Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1719
Yhdysvallat
1734
miesnimityksiin. Puolueensa korruptsionista
suuttuneet republikaaniset parannusten harrastajat
yhtyivät seuraavassa presidentinvaalissa
demokraatteihin, joiden ehdokas Grover
Cleveland (1885-89) tulikin valituksi. Tämä jatkoi
edeltäjäinsä taistelua virkamieskorruptsionia
vastaan ja koetti suojella intiaaneja ja heidän
alueitaan ympärillä asuvain valkoisten
valtausyrityksiltä edistäen samalla heidän sivistyttämistänsä.
Utahiin asettuneiden mormoonien moniavioisuus
kiellettiin 1887. Kun Cleveland koetti saada
sisällisen sodan aikana säädettyjä korkeita
tulleja alennetuiksi, oli tästä seurauksena hänen
tappiolle joutumisensa v:n 1888
presidentinvaalissa. Valituksi tuli republikaani Benjamin
Harrison (1889-93). V. 1889 otettiin
valtioiksi Washington, Montana,
Pohjois- ja Etelä-Dakota, 1890 Idaho ja
Wyom i n g. V. 1890 hyväksyttiin Mac Kinleyn
hiili, joka korotti jo entuudestaan korkeita
tulleja. Paljon huolta tuotti hallitukselle hopean
arvon jatkuva aleneminen, sillä Y. ovat
hopea-tuotannon päämaita. Pitääksensä hopean arvoa
korkeammalla hallitus teki lännen suurilta
kai-vostenomistajilta suuria hopeanostoja. Mutta
tämä toimenpide yhtä vähän kuin Y:n aloitteesta
1892 Brysselissä kokoontunut rahakonferenssi ei
vienyt tarkoitetuille perille. Sen johdosta että
Euroopasta Y:hin valuva siirtolaistulva
kasvamistaan kasvoi ja että maalian alkoi tulla entistä
enemmän köyhää väkeä, säädettiin 1891 Y:n
työväen suojelemiseksi kilpailulta laki, jonka
tarkoituksena oli estää köyhiä siirtolaisia
pääsemästä maalian; jo v:sta 1882 oli kiinalaisia
kielletty tulemasta Y:hin. Työväenkysymys alkoi
Y:ssakin kiinnittää huomiota puoleensa. Jo 1877
oli tapahtunut suuria lakkoja ja niiden
yhteydessä väkivaltaisuuksia. Vv. 1885-86 vallitsi
suuri työnpuute, ja toukok. 1886 tapahtui
ulkomaalaisten anarkistien yllytyksestä verisiä
yhteentörmäyksiä Chicagossa. Työväen
yhteenliittyminen alkoi saada kiinteämpiä muotoja ja
8-tuntisen normaalitvöpäivän vaatimus esiintyä
voimakkaammin. Mutta vasta 1900-luvulla alkoi
sosialismi saavuttaa huomattavampaa kannatusta
Y:n työväenliikkeessä (ks.
Sosiaalidemokratia, palsta 1649). Toiselta puolen
suurkapitalistit muodostivat trusteja (ks. t.) ja
mahtavia rautatieyhtiöitä, samaten maanviljelijät
omia liittojansa varsinkin lännen valtioissa.
V. 1892 valittiin presidentiksi uudelleen Grover
Cleveland (1893-97). Hän sai hopean
ostamiseksi 1890 säädetyn Sherman-lain kumotuksi,
ja korkeat suojelustullit alennettiin osittain.
Clevelandin presidenttikauden alkupuolella
syntyi kova taloudellinen pula, joka vei
työttömyyteen, lakkoihin ja työväenmeteleihin,
varsinkin Chicagossa (1894). Hänen sekaantumisensa
Englannin ja Venezuelan väliseen rajariitaan oli
vähällä rikkoa Englannin ja Y:n välit (1895).
