Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yksipuolisesti vaikuttava ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1765
Yksipuolisesti vaikuttava—Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus
1766
huolimatta ratkaista kantajan vaatimukselleen
esittämillä perusteilla. Vastaaja tuomitaan silloin
in contumaciam (ks. C o n t u m a c i a) ja
oikeuden päätöstä sanotaan y :ksi t :ksi. Saatuansa
kantajan toimesta tiedon oikeuden päätöksestä voi
vastaaja haastattaa kantajan ja hakea
takaisin-voittoa samassa tuomioistuimessa, jos se on maalla,
seuraavissa käräjissä, ja jos päätös on
raastuvanoikeuden antama, kuukauden kuluessa tiedon
saannista. Lakimme säännökset y:sta t:sta sisältyvät
oikeudenkäymiskaaren 12:nnen luvun 3:nteen ja
4:nteen §:ään. Takaisinvoittokanteesta
huolimatta on y. t. pantava täytäntöön, ellei oikeus
tuota kannetta käsitellessään määrää
täytäntöönpanoa keskeytettäväksi. Y. t. annetaan
ainoastaan siviililuontoisissa riita-asioissa, mutta ei
rikosasioissa eikä jurisdictio voluntaria&n
kuuluvissa asioissa. Ylioikeuden tuomioon nähden ei
y:sta t:sta annettuja määräyksiä myöskään ole
noudatettava, vaikkakin asia olisi sekä
alioikeudessa että ylemmässä oikeusasteessa ratkaistu
vastaajaa kuulustamatta. E. E-s.
Yksipuolisesti vaikuttava 1.
yksitoimi-n e n ks. Kaksitoiminen.
Yksisirkkaiset, Monocotyledonem,
koppisieme-nisten ,kasvien toinen suuri pääryhmä.
Tärkeimmät tuntomerkit ovat: alkiolla on vain l
sirkka-lehti; sirkkalehti jää siemenen itäessä
kokonaisuudessaan t. ainakin kärjestään siemenen sisään
valkuaista imemään; pääjuuri jää tav. pieneksi ja
sitä korvaavat lukuisat varren tyveltä kehittyvät
lisäjuuret; johtojänteet ovat suljetut ja sijaitsevat
hajallisessa asennossa; lehdet ovat yleensä
silpo-suoniset ja lehtilapa tav. ehytlaitainen,
muodoltaan yksinkertainen; kukassa on useimmiten
pohjalukuna 3; kehä ei yleensä ole erilaistunut
verhiöksi ja teriöksi. Varemmin y:ia yleensä
pidettiin erillisenä kaksisirkkaisten
rinnakkais-ryhmänä; nykyisin ne laajan todistusaineiston
nojalla johdetaan kaksisirkkaisista
Polycarpicce-parvesta. K. L.
Yksitoiminen ks. Kaksitoiminen.
Yksityisdosentti Saksassa, Itävallassa (saks.
Privaldocent) ja Unkarissa (unk. mag&ntanär)
vastaa pääasiallisesti meidän dosenttiamme (ks. t.).
Saksassa y. vapaasti voi määrätä luentotuntiensa
lukumäärän ja luentojensa aineet.
Yksityiset rautatiet ks.
Rautatiepoli-tiikka ja Suomen rautatiet.
Yksityiskauppa ks. Kauppa.
Yksityismetsätalouden edistäminen ks.
Metsäpolitiikka.
Yksityisoikeus ks. Siviilioikeus.
Yksityisomaisuus ks.
Aviovarallisuusoikeus ja Omaisuus.
Yksityisoppikoulut, kaikki oppikoulut, jotka
eivät ole valtion tai kunnan omistamia, ks.
Oppikoulu.
Yksityispankki ks. Pankki.
Yksityissyyte. Rikoksen kautta loukatun
henkilön itsensä ajama syyte. Loukattu henkilö,
asianomistaja, on oikeutettu nostamaan syytteen
jokaisesta häneen kohdistetusta rikoksesta, ja
asianomistajan kuollessa siirtyy syyteoikeus
hänen puolisolleen, lapsilleen, vanhemmilleen tai
sisaruksilleen. Rajoitetussa merkityksessä
käsittää termi y. ainoastaan syytteen sellaisista
rikoksista, jotka eivät ole yleisen syytevallan
alaiset. ks. Virallinen syyttäjä. E. E-s.
