Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yliopisto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1777
Yliopisto
1781
kansakunta-jaosta, kunnes ,,kansakunnat" 1860
jälleen sallittiin „osakunta"-nimisinä.
Suomen jouduttua 1809 Venäjän valtakunnan
yhteyteen lähti y:sta se kansallinen herätys, joka
oli tekevä Suomen kansan kykeneväksi
omintakeiseen kansalliseen elämään. A. I. Arwidsson
kohotti 1821 Auran rannoilla äänensä
suomalaisen kansallisuusaatteen puolesta ja hänen
työtänsä jatkoi ja saattoi J. V. Snellman perille
1840-luvulla. Snellmanin ympärille keräytyi
yliopiston opettajista joukko isänmaallisia ja
lahjakkaita miehiä, niinkuin Rein, J. J. Tengström,
Nervander, Runeberg, Lönnrot, Fr. Cygnasus,
M. A. Caströn, Topelius, y. m. Ja muillakin
tieteen aloilla vallitsi vilkas ja runsasta satoa
tuottava työ: lainopissa Nordström,
kirjallisuushistoriassa Pipping, Arabian-tutkijana Wallin,
luonnontieteiden edustajina Sahlberg, Nordmann
ja Nylander. Viime vuosisadan loppupuolella on
ensi sijassa mainittava se mahtava kansallisten
tieteiden elpyminen, joka silloin on
huomattavissa: isänmaan historiaa esittävät
Yrjö-Koskinen ja Danielson-Kalmari, Suomen ja
suomalaisugrilaisen muinaistutkimuksen perustaa J. R.
Aspelin, kansanrunoutta tutkivat J. ja K. Krohn,
suomalaisen kielentutkimuksen työmaata
laajentavat, Castrenin jälkiä astuen, Ahlqvist, Donner,
Genetz, Setälä y. m. Y. pysyi siten yhä sen
kansallisen hengen ja heräyksen ahjona, joka
siellä oli Snellmanin vaikutuksesta alkanut, ja
nimenomaan ylioppilaskunnassa kävivät 1870- ja
1880-luvuilla kielitaistelun laineet korkeina ja
vaikuttivat y:n ulkopuolellekin maan yleiseen
mielialaan. Sortoaika 1899-1917 jätti tietysti
syviä jälkiä y:nkin elämään, ja valtiollinen vaino
kohtasi useita sen opettajia samoin kuin
oppilaita, mutta kuitenkin y. ilman suuria
ulkonaisia mullistuksia siitä suoriutui. — V. 1919
vanhan y:mme viralliseksi nimeksi tuli ,,Helsingin
yliopisto".
Helsingin y:n hallitusta ja hallintoa
hoitavat seuraavat viranomaiset: kansleri,
sijaiskansleri, rehtori, konsistori ja tiedekunnat,
erinäisiä opiskelevaa nuorisoa koskevia asioita
inspehtorikollegi, ylioppilaskunta ja
ylioppilasosakunnat. Kanslerista, joka on y:n korkein
hallitusmies, ks. Yliopistonkansleri.
Sijaiskansleri, joka ennen, kanslerin oleskellessa
muualla, on ollut y:n korkeimpana
viranomaisena itse y.-kaupungissa ja lausuntoineen
toimittanut kaikki kanslerin ratkaistavaksi menevät
ehdotukset ja asiat perille, on tapahtuneen
valtiollisen muutoksen johdosta joutunut uuteen
asemaan, joten kysymys tämän viran tehtävistä
on uudestaan esilleotettava. Rehtori on y:n
opettajakunnan ja sen varsinaisen hallinto-orgaanin,
konsistorin, esimies ja puheenjohtaja. Hän on
y:n kanslian esimies ja hoitaa y:n omaisuutta
ja raha-asioita. Hänen asettamisestaan ks.