V. 1896 otettiin Utah valtioiden joukkoon.
Samana vuonna käydyssä presidentinvaalia
koskevassa taistelussa olivat pääkysymyksinä
hopea-kysymys ja tullikysymys. Demokraatit, joista
useimmat kannattivat W. J. Bryania, vaativat
tullien alentamista ja suurin osa myöskin
kaksinaista rahakantaa, republikaanit taas, joiden
ehdokkaana oli Mac Kinley, puolustivat korkeita
tulleja ja kultakantaa. Presidentiksi valittiin |
William Mac Kinley (1897-1901). Hänen
aikanaan pääsi Y:n ulkopolitiikassa alulle uusi,
imperialistinen suunta. Jo 1889 oli
Washing-tonissa pidetty pan-ameriikkalainen kongressi,
jossa oli ollut saapuvilla edustajia Ameriikan eri
valtioista ja jonka tarkoituksena oli ollut saada
aikaan lähempi yhteys Y:n ja muun Ameriikan
kesken; mutta kongressista ei ollut mitään
näkyviä tuloksia. Erinomaisen tärkeäksi
seurauksiltaan tuli sen sijaan se sota, jonka Y. aloittivat
1898 Espanjaa vastaan irroittaaksensa Kuban
viimemainitun yhteydestä. Kuban saarella oli jo
1894 alkanut Espanjaa vastaan kapina, jota
Y:ssa seurattiin suurella osanotolla. Kun amer.
sotalaiva Maine oli helmik. 1898 räjähtänyt
ilmaan Habanan satamassa, kärjistyivät Y:n ja
Espanjan välit siinä määrässä, että Y. 26 p.
hulitik. antoivat sodanjulistuksen. Kun
ameriik-kalaiset olivat hävittäneet kaksi esp.
laivasto-osastoa, toisen Filippiinien lähellä, toisen Kuban
edustalla, ja heinäk. pakottaneet Santiagon
kaupungin antautumaan, taipui Espanja rauhaan,
joka lopullisesti solmittiin Pariisissa 10 p. jouluk.
1898. Siinä Espanja luopui oikeuksistaan Kuhaan
ja antoi Y:lle Puerto Ricon ja muut Espanjan
Antillit sekä Ladronit ynnä Filippiinit, liubasta
tuli nimellisesti itsenäinen, mutta todellisuudessa
Y:n suojeluksen alainen tasavalta. Muut
Espanjalta saadut alueet muodostettiin kolonioiksi,
Filippiineillä oli kuitenkin ensin kukistettava
pitkällinen alkuasukasten tekemä kapina. Sodan
aikana liitettiin myöskin IIawaii-saaret Y:hin ja
järjestettiin 1900 unioniin kuuluvaksi
territorioksi. Talouspolitiikassa pääsi Mac Kinleyn
virka-aikana voitolle jyrkkä protektsionismi,
jonka ilmauksena oli 1897 hyväksytty
,,Dingley-tariffi" korkeine tulleilleen. Vuosisadan vaihteessa
Y:n taloudellinen elämä osoittaa tavatonta
nousua ja siirtolaisuus suunnatonta kasvamista.
Mutta samalla ovat työriidatkin lisääntyneet ja
ajoittain esiintyneet hyvin väkivaltaisissa
muodoissa. Yleensä taloudelliset seikat saivat
1900-luvun alusta yhä suuremman vaikutuksen
hallituksen ja puolueiden politiikkaan, missä
kysymykset trusteista ja imperialismin edelleen
kehittämisestä ovat olleet etualalla. V. 1900 Mac
Kinley valittiin uudelleen, mutta kun hän syysk.
1901 oli saanut surmansa eräältä anarkistilta,
tuli presidentiksi Theodore Roosevelt
(1901-09), joka asetti päätehtäviksensä trustien
harjoittamain väärinkäyttöjen lopettamisen ja
Y:n saavuttaman maailmanvalta-aseman
vahvistamisen. Viimemainitussa tarkoituksessa hän ryhtyi
ajamaan perille Panaman kanavan
rakennuttamista. Ranskalaiselta Panamayhtiöltä ostettiin
(1902) sen omaisuus ja oikeudet, ja kun
Colombian tasavalta näytti panevan esteitä
kanava-rakennuksia varten tarpeellisen maakaistaleen
luovuttamiselle, saatiin Panama julistamaan
itsensä itsenäiseksi valtioksi, joka heti (1903)
suostui Y:n vaatimukseen tässä suhteessa.
V :sta 1905 Y. ottivat hoitaaksensa rappiolle
joutuneen San Domingon tasavallan raha-asioita,
joten tämä valtio joutui Y:sta riippuvaksi.
Turhaan sen sijaan Y. 1902 koettivat saada ostetuksi
Tanskan Länsi-Intian saaria; vasta 1916 ne
myytiin niille. Kapinan johdosta, joka 1906 syntyi
Kubassa, Y. valtasivat tämän saaren ja hoitivat
sen hallintoa v:een 1909, jolloin valtausjoukot
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
