Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yhteiskuntasopimus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1751
Yhteismaanraha—Yhteyttäminen
1752
tiolle äärettömiä metsämaa-alueita, joita
erittäinkin Siperiassa käytetään uutisasutukseen. —
Sveitsissä ja Etelä-Saksassa on myöskin vielä
paljon tällaisia yhteismaita. Sellainen (Allmende)
saattaa kuulua yksityiselle kylälle tahi on
useammalla kylällä t. kunnalla omistus- ja
nautintaoikeus siihen (gemeine Mark) taikka erityisellä
kunnantapaisella osuuskunnalla (Mark- ja
Alpge-nossenscliaft) tai yksityisillä tahi valtiolla.
Y:t ovat niissä maissa, missä isojaot jo
aikaisemmin on ennätetty toimittaa, kuten suureksi
osaksi Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa,
Englannissa, Pohjois-Saksassa ja paikoin
Keski-Euroopan maissakin, jaettu kylän talollisten tai
osamiesten yksityiseen omistukseen ja hallintaan,
mutta tästä on nykyään Keski-Euroopan maissa
yleensä luovuttu ja hallitusten määräysten kautta
y:t pysytetty edelleenkin jakamattomina sekä
käytetty laiduntamiseen (alppi- ja
tunturilaitu-met) ja metsänkasvatukseen sekä
viljelyskelpoisia maita annettu viljeltäväksi osamieliille tilan
suuruuden tai pääluvun mukaan; muulla tavalla
yrista saadut tulot on käytetty kylän
yhteisiin tarpeisiin; sitäpaitsi on niiden,
erittäinkin metsämaiden, käyttöä ja hoitoa asetuksilla
ja muilla määräyksillä (Alpbriefe, Alpstuhlung,
Alprödeln, Bannbriefe) säännöstelty. Maanjaoissa
jätetään tai erotetaan usein osakkaiden yhteisiin
tarpeisiin tai yhteiseen käyttöön laajoja
viljelyskelpoisia- ja polttoturvesoita, kivilouhimoja,
mudan-, saven-, hiekan- ja vedenottopaikkoja,
koskia, alueita tebdastontteja, lastaus- ja
ankkuripaikkoja, toreja, puistoja, teitä, valtaojia y. m.
varten. [J. G. von Bonsdorff, ,,Finlands
kameral-lagfarenhet"; A. Meitzen, ,,Siedelung und
Agrar-\vesen"; „Handbuch der Staatsvvissenschaften";
L. Elster, ,,Wörterbuch der Volkswirtschaft".]
Yhteismaanraha ks. R e g a 1 e.
Yhteismetsä, metsä jota hoidetaan ja
käytetään useamman eri tilallisen yhteiseen laskuun.
Maassamme on y:iä etupäässä muodostunut siten
että kruunu on yhteiseksi omaisuudeksi
yksityisille tiloille tai lohkokunnalle luovuttanut
metsämaata ehdolla, että semmoinen maa pysytetään
yhteismetsänä ja käytetään metsätaloutta varten
osakasten tekemän, maaherran vahvistaman
hoitosuunnitelman mukaan, (vrt. voimassa
olevan metsälain, 3/9 1886, II luvun 7 §). O. Lth.
Yhteismitaton ks. I n k o m m e n s u r a b e 1 i.
Yhteismittainen 1. kommensurabeli
(lat. commensurä’bilis - mitallinen samalla mitalla
< con 1. cum = yhdessä, ja mensu’ra = mitta).
Y:iksi sanotaan kahta samanlaatuista suuretta,
joita voidaan mitata (ks. Mittaus) samalla
mitalla niin, että tämä sisältyy tasan
kumpaankin. Mittaa sanotaan mitattavien suureiden
tasaosaksi. Luku, joka ilmoittaa, montako
kertaa mitta sisältyy mitattavaan suureeseen, on
tämän lukuarvo 1. mittaluku. Jos
suuretta mitataan sen kanssa y.lla suureella, niin
sisältyy jälkimäinen joko kokonaisuudessaan tai
joku sen tasaosista tasan edelliseen. Lukuarvo
on siis joko kokonainen tai murtoluku s. o. joka
tapauksessa ratsionaalinen (ks. Ratsio naali).
