Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yhteiskasvatus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1741
Yhteiskasvatus—Yhteiskunnallinen kysymys
1712
jotka uhkasivat Ranskaa cnsimäisen
liittokunnan ja Vendöen kapinallisten puolelta. Y. v.
anasti ennen pitkää koko hallitusvallan. Sen
jäsenet jakoivat keskenänsä hallitustehtävät, ja
kon-ventin asiamiesten kautta se pyrki saattamaan
myöskin armeian ja paikallisen hallinnon käsiinsä.
Y. v:n johtavana miehenä oli huhtik. — 10 p.
heiuäk. i793 Danton, sen jälkeen sinne tuli vielä
jyrkempiä vuoripuolueen jäseniä, Robespierre,
Carnot y. m. Missä määrin Robespierre on tämän
jälkeen pidettävä y. v:n johtajana ja sen
harjoittaman hirmuvallan alkuunpanijana, on
riidanalainen kysymys, vrt. Robespierre. Joka
tapauksessa on varmaa, että Robespierren
kukistuttua 27 p. heinäk. 1794, y. v:nkin merkitys
väheni. Hyödyllisintä toimintaa harjoitti y. v:ssa
Carnot, joka järjesti Ranskarv sotalaitoksen.
[Aulard, „Recueil des actes du eomitö du salut
public".]
Yhteiskasvatus ks. Y h t e i s k o u 1 u.
Yhteiskoulu, sanan yleisessä merkityksessä
sellainen koulu, jossa eri sukupuolta olevia
oppilaita opetetaan yhdessä samoilla luokilla.
Tällainen eri sukupuolten yhdessä opettaminen eli
yhteisopetus on varsin yleistä opetuksen
alkuasteella kaikissa maissa. Alemmat kansakoulut
samoinkuin n. s. valmistavat koulut ovat yleensä
kaikkialla y:ja. Ylempään kansakouluun
siirryttäessä erotetaan sitävastoin pojat, ja tytöt
toisistaan. Kuitenkin on maita, niiden joukossa
Suomi, joissa yhteisopetus ylemmän
kansakoulunkin asteella on varsin yleinen.
Maalaiskansa-kouluistamme on verrattomasti suurin määrä (yli
90%) y:ja, mutta myöskin moniaissa
kaupungeissa ovat yhteisluokat varsin yleisiä.
Myöskin monet ammattikoulumme samoin kuin
kansanopistomme ovat y:ja.
Y:u nimitys on kuitenkin vakiintunut
sellaisten oppikoulujen nimitykseksi, jotka ovat
yhteisiä pojille ja tytöille. Varhaisempina aikoina
oli oppikouluja ainoastaan pojille. Niin oli
meidän maassamme asian laita aina 1700-luvun
loppupuolelle saakka, jolloin ensimäinen
(saksankielinen) tyttökoulu vaatimattomassa muodossa
aloitti toimintansa Viipurissa. Viime vuosisadan
keskivaiheilla ruvettiin sitten yleisemmin
perustamaan oppilaitoksia myöskin korkeampaa
nais-sivistystä varten. Kun sitten saman vuosisadan
loppupuolella naisasialiike sai maassamme
jalansijaa ja pyrkimys kohottaa nainen täysarvoiseen
asemaan miehen rinnalle oikeudellisessa ja
yhteiskunnallisessa suhteessa synnytti
vaatimuksen, että naisella olisi oleva tie avoinna saman
tietopuolisen sivistyksen saavuttamiseen kuin
miehellä, niin heräsi samalla ajatus poikien ja
tyttöjen opettamisesta rinnan samassa
oppilaitoksessa aina yliopistoon saakka. 1880-luvulla
perustettiin ensimäiset y:t maahamme: 1883
Läroverket för gossar och fliekor niminen
ruotsinkielinen yhteiskoulu ja 1886 Helsingin
suomalainen yhteiskoulu. Silloin oli yliteiskouluaate,
peräisin Pohjois-Ameriikan Yhdysvalloista, jo
toteutettu naapurimaassamme Ruotsissa, jossa
ensimäinen y. oli aloittanut toimintansa 1876. —
1890-luvulla perustettiin maahamme useita uusia
y : ja, niin että niiden lukumäärä jo 1900 oli 29,
joista useimmat oli suunniteltu yliopistoon
