Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yhteyttämissolukko ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1759
Yhtiöjärjestys—Yhtälö
1760
roomalaisessa että germaanilaisessa liike-elämässä
syntynyt osavoitolla sovitusta tavaranmyynnin
välittämisestä (lat. accommendatio, germ.
sen-dcve 1. sendife = tavara, joka lähetetään). Kun
sitten kanoonisen oikeuden mukaan koron
ottaminen rahalainasta kiellettiin, kävi pääoman
sijoittaminen liikeyritykseen osavoitolla varsin
tavalliseksi. Sitä tai niitä henkilöitä, jotka
kommandiittiyhtiössä hoitavat liikettä, sanotaan
komple-mentääreiksi ja vastaavat y:n sitoumuksista
kuten avoimen y:n osakkaat. Yhtiömies, joka
yksinomaan sijoittamalla pääomaa ottaa osaa y:n
toimintaan, ei vastaa y:n sitoumuksista muulla
kuin tuolla pääomalla. Häntä sanotaan
komman-ditääriksi eli äänettömäksi yhtiömieheksi.
Kommandiittiyhtiöstä on voimassa keis. asetus
24 p :ltä marrask. 1864. — Lainsäädäntömme
vielä hyväksymistä yhtiömuodoista ks.
Osakeyhtiö, Osuuskunta.
Sekä avoin y. että kommandiittiyhtiö on
perustettava kirjallisella yhtiösopimuksella,_ ja jos y.
harjoittaa kauppa- tai teollisuusliikettä on sen
toiminimi merkittävä kaupparekisteriin.
Toiminimen tulee sisältää ainakin yhden
vastuunalaisen yhtiömiehen nimi ynnä lisäys, josta
yhtiö-suhde ilmenee. — Pankki- ja laiva-y:istä on
lainsäädännössämme erityisiä määräyksiä, edellisistä
keis. asetuksessa 10 p:ltä toukok. 1886 ja
jälkimäisistä merilaissa.
Maamme lainvalmistelukunta on laatinut
ehdotuksen uudeksi yhtiölainsäädännöksi, jonka
mukaan tähänastisten yhtiömutojemme lisäksi
tulisi n. s. suljettu yhtiö vastaten
saksalaista „Gesellschaft mit beschränkter Haftung".
Sellaisessa yhtiössä vastaavat kaikki osakkaat
kuten osakeyhtiössäkin ainoastaan y:öön
sijoittamallaan pääomalla y:n sitoumuksista, jota
vastoin suljettu y. lähentelee avointa y:tä siinä
suhteessa, että yhtiömiesten henkilökohtaisille
ominaisuuksille on pantu huomattava merkitys,
eikä valta osuuksien luovuttamiseen ole kuten
osakeyhtiössä vapaa. [Montgomery,
,,Bolagskont-raktet"; Hernberg, ,,Kommanditbolaget";
Juri-diska Föreningens Tidskrift, eri vuosik.; Svensk
Juristtidning (vuosik. 1917).] E. H-s.
Yhtiöjärjestys ks. Osakeyhtiö.
Yhtiökokous. Yhtiön osakasten kokous, jossa
päätetään yhtiön asioista. Osakeyhtiössä on lain
mukaan yhtiöjärjestyksessä määrättynä aikana
pidettävä varsinainen kokous toimihenkilöitten
vaalia sekä tilien hyväksymistä ja liikevoiton
käyttämistä koskevien kysymysten ratkaisemista
varten. E. H-s.
Yhtymyssopimus ks.
Aksessionisopi-m u s.
Yhtymälevät (Conjugatce) ks. Vihreät
levät.
Yhtyneet villatehtaat ks. Yhdistyneet
villatehtaat.
Yhtyvät astiat = vhteytyvät astiat,
ks. t.
Yhtäläisyysmerkki ks. Yhtälö.
Yhtälö 1. ekvatsioni (lat. acquä’re = tehdä
yhtäläiseksi), kahden lausekkeen A ja B
merkitty yhtäsuuruus. _ Yhtäsuuruuden merkki 1.
yhtäläisyysmerkki on = (A = B).
