Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yhteiskasvatus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1743
kysymys, s. o. kysymys talonpoikaisluokan
vapauttamisesta ja säilyttämisestä. Kaikkein
tärkeimpänä yhteiskunnallisena kysymyksenä
talon-poikaiskysymys esiintyy vielä nytkin sellaisissa
taloudellisen kellityksensä puolesta takapajulle
jääneissä maissa kuin esim. Venäjällä ja
Romaa-niassa. Talonpoikaiskysymykseen liittyy
kysymys pienten maanvuokraajain aseman
parantamisesta, Suomessa tunnettu
torpparikysy-myksenä (ks. t.). Sekä talonpoikais- että
torpparikysymystä voi pitää osana n. s.
keski-säädyn kysymystä, jolla tarkoitetaan
kysymystä siitä, mitenkä nykyajan valtioissa
voidaan säilyttää laaja ja itsenäinen keskisääty
(vrt. Keskisäädynliike). Tärkeämpänä
kuin keskisäädynkysymys esiintyy
Länsi-Euroo-pan maissa 1800-luvun jälkipuoliskolla
—Englannissa ja tavallaan Ranskassakin jo 1800-luvun
alkupuoliskolla — työväenkysymys (ks. t.),
josta tätä nykyä usein käytetään juuri nimitystä
yhteiskunnallinen kysymys. Laajemmassa
merkityksessä ovat yhteiskunnallisia kysymyksiä
myöskin naiskysymys (ks. Naisasia),
raitti u skysymys (ks. Raittiusliike),
asuntokysymys y. m.
Yhteiskunnallinen toimisto on laitos, jonka
tarkoituksena on keräämällä ja julkaisemalla
yhteiskunnallisia oloja valaisevia tietoja ja
panemalla esille näytteitä antaa laajemmille piireille
herätteitä ja opastusta, millä keinoin tietyt
epäkohdat tarkoituksenmukaisimmin ovat
poistettavissa. Tällaiseen toimistoon kuuluu tav. kirjasto,
arkisto, näytekokoelma piirustuksia, malleja
y. m. s. Joskus on näytekokoelma kokonaan
pääosastona muodostaen varsinaisen
työväen-suojelus- ja menestysnäyttelyn.
Joskus näistä toimistoista käytetään myöskin
nimitystä yhteiskunnallinen
(sosiaalinen) museo. — Jo 1852 engl. Th. Twining
ehdotti tällaisten laitosten perustamista. Hänen
aloitteestaan pantiin toimeen useita tilapäisiä
erikoisnäyttelyjä työväen huollon valaisemiseksi
(1855 Pariisissa, 1856 Brysselissä, 1857 Wienissä).
Sittemmin on useissa maissa perustettu
pysyväisiä y:sia t:ja ja työväenmenestysnäyttelyjä.
Tunnetuimpia niistä ovat seuraavat:
Itävallassa: Wienin ammattiterveydenhoitomuseo
(Gewerbehygienisches Museum), per. 1889;
Ranskassa: Pariisin sosiaalinen museo
(Musee social), per. 1892 kreivi Chambrunin
lahjoituksella; Alankomaissa: sosiaalisten
tietojen keskustoimisto (Centraal Bureau voor
Soziale Adviezen) Amsterdamissa, per. 1900;
Saksassa: vakinainen
työväenmenestysnäyt-tely (Ständige Ausstellung fiir Arbeitervvohlfart)
Charlottenburgissa, per. 1900, keskustoimisto
kansanmenestystä varten (Centralstelle fiir
Volks-wohlfart) Berliinissä, Mainin Frankfurtissa oleva
yhteishyvän instituutti (Institut fiir
Gemein-\vohl), jonka yhteydessä 011 sosiaalinen museo
y. m.; Belgiassa, Brysselin sosiaalinen
museo; Englannissa: British institute of
social service Lontoossa, per. 1904;
Pohjois-Ameriikan Yhdysvalloissa: The
ame-rican institute of social service New Yorkissa;
Ruotsissa: Centralförbundet för socialt
arbete (ks. t.); Tanskassa: Det sociale
sekre-tariat og bibliotek Kööpenhaminassa;
Sveitsissä: edellisistä olemukseltaan poikkeava
1744
kansainvälisen työväensuojelusyhdistyksen
toimisto (Internationales Arbeitsamt fiir
gesetz-lichen Arbeiterschutz) Baselissa ks. T y ö v i r a
s-tot; Suomessa oli 1910-15 olemassa
yhteiskunnallinen keskustoimisto Helsingissä. Edelleen
011 olemassa työväensuojelusnäyttely (ks. t.). —
Y:iin t:hin luetaan myöskin n. s.
oikeus-neuvotoimistot, joiden tarkoituksena on
antaa työväelle ja muille työsuhteeseen osallisille
oikeudellisia neuvoja, etupäässä tai joskus
yksinomaan n. s. työväenlainsäädännön alalta.
