Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yhteiskuntahygienia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1747
Yhteiskuntaluokka.—Yhteiskuntapolitiikka
1748
taa. — Myös ilman puhtaanapidosta huolehtii y.
Siinä tarkoituksessa on erilaisia määräyksiä
olemassa savupiippujen järjestämisestä, katujen
lakaisemisesta ja yleensä kaikesta sellaisesta,
joka voi pilata ilman. Samasta syystä
järjestetään kaupungeissa laajat valtakadut siten, että
seudun yleisemmin vallitsevat tuulet voivat
helposti kulettaa niistä pois pilaantuneen ilman ja
tuoda uutta tilalle sekä tuulettaa tällä tavoin
kaupunkia. Etenkin teollisuuskeskuksissa on
tehtaista poistuva savu sekä usein monet erilaiset,
kaasut ympäristölle haitallisia ellei niitä sopivin
keinoin tehdä vahingottomiksi tai johdeta pois
siten, että ne eivät tule asutun ympäristön
välittömään kosketukseen. — Liikenteen ja
kulkulaitosten terveysopillinen järjestely kuuluu myös
y:n toimintapiiriin. -— Ravintoaineiden
tarkastus ja taudinsiemenistä vapaan sekä muuten
terveellisen juomaveden varaaVninen asukkaille on
y:n tärkeimpiä tehtäviä, sillä lukuisat
taudin-siemenet voivat ruuan ja juomaveden mukana
kulkea pitkiäkin matkoja, esim. trikiinitauti,
joka sianlihan mukana siirtyy maanosasta
toiseen (ameriikkalainen läski). Monenlaisen muun
kauppatavaran mukana on taudinsiementen kulku
niinikään todettu ja varokeinoihin näitä vastaan
ryhdytty. Mainittakoon tässä vain vuotien
mukana kulkeva pernarutto ja lumppujen kautta
leviävä isorokko. Y:n toimintapiiriin kuuluu
myöskin tarpeellisen ja kyllin monipuolisen
ravinnon kuljetuksen ja tarjolla pidon
järjestäminen etenkin sellaisiin seutuihin, joissa oma
tuotanto ei ole riittävä tai erikoisissa
olosuhteissa toimiville henkilöille (esim. merimiehille),
sillä onhan joukko tauteja, jotka joko
suorastaan syntyvät ravintovirheistä (esim. keripukki
ja etenkin useat lasten ruuansulatuselinten
taudit) tai ainakin tarttuvat ja leviävät helpommin
sekä esiintyvät vaikeammanlaatuisina ravinnon
ollessa puutteellinen (esim. nälkävuosien
lavantaudit, kolera j. n. e.). Lasten ja alaikäisten
kasvatuksen järjestäminen, niiden
ravinnontarpeen turvaaminen sekä koulu- ja työrasituksen
estäminen ovat myös yhteiskunta- ja
rotuliygie-nian tärkeitä tehtäviä. Tärkeänä alaosastona
yleiseen y:aan kuuluu myös työväen hygienia
(ks. t.).
Y:n toimintapiiriin kuuluu myös kaikki
yleinen sairashoito ja perinnöllisten sekä tarttuvien
tautien levenemisen vastustaminen. Yleiset
sairashuoneet ja holhouslaitokset, suojelusrokotus, ruton
saastuttamilta seuduilta tulevien matkustavaisten
tarkastus ja karanteenissa pito, tarttuvaa
tautia sairastavaksi epäillyn pakollinen tarkastus
ja eristys, ihmiselle vaarallisten eläintautien
(esim. vesikauhun) yhteiskunnallinen
vastustaminen, vaikeata perinnöllistä tautia
(mielenvikaisuutta, kaatuvatautia j. n. e.) sairastavan
estäminen avioliitosta ja monet muut
samansuuntaiset toimenpiteet, joilla yhteiskunta pyrkii
säilyttämään itseään terveenä ja kohottamaan yleistä
hyvinvointia, ovat y:n toimintapiiriin luettavat.
— Edelläsanottu 011 y:n ulospäin esiintyvä
käytännöllinen puoli. Sen toinen yhtä tärkeä puoli
on kaikkien niiden seikkojen tieteellinen
tutkiminen, joilla voi olla edellä viitattu
yhteiskunnallinen merkitys, ja tässä tutkimuksessa se
erottamattomasti liittyy yleiseen hygieniaan,
jonka, osa se on. Y. K.