Lausekkeita sanotaan y:n jäseniksi. A on y:n
vasen ja B sen oikea jäsen. Y. on iden
t-t i n e n. jos se pitää paikkansa annettakoon siinä
oleville kirjainsuureille mitä arvoja tahansa tai
jos se ilmoittaa vain kahden numerolausekkeen
yhtäsuuruutta. Sellaisen y:n molemmat jäsenet
voidaan toimittamalla merkittyjä laskuja saattaa
aivan samoiksi. Identtisyyttä merkitään monasti
kolmella yhdensuuntaisella viivalla. Siis esim.
(a,—b) (a+b) = a2—b- tai 4+2.3=10.
Ehdolliseksi sanotaan y:öä, joka pysyy voimassa
vain silloin, kun siinä esiintyville kirjaimille
annetaan jotkut määrätyt arvot. Esim. y. 3x-\-b
= 10 on oikea vain silloin, kun x = 2. — Y:ssä voi
esiintyä kahdenlaisia kirjainsuureita:
tunnettuja ja tuntemattomia. Edellisiä
merkitään ensimäisillä aakkosilla a, b, c . . . .,
jälkimäisiä viimeisillä kirjaimilla x, y, z......
N u m e r o-y :k s i sanotaan y:öä, jossa on paitsi
tuntemattomia lukuja vain numeroilla merkittyjä
tunnettuja lukuja. K i r j a i n-y. sisältää yhden
tai useamman kirjaimilla merkityn tunnetun
luvun. Y :öä sanotaan algebralliseksi, jos
tuntemattomiin nähden on suoritettava
ainoastaan algebrallisia alkutoimituksia (yhteen-,
vähennys-, kerto- ja jakolaskua, potenssiin
korottamista ja juuren ottoa). Muissa tapauksissa
sanotaan y:öä transendentiksi (esim.
X_
2X -f- tgx=ya). — Yhden tuntemattoman
sisältävän y :n juuri on jokainen tuntemattoman
arvo, joka sijoitettuna tuntemattoman paikalle
y :öön tekee sen identtiseksi, toisin sanoen t
o-teuttaa (verifiseeraa 1.
satisfiee-r a a) sen. Juuren määräämistä sanotaan y :n
ratkaisemiseksi. Jos y. sisältää useampia kuin
yhden tuntemattoman, niin toteuttavat sen
äärettömän monet tuntemattomien arvoyhdistelmät.
Määrä on äärellinen ainoastaan silloin, kun
tuntemattomia toisiinsa sitovia y:itä on yhtä paljon
kuin tuntemattomia. Tällaista yhtälöryhmää
yhtaikaa toteuttavien tuntemattomien
arvoylidis-telmää sanotaan juuriryhmäksi.
Juuriryh-mien määräämistä sanotaan y.-ryhmän
ratkaisemiseksi. Algebrallisten y.iden ratkaisemista
tutkitaan algebrassa, y.-o pissa 1. y.-t e
o-r i a s s a. Nimitys johtuu arab. Mohammed ben
Musan kirjoittaman teoksen nimestä al-gebr
w’al-mukäbala, jossa al-gelr merkitsee negatiivisen
termin siirtämistä toiseen jäseneen ja al-mukäbala
kirjain lausekkeensa puolesta
samanmuotoisten (1. samankaltaisten) termien
yhdistämistä. Algebrallisen y :n ratkaiseminen sisältää,
paitsi näitä kahta tehtävää, kaikkien nimittäjien
ja sellaisten sulkujen ja juurien poistamista,
jotka sitovat tuntemattomia. Termin siirto toi-#
seen jäseneen toimitetaan siten, että
kumpaankin jäseneen lisätään tämän terniin vastakkainen
suure, jolloin siis termi siirtyy toiselle puolelle
yhtäläisyysmerkkiä vastakkaismerkkisenä.
Nimittäjät poistetaan kertomalla molemmat jäsenet
nimittäjien pienimmällä yhteisellä jaettavalla.
Juuria sisältävästä n. s.
irratsionaali-sesta y:stä saadaan tuntematonta sitova juuri
poistetuksi, jos se termejä siirtämällä jätetään
yksin toiseen jäseneen ja molemmat jäsenet
sitten korotetaan juuren indeksin osoittamaan
potenssiin. Yleensä voidaan poistaa vain yksi
juuri kerralla. Y. saadaan toimittamalla
edellämainitut tehtävät sievennettyyn
muotoonsa. Siitä näkyy, mitä astetta y. on. Jos
näet y. sisältää vain yhden tuntemattoman, niin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
