita lain määräämiin rangaistuksiin. —
Hallintoa johtaa 10 osastopäällikköä, jotka
muodostavat kabinetin. Nämä ministerit ovat
täydellisesti riippuvaisia presidentistä, joka
nimittää heidät (senaatin suostumuksella) ja erottaa
heidät oman mielensä mukaan. Eduskuntaan
nähden heidän asemansa sitävastoin on
riippumattomampi kuin eurooppalaisissa valtioissa.
Niinkauan kuin he nauttivat presidentin
luottamusta, ei epäluottamuslausunnoista y. m. s. ole
mitään seurausta.
Lain mukaan kuuluu oikeudenhoito
Korkeimmalle- tuomioistuimelle (Supreme court) ja
kongressin asettamille alemmille tuomioistuimille.
Presidentti nimittää tuomarit (senaatin
suostumuksella), mutta ainoastaan senaatti voi erottaa
heidät laillisen tutkinnon ja tuomion nojalla.
Korkeimmassa tuomioistuimessa on ylituomari
(cliief justice) ja 8 apulaista. Istunnot pidetään
Kapitoliumissa Wasliingtonissa ja ne kestävät
lokakuun toisesta maanantaista heinäkuuhun.
Alemmat tuomioistuimet ovat alue- ja
piirituomio-istuimia. Alin ja rajoitetuin on aluetuomioistuin
(district court). Piirituomioistuimen (circuit
court) korkeimpana päällikkönä toimii
korkeimman tuomio-istuimen jäsen (sillä ajalla kuin
tällä ei ole istuntoja). — Näiden
tuomioistuinten rinnalla on vielä toinen korkea
tuomioistuin, Court of claims, valitusoikeus, joka
kokoontuu \Vashingtonissa joulukuun ensimäisenä
maanantaina ja pysyy koolla niin kauan kuin
on käsiteltäviä asioita. Sen tehtäviin kuuluu
ratkaista erikoisia liittoa koskevia valituksia
y. m. Court of ciaims’istä voidaan vedota
Korkeimpaan tuomioistuimeen. V. 1909 perustettiin
Customs court tariffi-kysymyksiä ratkaisemaan.
Liiton tuomioistuinten oikeuksiin kuuluu ratkaisu
kaikissa asioissa, mitkä koskevat rikkoumuksia
liittoa vastaan. Jos joku valtio säätää liiton
lakeja loukkaavia tai niiden kanssa ristiriitaisia
lakeja, tuomitsee liiton tuomioistuin ne
lainvoi-mattomiksi. Niillä on myöskin oikeus ratkaista,
ovatko presidentin ja kongressin laatimat lait
asetusten mukaisia, ja kielteisessä tapauksessa
katsoa ne pätemättömiksi voimatta kuitenkaan
julistaa niitä hyljätyiksi. Vielä ratkaisevat liiton
tuomioistuimet amiraliteetti- ja merioikeusriitoja
sekä kauppariitoja. Sitäpaitsi ne tuomitsevat
lähettiläitä ja konsuleja koskevissa asioissa ja
riidoissa, missä liitto on toisena puolena, sekä
jonkun valtion ja toisen valtion kansalaisten
välisissä asioissa y. m. Kaikki rikosasiat
ratkaistaan käyttämällä jurya; oikeudenkäynti tapahtuu
siinä valtiossa, missä rikos on tapahtunut.
Erikoiset valtiot ovat sisäisissä asioissaan
täydellisesti riippumattomia. Mutta valtioitten
joutuessa kosketukseen keskenään, joutuvat ne
liiton alaisiksi; ulkomaitten kanssa valtiot eivät
saa ryhtyä yhteyteen, se kuuluu ainoastaan lii
tolle. Kullakin valtiolla on oma valtiosääntönsä
joka hyväksytään tai muutetaan yleisellä
kansanäänestyksellä, sittenkuin ehdotuksen on
tehnyt valtiosääntökonventti. Eduskunnan (general
ussemily, Icgislature) muodostaa joka valtiossa
kaksi kamaria: edustajain huone ja senaatti.
Vaalioikeus on — pieniä rajoituksia
lukuunottamatta — yleinen. Naisilla on samanlainen
äänioikeus kuin miehillä seuraavissa valtioissa:
Wyoming (1869), Colorado (1893), Utah (1896),
Idaho (1896), Washington (1910), Kalifornia,
/.rizona, Kansas ja Oregon (1912) sekä New
York (1913). Eduskunnalla on verotusoikeus sekä
oikeus säätää lakeja ja valvoa hallintoa. —
Jokaista valtiota hallitsee kuvernööri (governor),
jonka kansa suorastaan valitsee. Kuvernöörin
varamieheksi valitaan varakuvernööri, joka on
senaatin puheenjohtaja. Hänellä on samanlainen
asema kuin presidentillä; hänellä ei ole oikeutta
tehdä ehdotuksia, mutta hänellä on voimakkaampi
,veto" eduskunnan päätöksiä vastaan kuin presi
dentillä, hän on valtion miliisin korkein
päällikkö, mutta ministerit valitsee kansa tai
eduskunta. Muut virkamiehet nimittää kuvernööri tai
valitsee kansa. Sääntönä on, että virkamiehet
asetetaan vain määrävuosiksi. Virat ovat
niinkuin liitossakin voittavan puolueen saalista.
Kuvernöörillä on myöskin armahdusoikeus.
Myöskin tuomarit asetetaan määrävuosiksi.
Oikeusasteita on samaten kuin liitossakin kolme:
aluetuomioistuimet, piirituomioistuimet ja
korkein tuomioistuin. — Hallintoa varten valtiot
on jaettu kreivikuntiin (counties) ja kuntiin
(toumship 1. touon). Kreivikunnan virkamiehistä
ou tärkein sheriff, joka m. m. valvoo järjestyksen
ylläpitoa. Kunnissa kansa päättää asioista
suorastaan kuntakokouksissa, joissa myöskin
valitaan virkamiehet. Isommat kaupungit
muodostavat omia kreivikuntia. Kaupungin hallituksen
etupäässä on mayor. — Liiton
määräämisoikeuksiin kuuluu ulkolaisten ottaminen kansalaisiksi.
Liiton kansalaisella on kansalaisoikeudet myös
siinä valtiossa missä hän asuu. Y:ssa syntyneet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