Toisinaan yleisessä y:ssa t:ssa on tätä varten
erityinen osasto. J. F.
Yhteiskunnalliset oikeudet, kansalaisten n. s.
yleiset oikeudet vastakohtana valtiollisille 1.
poliittisille oikeuksille.
Yhteiskunnat (eläinten). Eläinyhteiskunnan
muodostaa joukko samaan lajiin kuuluvia
eläin-yksilöitä, jotka ajaksi tai ainaiseksi ovat
liittyneet yhdessä elämään. Eläin-y:ia tavataan aina
alimmista eläimistä, alkueläimistä, ylimpiin
(lintuihin, nisäkkäisiin, ihmiseen) saakka.
Eläinkunnan alimmilla asteilla y. syntyvät jatkuvan
suvuttoman lisääntymisen (jakautumisen,
silmi-koimisen) kautta (runko kun ta, ks. t.), ja
eri yksilöt pysyvät enemmän tai vähemmän
kiinteässä yhteydessä keskenään. Joskus kaikki
yhteiskunnan yksilöt ovat samanlaisia, joskus
määrätyt yksilöt ovat erilaistuneet muista ja
suorittavat jotakin määrättyä erikoistehtävää
yhteiskunnan hyväksi (polymorfismi).
Samanlainen erilaistuminen on huomattavissa myöskin
niissä yhteiskuntahyönteisissä (mehiläisissä,
kimalaisissa, ampiaisissa, termiiteissä v. m.; ks. u.),
joissa suuri määrä yksilöitä elää vapaasti
toistensa seurassa. Hyönteisyhteiskuntaa voidaan
tavallansa pitää yhtenä ainoana „perheeuä",
koska se miltei aina polveutuu samoista
vanhemmista, esim. meliiläisyhteiskunta kuningattaresta
ja sitä hedelmöittäneestä kuhnurista. Paitsi
suvullisia eläimiä (koiraita ja naaraita)
tavataan hyönteis-y:ssa aina suvuttomiakin yksilöitä
(työläisiä, sotilaita), joilla on yhteiskunnassa eri
tehtäviä suoritettavana, kuten ravinnon
hankkiminen, pesän rakentaminen, toukkien ja
koteloiden hoitaminen, yhteiskunnan suojeleminen,
järjestyksen pito j. n. e. Usein on työnjako
(n. s. „kastijako") hyvin pitkälle kehittynyt,
kuten varsinkin termiitti-y :ssa. Tällainen
yhteiskuntaelämä edistää ilmeisesti yksityisten
eläinten ravinnonsaantimahdollisuutta ja turvaa.
Samoja etuja saavuttavat monet muut luurangot
-tomat eläimet sekä kalat, muuttolinnut, sopulit,
sudet, kavioeläimet, märehtijät, apinat y. m.
liittymällä yhteen suuriksi parviksi. Usein on
näissäkin vallalla jonkinlainen työnjako sen
kautta, että joku vanha, voimakas koiras
esiiu-tvy joukon johtajana. Toisinaan voivat eri
eläin-lajeihinkin kuuluvat yksilöt viettää yhteiselämää,
mutta silloin on kysymyksessä joko n. s. ,,orjuus"
(muurahaisten yhteiskunnissa) taikka symbioosi
tai loiselämä. [Girod, „Les sociftös cliez les
ani-maux" (1890) ja „Les colonies animales" (2:nen
pain. 1898) ; Nils Holmgren, ,,Om termiter och
myror. En inblick i sociala insekters biologi"
(1911).] U. S-s.
Yhteiskunta (ruots. samhälle) on, sanan
laajimmassa merkityksessä, jokainen ihmisyksilöjen
vuorovaikutuksiin perustuva kokonaisuus. Ver-
Yhteiskunnallinen toimisto—Yhteiskunta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