Rehtori. Hänen tehtäviään hoitaa tarvittaessa
valittu vararehtori. Konsistori, joka rehtorin
johdolla pitää huolen y:n hallinnosta, käsittelee
yleensä kaikkia asioita, jotka koskevat opetusta,
tiedettä, tutkintoja, y:n laitoksia, omaisuutta ja
raha-asioita sekä tekee ehdotuksia muutoksista
y:oa koskeviin asetuksiin ja toimenpiteistä
tieteiden ja opetuksen edistämiseksi. Konsistorin
muodostavat rehtori ja 13 vanhinta professoria
eri tiedekunnista. Rehtoria ja vararehtoria valit-
taessa, ehdotuksia tehtäessä avoinna olevien
opet-tajapaikkojeu täyttämiseksi ja tieteellisiä
apurahoja jaeltaessa sekä y:n ohjesääntöjen tieteitä
tai opetusta ja tutkintojärjestystä koskevain
säännösten muuttamista koskevissa asioissa ottavat
kaikki vakinaiset professorit osaa asian
käsittelyyn. Tiedekunnat ovat teologinen, lainopillinen,
lääketieteellinen ja filosofinen, viimemainittu’
jaettuna kolmeen osastoon:
historiallis-kielitie-teelliseen, luonnontieteellis-matemaattiseen ja
maanviljelys-taloudelliseen. Nämä osastot ovat
miltei riippumattomia toisistaan ja samassa
asemassa kuin eri tiedekunnat. Tiedekunnan asiain
käsittelyyn ottavat osaa kaikki sen alaan
kuuluvat vakinaiset professorit sekä (erinäisiä asioita
lukuunottamatta) professorinviran hoitajat.
Tiedekunnat tekevät tieteellisinä asiantuntijoina kukin
alallaan aloitteita ja käsittelevät asioita
(opetuksen järjestämisestä, ehdollepanosta virkaan,
apurahoista j. n. e.), ennenkuin ne konsistorissa
otetaan ratkaistavaksi. Inspehtorikollegin
muodostavat rehtori ja ylioppilasosakuntien inspehtorit,
ja se käsittelee eräitä osakuntia koskevia
taloudellisia sekä kurinpito-asioita.
Ylioppilaskunnasta ja ylioppilasosakunnista ks. n. Y:n
statuutit ovat paraikaa, maamme oloissa tapahtuneiden
muutosten johdosta, uudistuksen alaisina.
Y:n juoksevia asioita hoitaa rehtorin johdolla
y:n kanslia, jonka virkailijoina ovat sihteeri,
asiamies, konsistorinnotaari, reistraattori, kaksi
amanuenssia ja taloudenhoitaja. Talouden ja
raha-asiain hoitamista varten asetetaan
erityinen n. s. talousosasto, johon kuuluvat rehtori,
vararehtori, kaksi professoria ja taloudenhoitaja.
Y:n rahaston ja kamreerinkonttorin virkamiehet
ovat kamreeri, apulaiskamreeri ja kassanhoitaja.
Opetusta y:ssa antavat vakinaiset
professorit, ylimääräiset professorit, apulaiset,
dosentit, lehtorit, harjoitusmestarit ja joukko
muitakin opettajia. Opetus tapahtuu luentojen ja
harjoitusten muodossa. Viime aikoina ovat
seminaariharjoitukset, joissa ylioppilaita harjoitetaan
itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön,
meidänkin y:ssa saaneet yhä tärkeämmän sijan. Y:ssa
suoritetaan tutkintoja niin hyvin tieteellisten
arvojen kuin pätevyyden saavuttamiseksi
erinäisiin valtionvirkoihin. Tieteelliset tutkinnot ovat
filosofisessa tiedekunnassa:
filosofiankandi-daatti- ja -lisensiaattitutkinto; teologisessa
tiedekunnassa: teologiankandidaatti- ja
-lisensiaattitutkinto; lainopillisessa tiedekunnassa:
molempain oikeuksien kandidaatti- ja
-lisensiaattitutkinto, sekä lääketieteellisessä
tiedekunnassa lääketieteen kandidaatti-, lääketieteen
lisensiaattitutkinto ja lääketieteen- ja
kirurgian-tohtoriarvo. Virkatutkinnot ovat
opettajakandi-daatti-, kasvatustieteen-, vuori-, maanviljelys-,
metsänhoito-, hammaslääkäritutkinto, teologian
erotutkinto, oikeus-, ylempi ja alempi
hallintotutkinto.
Y :oon kuuluu suuri joukko tieteen tai
opetuksen tarpeita tarkoittavia laitoksia. Niistä
on ensi sijassa mainittava y:n yleinen kirjasto,
ks. Kirjasto. Y:n kirjastoon kuuluu
erikseen hoidettu ,,venäläinen kirjasto"; näistä
erillään on historiallis-filologisen laitoksen
(seminaarin) kirjasto („seminaarikirjasto"). Raha- ja
mitalikabinetti on äsken päätetty luovuttaa
Kansallismuseolle. Tähtitieteellisestä observato-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