johtaviksi 8- tai 9-luokkaisiksi oppilaitoksiksi. Sen
jälkeen on näiden koulujen lukumäärä yhä kas-
vanut, useimpiin maamme kaupunkeihin ja
lopuksi moniahtaalle maaseudullekin on
perustettu y:ja. Nykyään nousee näiden koulujen
lukumäärä 3-luokkaiset yliopistoon johtavat
jatkokoulut mukaan luettuina 90:een. Niistä on
45 täysiluokkaista, yliopistoon johtavaa opistoa,
31 suomen- ja 14 ruotsinkielistä. Loput ovat
keskikouluja ja edellämainittuja jatkokouluja.—
Y:t aloittivat meillä toimintansa yksityiskouluina
ja enimmät ovat edelleenkin yksityisten
omistamia. Viime aikoina on kuitenkin valtio ottanut
haltuunsa joitakuita y:ja tai muodostanut
keski-koulujaan, joissa aiemmin oli pelkästään
poikaoppilaita, y:iksi. Tätä nykyä (1919) on valtion
hallussa kaikkiaan 12 yhteiskoulua, joista
3 täysiluokkaista yliopistoon johtavaa. — Mitä
poika- ja tyttöoppilaiden lukumäärän
keskinäiseen suhteeseen tulee, on merkille pantava, että
poikaoppilaita on yleensä jonkun verran
vähemmän kuin tyttöoppilaita, ollen suhde koko
maassa 6: 7. Mitä taas tulee eri sukupuolta
oleviin opettajiin, niin tilasto osoittaa, että
mies-ja naisopettajani luku on jotenkin yhtä suuri.
Syynä y:jen nopeaan ja yleiseen levenemiseen
on paitsi se, että tämä koulumuoto on havaittu
meillä kasvatusopillisesti hyvin soveltuvaksi,
erityisesti myöskin se seikka, että y. etenkin
pienille paikkakunnille on taloudellisesti edullinen
koulumuoto.
Paitsi Suomessa on y:ja varsin runsaasti
muissakin pohjoismaissa, semminkin Tanskassa
ja Norjassa, joissa maissa valtion oppilaitokset,
myös yliopistoon johtavat, sekä suuri osa
yksityiskouluja ovat yhteiskouluja. Englannissa ja
Saksassa y:t ovat verraten harvinaisia.
Romaanisissa maissa y:ja on tuskin nimeksikään.
[Lucina Hagman, ,,Yhteiskasvatuksesta" (1887) ;
..Kokemukseni yhteiskasvatuksesta" (1897);
„Hel-singin suomalainen yhteiskoulu 1886-1911" (1912);
Kaino Oksanen, ,,Yhteiskasvatuksesta" (1919.]
O. M-e.
Yhteiskunnallinen kuolema (ransk. morl
cioile). Aikaisemman ranskalaisen oikeuden
mukaan oli eräiden rikosten seuraamuksena, että
rikollinen julistettiin yhteiskunnallisesti
kuolleeksi. Hän menetti silloin oikeuden hallita
omaisuuttaan, joka jaettiin hänen perillisilleen,
ikäänkuin hän olisi kuollut. Hän ei voinut myöskään
ansaita omaisuutta, tehdä oikeudellisesti päteviä
sopimuksia eikä esiintyä oikeudessa.
Avioliittokin oli häneltä kielletty, ja jos hän oli
naimisissa, katsottiin avioliitto puretuksi. V. 1854
poistettiin tämä säännöstö Ranskassa, eikä sitä
enää tavata niissäkään maissa, joissa se
ranskalaisen oikeuden mukana omaksuttiin.
Varhaisemmassa ruotsalais-suomalaisessakin oikeudessa
tavataan y:een k:aan verrattava säännöstö, liim.
rauhattomuus, ks. Rauhattomat.
Yhteiskunnallinen kysymys on
ennenkaikkea kysymys siitä, mitenkä taloudellisten
elämän-ehtojensa, elämäntapojensa ja
elämänkatsomuksensa puolesta toisistaan eroavien saman kansan
eri yhteiskuntaluokkien kesken voidaan ylläpitää
rauhallista yhteiselämää ja yhteistoimintaa.
Siitä tosiasiasta, että useimmissa Euroopan
maissa suurin osa väestöä 19:nnen vuosis.
jälkipuoliskolle asti toimi etupäässä maatalouden
alalla, johtui, että ajanjaksona 1500-1850 tärkein
yhteiskunnallinen kysymys oli talonpoikais-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
