Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yhdysvelkoja ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1739
Yhteellisyys ks. Yhteellinen.
Yhteenkasvettuminen, kalulen alkujaan
erillään olevan elimen tavallisuudesta poikkeava
toisiinsa liittyminen. Jos tämä toisiinsa
liittyminen 011 niin kiinteä, että rajaa kummankin
toisiinsa liittyneen osan välillä ei enää voi erottaa,
.sanotaan elinten sulautuneen yhteen. Siten voi
esim. kaksi hammasta kasvettua yhteen
hammas-tahtaan välityksellä, mutta jos ne ovat
liittyneet toisiinsa niin, että syntyneessä
kaksoisham-paassa on yhteinen hammasluu (dentiini)
sanotaan niiden sulautuneen yhteen. Ero y:n ja
yhteensulautumisen välillä on vain siinä, että
jälkimäisessä on sama ilmiö mennyt pitemmälle
kuin edellisessä. — Yhteenkasvettuneiksi sikiöiksi
sanotaan useiii sikiöparia, joilla on joku
ruumiinosa yhteinen. Tämä nimitys on kuitenkin
väärä, sillä mainitunlaiset sikiöt eivät koskaan
ole olleet erillään eivätkä siis myöskään
kasvaneet yhteen, vaan ne ovat syntyneet siten, että
alkujaan yhtä sikiötä muodostamaan aijottu
munasolu tai aivan nuori alkio on jollakin
lavalla särkynyt niin että sen eri osat, jotka
eivät kuitenkaan ole täysin toisistaan eronneet,
ovat alkaneet kehittää kumpikin omaa sikiötä,
joilla kuitenkin on joitakuita yhteisiä
ruumiinosia. Joskus on tämä yhteinen osa ainoastaan
heikko kudossilta, jonka kirurgi voi katkaista
ja siten erottaa kummankin ,,yhteenkasvettuneen"
sikiön. Toisinaan sitävastoin on suurin osa
ruumista yhteinen ja ainoastaan esim. päässä on
tapahtunut osittainen jakautuminen kahteen,
jolloin sikiöllä on kahdet kasvot (n. s. Janus-pää).
Tällaiset toisissaan kiinni olevat
kaksoisepämuo-dostumat (Doppelmonstra) jaetaan tavallisesti
kolmeen pääryhmään: sellaisiin joiden yhteisenä
osana 011 ruumiin ylä-, keski- tai ala-osa
(conju-r/atio superior, media ja inferior).
Yhteenliittymiskohta taas voi olla joko selkä- tai
vatsa-puolella tai jommallakummalla sivulla. Tällaisiin
epäsikiöihin kuuluivat m. m. aikoinaan paljon
huomiota herättäneet siamilaiset kaksoiset. vrt.
Epämuodostukset (jossa 2 kuvaa).
Y. K.
Yhteenlasku (lat. additio = lisääminen),
laskennon n. s. neljästä alkutoimituksesta
ensimäinen, jossa lasketaan yhteen kaksi tai useampia
lukuja (yhteenlaskettavat), s. o.
yhdistetään ne yhdeksi, jossa on yhtä monta
yksikköä kuin yhteenlaskettavissa yhteensä. Y:n
tulosta sanotaan summaksi. Y :n merkki
on -)- (lue: plus), esim. 5-f-3 = 8. Jos kaikki
yhteenlaskettavat ovat negatiivisia, niin
lasketaan niiden lukuarvot yhteen ja summan eteen
pannaan — (minus) merkki. Kun toiset
yhteenlaskettavat ovat positiiviset, toiset negatiiviset,
lasketaan kaikki samanmerkkiset luvut yhteen,
suuremmasta summasta vähennetään pienempi ja
tuloksen eteen pannaan suurempaan summaan
kuuluvien yhteenlaskettavien merkki. Täten
saadaan lukujen n. s. algebrallinen summa.
Algebrallisia yhteenlaskettavia, jotka sisältävät
saman kirjainlausekkeen, sanotaan s a 111 a 11
muotoisiksi 1. samankaltaisiksi.