Yhteiskuntaluokka on sellainen työnjakoisen
yhteiskunnan suurempi henkilöryhmä, jossa
samanlaiset ominaisuudet ja elinehdot,
samanlainen ammatti- ja työtoiminta, samanlainen
omaisuuden laatu ja omaisuuden suuruus,
samanlainen asema kansantaloudessa ja valtiossa,
samanlainen arvosija hierarkkisessa
yhteiskuntajärjestyksessä ja kaikenkaltaiset yhtäläiset edut
synnyttävät yhteenkuuluvaisuuden tietoisuuden, joku
myöskin saa jollakin tavalla ulkonaisen
ilmauksen. Tällaisista ryhmistä käytetään nimitystä
kastit (ks. t.), kun ammatteihin
jakautuminen on perinnöllistä, nimitystä säädyt (ks. t.),
jos niillä on määrätyt oikeudet ja erivapaudet.
Säätvjaon ja säätyetuoikeudet on poistanut —
varsinkin Ranskan vallankumouksesta lähtien —
oikeudellinen yhdenvertaisuus, mutta siitä
huolimatta puhutaan vielä usein kolmannesta ja nel
jännestä säädystä, joilla tarkoitetaan porvaristoa
ja työväkeä entisten ylempäin säätyjen
aateliston ja papiston vastakohtina.
Luokkamuodostuk-sen tärkeimmät syyt ovat rotuerilaisuudet,
ammattijako ja omistussuhteet (varojen ja
tulojen jakautuminen). Luokkavastakohdat ovat
erityisen jyrkät siellä, niissä ne perustuvat
rotu-erilaisuuksiin, mutta eri luokkia muodostuu aina
myöskin samanrotuisten kansojen keskuudessa.
Gobineau ja hänen koulukuntansa johtavat kaikki
luokkavastakohdat rotuerilaisuudesta: kaikki
maailman ylimystöt ovat muka indogermaanista
alkuperää, kaikki alemmat luokat neekeriverellä
sekoitettuja. Saks. taloustieteilijä G. Schmoller,
ransk. A. Bauer y. m. panevat tässä suhteessa
pääpainon ammatti- ja työnjakoon, sosialistit,
ennen muita Marx ja Engels, mutta myöskin
tutkijat sellaiset kuin K. Biicher ja W. Sombart
pitävät luokkamuodostuksen tärkeimpänä sy\Tnä
omaisuuden ja tulojen epätasaista jakautumista.
Sosialistien Marxilta saaman käsityksen mukaan
tätä nykyä 011 olemassa vain kaksi y:aa:
porvaristo (bourgeoisia) ja työväki (proletaarit). Tätil
jakoa vastaavat ruots. kirjailijan N. H. Quidingin
keksimät ja varsinkin Pohjoismaissa yleisesti
käytäntöön tulleet sanat yliluokka ja
ali-luokka. Saattaa kuitenkin huomauttaa, että
tällainen kahtiajako tekee kysymyksen
yksinkertaisemmaksi kuin mitä se todellisuudessa on.
Oikeampaan osumme ehkä, jos sanomme, että
nykyisessä yhteiskunnassa 011 erotettavissa
ainakin kolme pääryhmää: yliluokka, keskiluokka ja
aliluokka, ja että nämäkin ryhmät, varsinkin
yliluokka, ovat kokoonpanoltaan hyvin
heterogeenisiä. Yliluokan muodostavat sellaiset usein
etujensa puolesta ristiriitaiset ryhmät kuin suuret
maanomistajat ja tehtailijat, pankki- ja
raha-ylimystö, n. s. vapaiden ammattien harjoittajat,
laajaan keskiluokkaan kuuluu suuri osa
talonpoikia ja maanvuokraajia, käsityöläisiä ja pikku
-kauppiaita sekä alempi virkamiehistö,
aliluok-kaan työväki ja muut pienet eläjät. [P. E.
Fahl-beck, „Ständ ocli klasser" (1892) ja „De sociala
klasserna" („Statsvetensk. tidskrift" 1909); iaaja
kirjallisuusluettelo G. Schmollerin teoksessa
,,Grundriss der Volksvvirtscliaftslehre".] </. F.
Yhteiskunta-oppi, yhteiskuntatiede, k*. S
o-s i o 1 o g i a.
Yhteiskuntapolitiikka 1.
sosiaalipolitiikka käsittää laajemmassa merkityksessä
kaikki ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
