Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yliopisto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1777
Yliopisto
1779
1874). — Pohjois-Ameriikan
Yhdysvalloissa, joiden y:t pääasiassa ovat järjestetyt
englantilaisen mallin mukaan kollegioiden
tapaan, voidaan nykyään lukea niitä noin puoli
sataa, joista kuitenkin useat edustavat vain
joitakin tiedekuntia. New Yorkissa on kaksi
y:oa, Chicagossa samoin kaksi, j. n. e. —
Italiassa on 20 y :oa, joista mainittakoon
Rooman, Bolognan, Napoli’n, Torinon, Genovan ja
Padovan; Espanjassa 9: Madridin,
Sala-mancan, Barcelonan y. m.; Portugalissa 1:
Coimbran; Romaaniassa 2: Bukarestin ja
J assyn; Kreikassa 1: Ateenan;
Serbiassa 1: Belgradin; Bulgaariassa 1:
Sofian. — Entisen Venäjän alueella oli
ennen suurvaltain sotaa 8 y:oa: Moskovan
(1755), Pietarin (1819), Harkovan (1804),
Ka-saanin (1804), Kiovan (1832), Odessan (1865),
Itämerenmaakunnissa Tarton y. (uudestaan per.
1802j ja Puolassa Varsovan (1816).
Pohjoismaiden y:t ovat nykyään:
Tanskassa Kööpenhaminan; Norjassa
Kris-tiaanian; Ruotsissa Upsalan (64 professoria,
2,419 ylioppilasta v. 1913), Lundin sekä
yksityisillä lahjavaroilla perustetut ja ylläpidetyt
korkeakoulut Tukholmassa ja Gööteporissa;
Suomessa Helsingin y. ja 1919 avattu yksityinen
ruotsinkielinen y. Turussa.
Suomen ensimäinen ja nykyaikaan asti
ainoa y. perustettiin 1640 Turkuun. Ansio
sen aikaansaannista tulee ensi sijassa Pietari
Brahelle; myös piispa Rothovius edisti Suomen
y:n asiaa. Holhoojahallituksen perustamiskirja
annettiin 26 p. maalisk. 1640, ja sam. v. 15 p.
beinäk. uusi akatemia suurilla juhlallisuuksilla
vihittiin toimintaansa. Professorien luku oli
silloin 11, ja ylioppilaita sisäänkirjoitettiin ensi
vuonna 249, toisena 79. Ensi alussa oli
ruotsalaisten luku ylioppilasten joukossa hyvin suuri,
mutta pian suhde muuttui ja suomalaiset olivat
melkoisena enemmistönä. Olihan jo Brahekiu
nimenomaan painanut mieleen, että yliopiston
tarkoitus oli antaa oppia oman maan miehille
ja tehdä heidät kelvollisiksi virkamiehinä
hoitamaan maan asioita. Mitä sen opilliseen
merkitykseen tulee, on tiede varsinaisesti vasta sen
kautta saanut jalansijaa Suomessa. Tämä selviää
jo siitä, että sen ensimäisistä 11 professorista
ainoastaan 2 oli syntyperältään suomalaisia,
kaikki muut 9 ruotsalaisia; mutta pian tämäkin
suhde muuttui. Ylioppilaat jaettiin
kansakuntiin (ks. Ylioppilas-osakunnat) ja
otettiin siihen aikaan tavallisilla
depositsioni-menoilla (ks. Depositsioiii) y:n yhteyteen.
Se oli vielä, niinkuin keskiajalla, todellakin
,,universitas", pieni valtio valtiossa, omine
tuomio-oikeuksineen, etuoikeuksineen, vouteineen,
maineen, ammattilaisineen j. n. e. Yliopiston
järjestykseen nähden määrättiin
noudatettaviksi Upsalan yliopiston konstitutsioneja v:lta
1655.
Turun y. vietti ensimäiset aikansa sangen
vaatimattomissa ulkonaisissa oloissa, niin
rakennuksiin kuin palkkoihin nähden, mutta se sai kohta
alusta hyvän maineen, johon suuresti vaikutti se
seikka että sen ensimäisten opettajain joukossa
oli useita alallaan eteviä miehiä, niinkuin
Pet-rseus, Terserus, Stjernhök, Vexionius. Y:n
olemassaolon ensi aikakaudella kulki tieteellinen
elämä siinä jyrkän protestanttisen
oikeauskoi-suuden merkeissä, ja sitä edustivat semmoiset
nimet, kuin Petrams, Svenonius, Gezeliukset, y. m.