Sellaisia lasketaan yhteen niin, että niiden
numerolukukertojien 1. koeffisienttien
kanssa suoritetaan y. äsken selitetyn menetelmän
mukaan ja kirjainlauseke kirjoitetaan
muuttumattomana summan perään. — Y. on k o m m u-
1740
tatiivinen 1. vaihdannainen s. o.
summa 011 arvoltaan sama, toimitettakoon y.
niissä järjestyksessä tahansa. Y. on myös
assosiatiivinen 1. liitännäinen s. o.:
mielivaltainen määrä yhteenlaskettavia voidaan
yhdistää osasummiksi, joista taas voidaan
muodostaa uusia osasummia ja niin jatketaan,
kunnes lopullinen summa on saatu. Murtolukujen
y:sta ks. Yhdenniminen. 17. S:n.
Yhteenlaskukone ks. Laskukone.
Yhteensovitus. 1869 v:n
valtiopäiväjärjestyksen mukaan tuli asianomaisen
valtiopäivä-valiokunnan, milloin se havaitsi säätyjen tulleen
jossakin kysymyksessä niin eroaviin päätöksiin,
ettei lainmukaista enemmistöpäätöstä voitu
aikaansaada, tehdä y., s. o. yhteensovittaa eri
ajatukset ja toimittaa säädville sovitusehdotus.
S. 0. P.
Yhteinen ehdokas, henkilö, joka on
eduskunta- tai kunnallisvaaleissa useampien
valitsijayhdistysten ehdokaslistalla tahi, ensinmainituissa
vaaleissa, ehdokaslistalla ja saa sitäpaitsi ääniä
sellaisista kirjoitetuista vaalilipuista, joita ei
vaalilain mukaan katsota annetuiksi minkään
ehdokaslistan hyväksi. ks. Suhteelliset
vaalit. 8. 0. p.
Yhteinen jaettava. Kahden tai useamman
luvun tai algebrallisen lausekkeen y. j. on luku
tai algebrallinen lauseke, joka ’on edellisillä
tasan jaollinen. Lukujen pienin y. j. saadaan
jakamalla ne alkutekijöihinsä ja muodostamalla
tulo, johon otetaan tekijäksi kutakin alkutekijää
niin monta* kuin sitä on siinä luvussa, missä sitä
on suurin määrä. Esim. lukujen 18 = 2. 3. S;
40 = 2.2.2.5 ja 50 = 2.5.5 ja pienin y. j. on
= 2. 2. 2. 3. 3. 5. 5. = 1,800. Algebrallisten
lausekkeiden pienin y. j. saadaan noudattamalla
samanlaista menettelyä. Esim. a2-(-2a?)-f-62 = (a-\-b)
fa+bj; a?—b2 = (a—b)(a + b) ja o2—2ab+b2 =
(a-—b) (a—b) pienin y. j. on (a-\-bp (a—b)- =
2a2b2. ’ U. S: n.
Yhteisateriat ks. S y s s i t i a t.
Yhteiselämä, hioi., ks. Symbioosi ja
Yhteiskunnat, eläinten.
Yhteisen elämän veljet (Fratres vitce
com-munis). Gerrit de Grooten (k. 1384) Deventerissä
perustama vapaa kristillinen yhdistys, jonka
jäsenet liittyivät toisiinsa yhteistä uskonnollista
rakentumista ja työtä varten. Varsinkin
nuorison opettajina, kirjojen kopioitsijoina ynnä
kristillisen rakkaudentyön tekijöinä Y. e. v.
saivat keskiajan lopulla merkitystä myöskin
Pohjois- ja Keski-Saksassa, mutta
uskonpuhdistuksen jälkeen yhdistys vähitellen lakkasi, kun sen
alkuperäiset tarkoitukset tulivat humanismin ja
uskonpuhdistuksen kautta toteutetuiksi.
[Leits-mann, „t5berblick iiber die Gesehiehte und
Dar-stellung der pädagogisclien Wirksamkeit der
Brii-der des gemeinsamen Lebens" (1886) ; Möbius,
,.Beiträge zur Cliarakteristik der Briider des
gemeinsamen Lebens" (1888) ; Iloenig, „Die
Briider des gemeinsamen Lebens" (1894).]
A. J. P-ä.
Yhteishyvän valiokunta (ransk. le comite
du salut public), Ranskan kansalliskonventin
valitsema 9-miehinen valiokunta, joka
muodostettiin 7 p. huhtik. 1793 ja lakkautettiin
direktori-liallituksen ryhtyessä toimeensa syksyllä 1795.
Se perustettiin niiden vaarojen torjumiseksi.
Yhteellisyys—Yhteishyvän valiokunta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
