- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1787-1788

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ylioppilaiden kristillinen maailmanliitto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1788

Ylioppilaslehdet :—Ylioppilasliike

1790

Taiteellisessa suhteessa on Y. L. ajoittain
tunnustettu Suomen ensimäiseksi mieskuoroksi.
Varsinkin v:n 1898 jälkeen on laulukunnan
edistys ollut huomattava. Mainittuna vuonna tuli
Y. L:n johtajaksi Heikki Klemetti (ks. t.).
Hänen pääpyrintönään laulun johtajana on
ollut ohjelmiston suomalaistuttaminen ja
esityksen taiteellinen täysipitoisuus.

Y. L. on yleensä tehnyt kiertomatkoja vain
kotimaassa; ainoastaan kerran, keväällä 1910,
kuoro kuitenkin on käynyt onnistuneella
vierailulla Virossa. Niistä lukuisista
kesäkiertue-kuoroista, joita Y. L:n keskuudessa on
muodostunut, ovat mainittavimmat: «Laulaja-Veikot",
«Karjalan kööri", «Savon kööri",
«Savo-Karjalan kööri", «Pohjan kööri", «Pohjanmaan kööri",
«Keski-Suomen kööri", «It^-Suomen kööri",
«Karjalan laulajat" ja «Pohjan laulajat".
Näiden kuorojen samoinkuin Y. L:nkin vaiheista
tekevät selkoa Y. L:n 10-, 20-, 25- ja
30-vuotis-juhliinsa julkaisemat albumit. — Y. L:n
johtajina ovat toimineet: lehtori P. J. Hannikainen

1882-84 ja 1885-86, apteekkari K. Th. Hällström

1883-84, lehtori Ernst Lampun 1887-88, arkkitehti
K. A. Schulman 1888 ja 1891-92, hovioik.-neuvos
Eemil Forsström 1889-91, toht. Jalmari Hahl
1892-97, lehtori Artur Siegberg 1897-98, maist.
Heikki Klemetti 1898-1902, 1904-05 ja 1907-,
säveltäjä Selim Palmgren 1902-03, 1905, maist.
Hannes Axelson 1904, lääket. lis. Arvi
Vartiovaara 1906 ja lääket. lis. Lauri Lautsia 1906-07.

T. A.

Ylioppilaskunta on nykyisten, 1908
vahvistettujen sääntöjensä mukaan yliopistossa
«opiskelevan nuorison virallinen yhdyskunta, jonka
tarkoituksena on ylioppilaiden yhteisten
henkisten ja taloudellisten harrastusten ajaminen ja
edistäminen". Nämä säännöt taas perustuvat
20 p. syysk. 1907 annettuun, yliopistossa
opiskelevaa nuorisoa koskevaan asetukseen, jonka
mukaan y:n tarkoituksena on keskustella ja
päättää «kysymyksistä, jotka koskevat
opiskelevan nuorison yhteisesti omistamia rakennuksia,
kirjastoa, kokoelmia, rahavaroja sekä muita
kunnan yhteisiä asioita". Y:n jäsen on jokainen
yliopiston kirjoissa oleva ylioppilas, katsomatta
siihen, kuuluuko hän johonkin osakuntaan.
Viimeksimainittujen kanssa on y:lla yhteistä se,
että ne molemmat ovat virallisia, asetuksilla
järjestettyjä yhdyskuntia, joihin asianomaisilla
ylioppilailla on pakko kuulua. Molemmilla on myös
yliopiston viranomaisten valvonnan alainen
jäsentensä verotusoikeus, jota käyttämällä
kootaan ne varat, jotka muiden tulojen lisäksi
tarvitaan yhdyskuntien menojen peittämiseksi.
Osakunnat saivat alkunsa jo 1643, ne siis ovat olleet
olemassa melkein Turun akatemian alusta
alkaen, y. on sitävastoin viime vuosisadan
keskivaiheilla syntynyt. Samaten kuin
osakuntalaitok-seen aikaisemmin ylemmät hallit.usviranomaiset
epäillen suhtautuivat myöskin yleisiin
ylioppilas-kokouksiin ja yleiset kokoukset olivatkin kauan
aikaa kielletyt. Ensimäinen yleinen
ylioppilas-kokous pidettiin viranomaisten luvalla 13 p.
maalisk. 1858, jolloin kysymys ylioppilastalon
(ks. Ylioppilastalot) rakentamisesta ensi
kertaa oli pohdittavana. Saman asian käsittelyä
varten pidettiin sittemmin yleisiä
ylioppilas-kokouksia jotenkin säännöllisesti kerran vuo-