Yksiviivainen, mus. 1. Y. oktaavi 1.
oktaaviala ulottuu naisäänen matalammasta c:stä
ylöspäin h-säveleen asti. — 2. Y. c, d, e, j. n. e.:
sävel, joka sisältyy y:seen oktaavialaan (ks.
Oktaavi). lk.
Yksivuotinen kasvi, kasvi, jonka
yksilökehitys tapahtuu yhden kasvukauden kuluessa. Y. k.
syntyy keväällä siemenestä ja kuolee vielä
samana vuonna kypsytettyään siemenensä, vrt.
Kaksivuotinen kasvi,
Monivuotinen k a s v i. K. L.
Yksiääninen ks. U n i s o n o.
Ykskylä ks. Yxkul 1.
Ykspihlaja (ruots. Y x p i 1 a), Kokkolan
satama, 5 J/2 km kaupungista länsiluoteeseen;
normaaliraiteinen haararata Kokkolasta. Useita
teollisuuslaitoksia; huvila-asutusta (ks.
Kokkola, palsta 1176 [asema], palsta 1177 [-[lii-kennesuhteet]-] {+[lii-
kennesuhteet]+} ja palsta 1178 [teollisuuslaitokset];
vrt. myös Veljekset Friis).
Ykspää, maatila Viipurin pitäjässä, rautatien
varrella (Y:n pysäkki 3 km Hovinmaan
asemalta) ; korkkitehdas (omistaja A.-b. Wicander
& Larsson).
Y. L. ks. Ylioppilaskunnan
laula-j a t.
Ylang-Ylang-öljy, Filippiineillä kasvavan
Cananga odorutan kukista tislattu eetterinen öljy.
Huononlaatuinen y. on nimeltään k a n a n g
a-ö 1 j y. Hyvänhajuinen neste, jota käytetään
hajuvesiä valmistettaessa. S. S.
Yleinen asevelvollisuus ks.
Asevelvollisuus.
Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus,
valtiollinen tai kunnallinen äänioikeussäännöstö, jonka
mukaan kaikilla määrätyn iän saavuttaneilla
(hyvämaineisilla) kansalaisilla — taikkapa
ainoastaan miespuolisilla — on yhdenveroinen
äänivalta, ,,yksi ääni". Tähän periaatteeseen
soveltumaton on esim. preussilainen
luokkavaalijärjes-telmä, niinikään n. s. lisä-äänet sisältävät siitä
poikkeuksen, joskin käytännölliseltä
merkitykseltään monasti vain vähäisen. Siitä, että maa on
jaettu vaalipiireihin, saattaa tosin johtua, että
toisen valitsijan ääni ei ole matemaattisen
tarkasti „samanpainoinen" kuin toisen, mutta
sellaiset pienet eroavaisuudet eivät ole vältettävissä.
— Samaan suuntaan voi myöskin suhteellinen
vaalijärjestelmä vaikuttaa.
Y:n ja y:n ä:n periaatetta loukkaavaksi ei
voida katsoa sitä, että hyvämaineisistakin
kansalaisista jotkut ryhmät (esim. holhouksen alaisiksi
asetetut, konkurssivelalliset, vaivaisapua
nauttivat, eräistä rikoksista tuomitut y. m.)
pysyväi-sesti tai ohimenevästi ovat äänioikeutta vailla,
mutta jos tällaisia esteperusteita ylenmäärin
laajennetaan, voidaan joutua yleistä äänioikeutta
supistamaan tavalla, joka huonosti soveltuu itse
periaatteeseen.
Y. ja y. ä. on monasti osittaisesti toteutettuna
jonkun kansaneduskunnan järjestysmuotoon
nähden, niin että eduskuntaan kuuluu sellaisiakin
jäseniä, jotka muunlaisten perusteiden nojalla
valitaan tai nimitetään. — Näin on tav. laita
siellä, missä kaksikamarijärjestelmä on voimassa.
Y. ja y. ä. ei sellaisenaan sisällä sitä, että
vaalien tulee olla välittömiä, joskin molemmat
periaatteet käytännöllis-poliittisina vaatimuksina ovat
hyvin likellä toisiaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