Terserukselle oppositsioni oikeauskoisuutta
vastaan maksoi Turun piispan hiipan 1664.
Akatemian teologisella tiedekunnalla oli auktoriteettia
ulkomaillakin, ja sen lausuntoja pyydettiin
Saksaan asti. Kuitenkin oli muissakin tieteissä
huomattavia opettajia, niinkuin esim. Vexionius
lainopin ja historian, Tillandz kasviopin alalla.
1700-luvun alkupuolella iso viha yhdeksäksi
vuodeksi (1713-22) ajoi akatemian opettajat ja
oppilaat hajalle maanpakoon; vasta 26 p. marrask.
1722 y. erityisellä ,,uudistus-juhlalla" (Festum
restaurationis) taas ryhtyi toimintaansa. Mutta
1742-43 pikkuviha uudestaan katkaisi y:n
vaikutuksen. Nyt elettiin taloudellisella
aikakaudella, ja opinnot saivat etupäässä käytännöllisen
suunnan. Itse teologiankin harrastajat nyt
vuorostaan omistivat aikansa taloustieteellekin. Niin
esim. sittemmin piispat Brovallius ja
Mennan-der. Taloustieteen edustajina mainittakoon
muuten Kalm, Gadd, Kraftman, S. Chydenius.
1700-luvun loppupuolella alkaa y:ssa sen kansallisen
suunnan kukoistusaika, jonka sydämenä oli
H. G. Porthan. Sen muista edustajista ovat
huomattavimmat Calonius, J. Tengström, Franzen.
Mainetta eri tieteiden aloilla saavuttivat
kemian-tutkija Gadolin, fysiikantutkija Hällström,
filosofi Hartman. V. 1802 laskettiin perustus
uuteen akatemiarakennukseen, joka kuitenkin
valmistui vasta 1817. Aleksanteri I osoitti mo
nella lailla suosiotansa Suomen y:oa kohtaan,
m. m. julkaisemalla 1811 sitä varten uuden
menoarvion, jolla opettajanvirkoja melkoisesti
lisättiin ja sen määrärahoja muutenkin korotettiin.
Suuren muutoksen y:n ulkonaisiin oloihin tuotti
Turun palo 4-5 p. syysk. 1827. Hallituspiireissä
näyttää jo ennen esiintyneen epäilyksiä Turun
sopivaisuudesta y.-paikaksi syystä että y. oli niin
lähellä Ruotsia, varsinkin sen jälkeen kuin
hal-litusvirastot oli 1819 Helsinkiin siirretty; ja
kenraalikuvernööri valitti, ettei hän
tarpeellisella ponnella voinut y:n oloja silmälläpitää.
Siitä huolimatta tuli 21 p. lokak. 1827 annettu
keisarillinen käskykirje y:n siirtämisestä Turusta
Helsinkiin sen omille johtohenkilöille
täydellisenä yllätyksenä, ja herätti paljon pahaa
mieltä.
Muuten ryhdyttiin ponteviin toimenpiteihin
y:n kuntoonpanemiseksi sen häviön jälkeen;
rakennukset, sen kallisarvoinen kirjasto ja
muut laitokset, kaikki oli luotava uudestaan
alusta alkaen. Eikä hallitus tässä suhteessa, ajan
oloihin nähden, niukkuutta osoittanut. Myöskin
lahjoituksia (kirjastolle y. m.) sai y. monelta
taholta vastaanottaa, myöskin ulkomailta. 1 p.
lokak. 1828 avattiin y. uudella paikallaan
Helsingissä. Ja kohta sen jälkeen julkaistiin uudet
ohjesäännöt „Keisarilliselle
Aleksanterin-Yliopis-tolle Suomessa". Uusi Engelin suunnittelema
y.-rakennus vihittiin 1832. Y:n nuorisoa
katseltiin muuten tähän aikaan, Nikolain aikana,
poliittisessa suhteessa korkeimmasta paikasta
suurella epäluulolla. Kahnauksia ja pieniä
yhteentörmäyksiä ylioppilaiden ja sotilas- tai
järjestysvallan edustajain välillä tapahtuikin tavan
takaa. V. 1852 julkaistiin uudet ohjesäännöt,
jotka m. m. tekivät lopun ylioppilaiden vanhasta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