dessa. Toukokuussa 1863 laadittiin näitä
kokouksia varten järjestyssäännöt, joiden mukaan m. m.
puheenjohtaja valittiin vuodeksi joka
maaliskuussa. Näihin sääntöihin, jotka kuitenkaan
eivät olleet täysin virallisia, vaan joita siitä
huolimatta yliopiston rehtorin suostumuksella
noudatettiin, tehtiin seuraavina vuosina muutamia
muutoksia. V. 1865 päätettiin asettaa erityinen
toimikunta y:n asioita hoitamaan, mutta se
kiellettiin, koska ei mitään y:aa virallisesti ollut
olemassa. Maaliskuussa 1868 yleiset
ylioppilas-kokoukset laillistutettiin. Toukok. 30 p. 1871
annetulla asetuksella ylioppilaiden oikeus
kokoontua yleisiin kokouksiin lakkautettiin ja y:n
omaisuuden hoito uskottiin erityiselle
osakunnit-tain asetettavalle valtuuskunnalle. Tammikuussa
1880 myönnettiin uudelleen y :lle oikeus kuntana
kokoontua yleisiin kokouksiin ja asettaa
erityinen hoitokomitea yhteisistä hallintoasioista
huolehtimaan; syyskuussa sam. v. vahvistettiin y:n
yleisiä kokouksia varten järjestyssääntö, jota
sittemmin on useat kerrat muutettu ja uusittu.
—- Y:n puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
valitaan nykyisten säännösten mukaan vuoden
ajaksi kerrallaan (toimiaika alkaa 1 p. kesäk.)
yliopiston dosenttien, lisensiaattien tai
oppiarvon saavuttaneiden kunnan jäsenten joukosta,
ja vaalit ovat alistettavat konsistorin
tutkittaviksi ja vahvistettaviksi. Y:n
omaisuuden hoitoa varten ja yleisistä hallintoasioista
huolehtimaan asetetaan vuosittain
kalenterivuodeksi kerrallaan hoitolautakunta nimeltä
Ylioppilaskunnan hallitus, johon suhteellisilla
vaaleilla valitaan 20 jäsentä. V. 1917 annetulla
asetuksella sallittiin y:n luovuttaa päätösvaltansa
erityisissä asioissa vuosittain asetettavalle
valtuuskunnalle, johon valitaan vähintään 40
jäsentä. Jokaisesta valtuuskunnan päätöksestä on
vähintään 1/2o:lla y:n jäseniä oikeus vedota
yleiseen äänestykseen, jossa jokaisella jäsenellä on
tilaisuus umpilipuilla äänestää joko
päätöksen puolesta tai sitä vastaan. Tämän johdosta y :n
säännöt tulevat pian uusittaviksi. — Y:n
laitoksista ovat huomattavimmat molemmat
ylioppilastalot (ks. t.) ja kirjasto, joka sai alkunsa siten,
että 1852 väliaikaisesti lakkautettujen osakuntien
kirjastot yhdistettiin (ks.
Ylioppilaskunnan kirjasto). V:n 1917 lopussa oli y:n
kiinteimistöjen kirjanpitoarvo 2,832,300 mk.
(todellinen arvo melkoista suurempi) ja kirjaston
arvo n. 240,000 mk.; samaan aikaan oli y:lla
maksamattomia lainoja yhteensä n. 1,411,000 mk.
Paitsi tämän melkoisen omaisuuden hoitoon on
y:n toiminta pääasiassa kohdistunut maamme
ylioppilasnuorison edustamiseen ulospäin sekä
kotimaassa että ennen kaikkea ulkomailla.
Ulkomaisten ylioppilasjärjestojen kanssa on y. usein ollut
vuorovaikutuksessa sekä edustettuna varsinkin
skandinaavisten ylioppilasjärjestöjen juhlissa.
Myös on y. 1913 liittynyt 1898 perustettuun
kansainväliseen «Corda Fratres" nimiseen
ylioppilasliittoon, jonka toimiunan suurvaltain sota
kuitenkin keskeytti. K. K-s.

Ylioppilaslakki (suomalainen), pohja
valkeasta sametista, alareuna mustasta sametista
ja varustettu kultaisella lyyryllä, ei ole mikään
virallisesti vahvistettu akateemisen kansalaisen
merkki, vaan yksityisen aloitteesta 1860-luvulla
syntynyt vapaa muodostelma muualta, lähinnä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:09 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0924.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free