Se on luku, joka ilmoittaa, millä jälkimäinen
suure on kerrottava, että saataisiin edellinen,
toisin sanoen se ilmoittaa edellisen ja jälkimäisen
suureen suhteen, vrt.
Inkommensura-b e 1 i. U. S:n.
Yhteismyynti ks. Osuustoiminta.
Yhteisoikeus on olemassa milloin jokin oikeus
kuuluu yhteisesti useammille, joita silloin
nimitetään yhdysoikeutetuiksi.
Yhteisomaisuus ks. Omaisuussuhteet
ja Y h d y s o m a i s u u s.
Yhteisosto ks. Osuustoiminta.
Yhteisprokura ks.
Kollektiivipro-k u r a.
Yhteissuoli 1. k 1 o a a k k i, nimitys, jota
käytetään eläinten ruuansulatuskanavan loppuosasta
kun tähän avautuvat myös virtsa- ja
sukupuoli-tiehyet. Näin on laita esim. haikaloilla,
sammakkoeläimillä, matelijoilla ja linnuilla,
nisäkkäistä taas vain nokkaeläimillä (pussieläimillä
on jonkinlainen jäte y:sta säilynyt).
Yhteissuomalainen, johdannainen
kantasanasta yhteissuomi, ks. t.
Yhteissuomi, adj. yhteissuomalainen,
käytetty eri merkityksissä: 1)
’itämerensuomalaiset kielet yhtenä kokonaisuutena’; tällöin on
katsottu näiden toisiaan lähellä olevien kielten
muodostavan kieliyhteyden; yhteissuomalaiset
kielet tämän mukaan = itämerensuomalaiset kielet
(ks. Itämerensuomalaiset, ks. myös
Suomen kieli sekä S u o m a 1 a i s-u g r
i-laiset kielet); 2) ’se yhteinen alku- 1.
kantakieli, josta nykyiset itämerensuomalaiset
kielet lähinnä ovat johdettavissa; tämän mukaan
siis: ,,yhteissuomalainen aika" = se aika, jolloin
nämä kielet muodostivat kielellisen yhteyden,
samoin ,,yhteissuomalainen äännekanta" j. n. e.;
tässä merkityksessä on kuitenkin pikemmin
syytä käyttää joko nimitystä „a 1 k u s u o m i"
tai vielä paremmin „k a n t a s u o m i"
(ks. Suomensukuiset kielet), jotta
voitaisiin käyttää adjektiivia (laatusanaa)
yhteissuomalainen merkityksessä: 3) ’koko
itämerensuomalaiselle alueelle levinnyt’; niin esim.
.yhteissuomalainen sana" =’sana, joka on
levinnyt koko itämerensuomalaiselle alueelle’, olipa se
sitten samalla kantasuomesta polveutuva
(niinkuin esim. varmaan suom. ohra) tai ei (niinkuin
suom. saksa), .yhteissuomalainen äänteenmuutos"
= ’semmoinen äänteenmuutos, joka vähitellen on
levinnyt yli koko itämerensuomalaisen alueen’
(jota vastoin ,,kantasuomalainen äänteenmuutos"
= ’semmoinen äänteenmuutos, joka on tapahtunut
kantasuomessa’; vrt. saksalaista kielen käyttöä
„gemeingermanisch" = yhteisgermaanilainen ja
„urgermanisch" = alku- 1. kantagermaanilainen).
E. N. S.
Yhteisvastuu eli solidaarinen vastuu on
useampien jakamattomasti ollessa vastuussa
jaollisesta suorituksesta, jolloin tavallisimmin
kunkin sanotaan vastaavan täydestä suorituksesta
tai omasta ja toistensa puolesta. S. 0. P.
Yhteisö on laajin nimitys elävien olentojen
muodostamalle elimelliselle kokonaisuudelle, vrt.
Yhteiskunta, Yhdyskunta. Z. C.
Yhteneväinen ks. Yhteellinen.
Yhteneväisyys ks. Yhteellinen.
Yhteyttäminen, assimilatsioni, kasvit.,
yhteisnimitys kaikille niille kemiallisille
tapahtumille, joiden vaikutuksesta kasvin ottamat
ravintoaineet muuttuvat sen elimistön
varsinaisiksi aineosiksi (kasviaineiksi).
Hiilen y. on yhteyttämistapahtumista
kaikkein tärkein. Sen laatuun nähden jaetaan kas-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
